Ilkeä sukulainen pahoittaa aina mieleni, mikä neuvoksi?
Olen hyvin herkkä, joku voisi sanoa mielensäpahoittajaksi mutta turhanpäiten en sitä tee. Kuitenkin eräs sukulainen, hyvin draamanhakuinen ja veemäinen onnistuu siinä ihan joka kerta kun tapaamme. En enää tiedä mitä teen. Hän saattaa yhtäkkiä sanoa jotain kummallista luonteestani, ulkonäöstäni tms. josta oikein huokuu se, että hän on päässään miettinyt minua ja näitä loukkauksiaan. Olen arka ja herkkä joten kaihdan kaikkia konflikteja ihan viimeiseen saakka enkä ole koko aikuisikäni aikana riidellyt kenenkään kanssa puolisoani lukuunottamatta. Olen rauhaarakastava ja pyrin pitämään lähipiirin pienenä juuri siksi, etten kaipaa epämääräisten hyeenojen seuraa. Nyt sellainen on pesiytynyt perheen sisälle vakituisesti enkä oikeasti tiedä mitä ajatella. Viime viikonloppuna hän sanoi, että olen kylmä teeskentelijä aivan yhtäkkiä. En ole hänen kanssaan edes ollut tekemisissä niin, että hän voisi väittää tuntevansa minut mutta loukkaantui todella pahasti enkä saa hänen sanojaan mielestäni. Hän on myös sanonut minua kaikenlaiseksi mitä en ole. Muut perheenjäsenet ovat huomanneet asian myös. Miten mun pitäisi suhtautua tuollaiseen pahanilmanlintuun, joka myrkyttää mielen joka kerta kun häntä tapaa?
Kommentit (51)
Vaikuttaa aika erikoiselta ihmiseltä. Ehkä hänellä on ongelmia itsensä kanssa.
Mitäs tuohon nyt voi muuta sitten vastata kuin että oletpa erikoinen. Tai että omituinen kommentti, mihin nyt sitten liittyneekin, ei tarvitse kertoa välttämättä tarkemmin koska ketään ei kiinnosta...
Jos kyseessä joku jonkun veljen uusi tyttis tms, luultavasti on epävarma asemastaan suvussa ja siksi kasoo asiakseen laukoa viisauksiaan.
http://www.vauva.fi/keskustelu/2434166/ystava_jolle_omat_elamanvalinnat…
Tässä hyvä kommentti, joka pienin muokkauksin sopii minusta myös avuksi tilanteeseesi:
"Olen sanonut suoraan ja alkuun ystävällisesti (mutta napakasti) että minun valintojani [ap: persoonaani] ja aatteitani ei tarvitse arvostella joka käänteessä. Ystävyyteen [sukulaisuussuhteisiin] kuuluu tukeminen ja toisen kunnioitus, ei haukkuminen ja arvostelu. Olen sanonut siis ihan suoraan, että nyt menet liian pitkälle, lopeta. Jos ihminen ei ole kuunnellut, vaan jankannut, että hänellä on oikeus esittää mielipiteitään, niin olen kylmän viileästi ilmoittanut, että palataan asiaan, kun osaat käyttäytyä.
En ole tuntenut huonoa omatuntoa, vaan suunnatonta helpotusta. Olen aikoinaan ollut muita miellyttävä lapanen, joten itseni kunnioittaminen ja arvostaminen tuntuu hyvältä. Olen varoittanut ensin ja antanut ihmiselle tilaisuuden muuttaa käytöstään kertoen samalla, mitä tapahtuu, jos toinen ei arvosta minua ihmisenä. Sitten toteuttanut uhkaukseni, jos toinen edelleen aliarvioi ja päällepäsmäröi, haukkuu ja arvostelee.
En ole katunut hetkeäkään ja yllättävän helposti tämä on käynyt, kun vauhtiin on päässyt. Mutta helpotus on ollut henkisesti aivan valtava. Minun ei tarvitse sietää huonoa käytöstä keneltäkään, plus mahdollistan samalla terveemmät ihmissuhteet, koska arvostan itseäni enemmän. Silloin myös terveemmät ihmiset hakeutuvat luokseni."
Minä iskisin arkaan paikkaan. Eli mikä hänellä on semmone arka asia jolla voisit iskeä? Lihavuus? Lapsettomuus?
Vierailija kirjoitti:
Minä iskisin arkaan paikkaan. Eli mikä hänellä on semmone arka asia jolla voisit iskeä? Lihavuus? Lapsettomuus?
Vaikka toinen olis tyhmä ei itsen tartte kuitenkaan semmoiseksi ryhtyä.
Vierailija kirjoitti:
Minä iskisin arkaan paikkaan. Eli mikä hänellä on semmone arka asia jolla voisit iskeä? Lihavuus? Lapsettomuus?
Ei luultavasti auttaisi mtn eikä vie asiaa eteenpäin.
Tän tyyppinen ihminenhän ei kestä arvostelua, koska eihän hänessä ole vikoja, vaan muissa.
Tuo kolmosen kirjoitus on hyvä.
* kirjoitan ekan kommentin tähän ketjuun
Vierailija kirjoitti:
Olen kohtalotoverisi! näille tyypeille ei voi vaan mitään.
Voi vaan ajatella ,että ;" Vastuu on kuulijalla."
Kun harvoin pitää yhteyttä sellaseen ilkeilijään niin hyvin jaksaa.
Näistä törkipytyistä saa revittyä kieltämättä jopa huumoria, jos haluaa...😃
Parhaita keinoja on juuri tää kontaktin rajoittaminen minimiin.
Mahtavatko tajutakaan, että kukaan ei heitä kaipaa 😉
Mutta otan osaa, jos sellainen tapaus on sukulaisena tai työtoverina.
Vierailija kirjoitti:
Minä iskisin arkaan paikkaan. Eli mikä hänellä on semmone arka asia jolla voisit iskeä? Lihavuus? Lapsettomuus?
Ala-arvoista! Btw, mikä loukkaus on lihavuus? Ketä kiinnostaa.. "Läskit tulee ja menee, mutta kusipäisyys on ikuista".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kohtalotoverisi! näille tyypeille ei voi vaan mitään.
Voi vaan ajatella ,että ;" Vastuu on kuulijalla."
Kun harvoin pitää yhteyttä sellaseen ilkeilijään niin hyvin jaksaa.Näistä törkipytyistä saa revittyä kieltämättä jopa huumoria, jos haluaa...😃
Parhaita keinoja on juuri tää kontaktin rajoittaminen minimiin.
Mahtavatko tajutakaan, että kukaan ei heitä kaipaa 😉Mutta otan osaa, jos sellainen tapaus on sukulaisena tai työtoverina.
Itse sä olet ihan samanlainen ja sua vasta kukaan ei kaipaakaan😉
Voi miten ihanaa, että neuvotte, sillä olen ihan hoomoilasena miettinyt onko vika mussa. En pidä tähän sukulaiseen mitään yhteyttä mutta hän kyttää esimerkiksi facebookissa ja perhettä tavatessa on aina paikalla. En todellakaan lähde häntä loukkaamaan tms. vaan haluaisin olla vahvempi hänen edessään ja olla piittaamatta lainkaan hänen solvaulsistaan. En vain pysty, jotenkin olen aina miettinyt ihan liikaa mitä muut minusta ajattelevat ja annan heidän puheidensa vaikuttaa minuun. Viikonloppuna itkin tämän asian takia, kun oli niin huono mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kohtalotoverisi! näille tyypeille ei voi vaan mitään.
Voi vaan ajatella ,että ;" Vastuu on kuulijalla."
Kun harvoin pitää yhteyttä sellaseen ilkeilijään niin hyvin jaksaa.Näistä törkipytyistä saa revittyä kieltämättä jopa huumoria, jos haluaa...😃
Parhaita keinoja on juuri tää kontaktin rajoittaminen minimiin.
Mahtavatko tajutakaan, että kukaan ei heitä kaipaa 😉Mutta otan osaa, jos sellainen tapaus on sukulaisena tai työtoverina.
Sinä tiedät itsekin, että noinpäinhän se ei mennyt.
Et ole viaton sinäkään...
Olen vain maksanut pottuilut pottuiluina. Minä en enää alennu, en sinun, enkä kenenkään muunkaan kynnysmatoksi. Ja ai, että se sinua kismittää! :D
Puhu kuin pikkulapselle:"ihanko totta, no voi" , "voi pikkuista kun kiukuttaa, kyllä se siitä" ja hymyile kun puhut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kohtalotoverisi! näille tyypeille ei voi vaan mitään.
Voi vaan ajatella ,että ;" Vastuu on kuulijalla."
Kun harvoin pitää yhteyttä sellaseen ilkeilijään niin hyvin jaksaa.Näistä törkipytyistä saa revittyä kieltämättä jopa huumoria, jos haluaa...😃
Parhaita keinoja on juuri tää kontaktin rajoittaminen minimiin.
Mahtavatko tajutakaan, että kukaan ei heitä kaipaa 😉Mutta otan osaa, jos sellainen tapaus on sukulaisena tai työtoverina.
Itse sä olet ihan samanlainen ja sua vasta kukaan ei kaipaakaan😉
Ihan muuten vaan soittelee taas ja pyytää auttamaan - hänellä taitaa ne auttajatkin olla loppuneet, kaikki.
Ovat siis kaikki katkaisseet kontaktin häneen 😉, ehkä siksi pyytää minua 😉.😃😃
Välttele häntä. Ei sinun tarvitse tavata tuollaista ihmistä.
Poistat hänet Facebookista. Ei sinun tarvitse olla hänen nöyryytettävänään.
Menet vain sellaisiin tilaisuuksiin, joihin häntä ei ole kutsuttu.
Isäni sisarella on mielenterveysongelmia ja hän on minulle todella häijy. Lopetin jälleen yhteydenpidon häneen, koska en jaksa olla jatkuvasti loukattavana. Sairastan syöpää, mutta hän haukkuu minua lääkityksen aiheuttamasta ulkonäöstäni, meikkaamattomuudesta (en voi käyttää ripsiväriä kuivien silmieni vuoksi) jne. Päätin, ettei minun tarvitse kuunnella, joten en enää soita hänelle tai vastaa hänen puheluihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kohtalotoverisi! näille tyypeille ei voi vaan mitään.
Voi vaan ajatella ,että ;" Vastuu on kuulijalla."
Kun harvoin pitää yhteyttä sellaseen ilkeilijään niin hyvin jaksaa.Näistä törkipytyistä saa revittyä kieltämättä jopa huumoria, jos haluaa...😃
Parhaita keinoja on juuri tää kontaktin rajoittaminen minimiin.
Mahtavatko tajutakaan, että kukaan ei heitä kaipaa 😉Mutta otan osaa, jos sellainen tapaus on sukulaisena tai työtoverina.
Sinä tiedät itsekin, että noinpäinhän se ei mennyt.
Et ole viaton sinäkään...
Olen vain maksanut pottuilut pottuiluina. Minä en enää alennu, en sinun, enkä kenenkään muunkaan kynnysmatoksi. Ja ai, että se sinua kismittää! :D
Mee sä pikkujonne ylilaudalle takaisin...
Näitä törkipyttyjä on ihan oikeasti joillain sukulaisena, ottavat yhteyttä vaikka on pyydetty oikein olla ottamatta.
Jep 14.
Näin on tullut tehtyä myös, eli olen useampaan otteeseen katkaissut yhteyden, vuosien varrella.
Kun tää hlö joutuu taas pulaan, hän soittelee muina miehinä, miten tyhmää nyt voisi hyödyntää, höynäyttää.
Hänellä myös lultav pers.häiriötä, mutta myös mielentervongelmat aika pahoja.
Ei kukaan muukaan häntä kestä.
Välit poikki tuollaisten paskiaisten kanssa, itse antaisin tulla kaiken, mitä ajattelen, ja lopuksi vielä potkaisisin ulos ihan fyysisesti, potku perseelle. Kuka tuollaista muka kaipaa, ah miten ihanaa on toisinaan turvautua fyysiseen voimaan, nainen olen, ja lihasvoimia löytyy lisäksi käyn päälle, jos ärsyynnyn. Pyhi sillä lattiaa.
Heitä niskaperseotteella pihalle. Sanokaa mitä sanotte, mutta fyysisen voiman käyttö on aivan mahtavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kohtalotoverisi! näille tyypeille ei voi vaan mitään.
Voi vaan ajatella ,että ;" Vastuu on kuulijalla."
Kun harvoin pitää yhteyttä sellaseen ilkeilijään niin hyvin jaksaa.Näistä törkipytyistä saa revittyä kieltämättä jopa huumoria, jos haluaa...😃
Parhaita keinoja on juuri tää kontaktin rajoittaminen minimiin.
Mahtavatko tajutakaan, että kukaan ei heitä kaipaa 😉Mutta otan osaa, jos sellainen tapaus on sukulaisena tai työtoverina.
Itse sä olet ihan samanlainen ja sua vasta kukaan ei kaipaakaan😉
Ihan muuten vaan soittelee taas ja pyytää auttamaan - hänellä taitaa ne auttajatkin olla loppuneet, kaikki.
Ovat siis kaikki katkaisseet kontaktin häneen 😉, ehkä siksi pyytää minua 😉.😃😃
Aijjaa, no ei ollut mulle.
Mun sukulainen on viimeinen ihminen, jolta apua pyytäisin.
Sä kuulostat sille, mutta et ole..t
Miksi et ota vastuuta omista tunteistasi? Ei se sukulainen mieltäsi pahoita, ihan itse sen teet. Opettele toimimaan toisin, lopeta lilluminen mielensäpahoituksessa. Katsos kun se on ihan oma valintasi, miten asioihin suhtaudut. Voit vetää koko ajan herneitä nenään tai sitten kohauttaa hartioita, todeta "jaha" ja jatkaa elämääsi.
Vain sinä teet elämästäsi hankalan, joten älä syytä muita!
Olen kohtalotoverisi! näille tyypeille ei voi vaan mitään.
Voi vaan ajatella ,että ;" Vastuu on kuulijalla."
Kun harvoin pitää yhteyttä sellaseen ilkeilijään niin hyvin jaksaa.