Ensi kertaa isäksi yli 40v. Kannattaako enää?

Hyvä ystäväni tuli isäksi 42 v. Kyllä kannatti.

Ei miehellä ole estettä jos on hyväkuntoinen ja pitää itsestään muutenkin huolta.

Ainakin ystäväni on ehkä lämpimin ja läsnäolevin isä, jonka tiedän. Saivat esikoisensa piiitkän yrityksen jälkeen hänen ollessaan reilun 40. 

Tottakai kannattaa! Vielä paljon myöhemminkin. 

Joo mullakin isä 42 kun synnyin, teki viel toisenkin ja hyvin jakso meidän kans.

Eihän tuo nyt ole ikä eikä mikään.

40-50v isä voi olla ihan jaksava ja läsnäoleva, jopa enemmän kuin 20-30v isä. MUTTA, ottakaa ikääntyminen huomioon. Lapsella tulee väistämättä olemaan lyhyempi elämä oman isänsä kanssa, koska isä elää hyvässä lykyssä 20-30, jopa 40 vuotta. On tosiasia, että vanha isä on vanha isä, vaikka elossa. Lapsenlapset eivät välttämättä tule koskaan tapaamaan isoisäänsä. Lastenhoitoapua on vaikeaa saada, jos omat vanhemmat ovat itsekin hoidettavia.

Te, jotka haluatte lapsia selvästi normaalia iäkkäämpinä, miettikää elämäänne 10-20 vuoden päästä. Haluatteko, että teillä on 50-60-vuotiaana teini-ikäisiä lapsia talossa? Oletteko valmiita hyväksymään sen, ettei tulevat lapsenlapsenne tule koskaan näkemään isovanhempiaan tai saamaan heiltä huomiota? Miettikää, miksi haluatte lapsia näin vanhoina. Miksette ole hankkineet lapsia aiemmin? Voisitteko vaihtoehtoisesti miettiä adoptoivanne 10-vuotiaan lapsen?

Geneettiset riskit kasvavat yli 50 v, eli 40+ vielä menettelee, jos hermot kestävät.

Lapsella on kohonnut riski sitten mm. skitsofreniaan, alhaiseen älykkyyosamäärään, autismiin jne.

Isän ikä vaikuttaa paljon lapsen terveyteen.

Itse miettisin spermanluovuttajaa, nuoremmalta mieheltä spermaa luovutuksena ja kasvattaisit sitten sen lapsen omanasi. Se olisi sen lapsen kannalta paras vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

40-50v isä voi olla ihan jaksava ja läsnäoleva, jopa enemmän kuin 20-30v isä. MUTTA, ottakaa ikääntyminen huomioon. Lapsella tulee väistämättä olemaan lyhyempi elämä oman isänsä kanssa, koska isä elää hyvässä lykyssä 20-30, jopa 40 vuotta. On tosiasia, että vanha isä on vanha isä, vaikka elossa. Lapsenlapset eivät välttämättä tule koskaan tapaamaan isoisäänsä. Lastenhoitoapua on vaikeaa saada, jos omat vanhemmat ovat itsekin hoidettavia.

Te, jotka haluatte lapsia selvästi normaalia iäkkäämpinä, miettikää elämäänne 10-20 vuoden päästä. Haluatteko, että teillä on 50-60-vuotiaana teini-ikäisiä lapsia talossa? Oletteko valmiita hyväksymään sen, ettei tulevat lapsenlapsenne tule koskaan näkemään isovanhempiaan tai saamaan heiltä huomiota? Miettikää, miksi haluatte lapsia näin vanhoina. Miksette ole hankkineet lapsia aiemmin? Voisitteko vaihtoehtoisesti miettiä adoptoivanne 10-vuotiaan lapsen?

Millä tavoin isovanhempien huomio taataan? Nykyään asutaan usein eri paikkakunnilla tai jopa eri maissa, muutetaan töiden ja opiskeluiden perässä.

Edes sama paikkakunta tai ikä ei ole takuu huomiosta, nuoret isovanhemmat tekevät uraa tai matkustavat lähes kaiken vapaa-aikansa. Tai eroavat ja perustavat uuden perheen ja saavat itse lisää lapsia :) 

Vierailija kirjoitti:

Lapsella on kohonnut riski sitten mm. skitsofreniaan, alhaiseen älykkyyosamäärään, autismiin jne.

Isän ikä vaikuttaa paljon lapsen terveyteen.

Itse miettisin spermanluovuttajaa, nuoremmalta mieheltä spermaa luovutuksena ja kasvattaisit sitten sen lapsen omanasi. Se olisi sen lapsen kannalta paras vaihtoehto.

Millä tavoin varmistat ettei luovuttajan suvussa ole noita pelkäämiäsi ominaisuuksia?

Vierailija kirjoitti:

40-50v isä voi olla ihan jaksava ja läsnäoleva, jopa enemmän kuin 20-30v isä. MUTTA, ottakaa ikääntyminen huomioon. Lapsella tulee väistämättä olemaan lyhyempi elämä oman isänsä kanssa, koska isä elää hyvässä lykyssä 20-30, jopa 40 vuotta. On tosiasia, että vanha isä on vanha isä, vaikka elossa. Lapsenlapset eivät välttämättä tule koskaan tapaamaan isoisäänsä. Lastenhoitoapua on vaikeaa saada, jos omat vanhemmat ovat itsekin hoidettavia.

Te, jotka haluatte lapsia selvästi normaalia iäkkäämpinä, miettikää elämäänne 10-20 vuoden päästä. Haluatteko, että teillä on 50-60-vuotiaana teini-ikäisiä lapsia talossa? Oletteko valmiita hyväksymään sen, ettei tulevat lapsenlapsenne tule koskaan näkemään isovanhempiaan tai saamaan heiltä huomiota? Miettikää, miksi haluatte lapsia näin vanhoina. Miksette ole hankkineet lapsia aiemmin? Voisitteko vaihtoehtoisesti miettiä adoptoivanne 10-vuotiaan lapsen?

Taas tätä typerää jossittelua. Elämä on jo itsessään riski, eikä tulevaisuutta voi kukaan ennustaa. Eläkää tässä hetkessä ja toteuttakaa unelmanne, muuten jää elämä elämättä...

Vierailija kirjoitti:

 

Taas tätä typerää jossittelua. Elämä on jo itsessään riski, eikä tulevaisuutta voi kukaan ennustaa. Eläkää tässä hetkessä ja toteuttakaa unelmanne, muuten jää elämä elämättä...

Joopa joo, noinhan ne ajattelee myös, jotka vääntää suurperheeen järkyttävään köyhyteen, ei ajatustakaan sen lapsen hyvinvoinnille, sen tulevaisuudelle, tärkeintä on minä, minä, minä.

Jos on noin narsistinen kuin sinä, niin ihan vinkkinä, jätä lapset tekemättä. 

Sen lapsen elämä ja tulevaisuus on tärkeitä, lapsi ei ole mikään leikkikalu sulle ja sun tarpeiden tyydyttäjä.

Vierailija kirjoitti:

40-50v isä voi olla ihan jaksava ja läsnäoleva, jopa enemmän kuin 20-30v isä. MUTTA, ottakaa ikääntyminen huomioon. Lapsella tulee väistämättä olemaan lyhyempi elämä oman isänsä kanssa, koska isä elää hyvässä lykyssä 20-30, jopa 40 vuotta. On tosiasia, että vanha isä on vanha isä, vaikka elossa. Lapsenlapset eivät välttämättä tule koskaan tapaamaan isoisäänsä. Lastenhoitoapua on vaikeaa saada, jos omat vanhemmat ovat itsekin hoidettavia.

Te, jotka haluatte lapsia selvästi normaalia iäkkäämpinä, miettikää elämäänne 10-20 vuoden päästä. Haluatteko, että teillä on 50-60-vuotiaana teini-ikäisiä lapsia talossa? Oletteko valmiita hyväksymään sen, ettei tulevat lapsenlapsenne tule koskaan näkemään isovanhempiaan tai saamaan heiltä huomiota? Miettikää, miksi haluatte lapsia näin vanhoina. Miksette ole hankkineet lapsia aiemmin? Voisitteko vaihtoehtoisesti miettiä adoptoivanne 10-vuotiaan lapsen?

50 v alkaa jo olla vanha isäksi. Minua kylmää ajatus siitä, että oma isäni saisi minut vasta nyt. Nuorempana hän jaksoi paremmin ja viime aikoina jopa muisti on renkannut syystä tai toisesta. Parikymppiselle on todella hyvä olla vielä vanhemmat läsnä eikä niin, että parikymppinen joutuu huolehtimaan omista vanhemmistaan.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

40-50v isä voi olla ihan jaksava ja läsnäoleva, jopa enemmän kuin 20-30v isä. MUTTA, ottakaa ikääntyminen huomioon. Lapsella tulee väistämättä olemaan lyhyempi elämä oman isänsä kanssa, koska isä elää hyvässä lykyssä 20-30, jopa 40 vuotta. On tosiasia, että vanha isä on vanha isä, vaikka elossa. Lapsenlapset eivät välttämättä tule koskaan tapaamaan isoisäänsä. Lastenhoitoapua on vaikeaa saada, jos omat vanhemmat ovat itsekin hoidettavia.

Te, jotka haluatte lapsia selvästi normaalia iäkkäämpinä, miettikää elämäänne 10-20 vuoden päästä. Haluatteko, että teillä on 50-60-vuotiaana teini-ikäisiä lapsia talossa? Oletteko valmiita hyväksymään sen, ettei tulevat lapsenlapsenne tule koskaan näkemään isovanhempiaan tai saamaan heiltä huomiota? Miettikää, miksi haluatte lapsia näin vanhoina. Miksette ole hankkineet lapsia aiemmin? Voisitteko vaihtoehtoisesti miettiä adoptoivanne 10-vuotiaan lapsen?

 

 

50 v alkaa jo olla vanha isäksi. Minua kylmää ajatus siitä, että oma isäni saisi minut vasta nyt. Nuorempana hän jaksoi paremmin ja viime aikoina jopa muisti on renkannut syystä tai toisesta. Parikymppiselle on todella hyvä olla vielä vanhemmat läsnä eikä niin, että parikymppinen joutuu huolehtimaan omista vanhemmistaan.

Minkä ikäinen isäsi on nyt?

Jos 50 v. muisti pätkii kannatta piiaphtaa lääkärissä.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Lapsella on kohonnut riski sitten mm. skitsofreniaan, alhaiseen älykkyyosamäärään, autismiin jne.

Isän ikä vaikuttaa paljon lapsen terveyteen.

Itse miettisin spermanluovuttajaa, nuoremmalta mieheltä spermaa luovutuksena ja kasvattaisit sitten sen lapsen omanasi. Se olisi sen lapsen kannalta paras vaihtoehto.

 

 

Millä tavoin varmistat ettei luovuttajan suvussa ole noita pelkäämiäsi ominaisuuksia?

Luovuttajille on kriteerit. 20 % luovuttajiksi hakeneista lopulta saa luovuttaa.

Vierailija kirjoitti:

40-50v isä voi olla ihan jaksava ja läsnäoleva, jopa enemmän kuin 20-30v isä. MUTTA, ottakaa ikääntyminen huomioon. Lapsella tulee väistämättä olemaan lyhyempi elämä oman isänsä kanssa, koska isä elää hyvässä lykyssä 20-30, jopa 40 vuotta. On tosiasia, että vanha isä on vanha isä, vaikka elossa. Lapsenlapset eivät välttämättä tule koskaan tapaamaan isoisäänsä. Lastenhoitoapua on vaikeaa saada, jos omat vanhemmat ovat itsekin hoidettavia.

Te, jotka haluatte lapsia selvästi normaalia iäkkäämpinä, miettikää elämäänne 10-20 vuoden päästä. Haluatteko, että teillä on 50-60-vuotiaana teini-ikäisiä lapsia talossa? Oletteko valmiita hyväksymään sen, ettei tulevat lapsenlapsenne tule koskaan näkemään isovanhempiaan tai saamaan heiltä huomiota? Miettikää, miksi haluatte lapsia näin vanhoina. Miksette ole hankkineet lapsia aiemmin? Voisitteko vaihtoehtoisesti miettiä adoptoivanne 10-vuotiaan lapsen?

Turhaan tuollaisia mietitte, tulevaisuudessa kaikki tekevät orjatyötä 80 v. asti tai siihen saakka, kun kykenee. Sen jälkeen viedään ladon taakse ja.... Ei sitä mitään lapsenlapsia ehdi edes näkemään.

Vierailija kirjoitti:

 

Vierailija kirjoitti:

 

Taas tätä typerää jossittelua. Elämä on jo itsessään riski, eikä tulevaisuutta voi kukaan ennustaa. Eläkää tässä hetkessä ja toteuttakaa unelmanne, muuten jää elämä elämättä...

 

 

Joopa joo, noinhan ne ajattelee myös, jotka vääntää suurperheeen järkyttävään köyhyteen, ei ajatustakaan sen lapsen hyvinvoinnille, sen tulevaisuudelle, tärkeintä on minä, minä, minä.

Jos on noin narsistinen kuin sinä, niin ihan vinkkinä, jätä lapset tekemättä. 

Sen lapsen elämä ja tulevaisuus on tärkeitä, lapsi ei ole mikään leikkikalu sulle ja sun tarpeiden tyydyttäjä.

Se koira älähtää, johon kalikka kolahtaa.

Mieheni täytti 40 v. samana vuonna kun esikoinen syntyi ja 42  v. kun kuopus syntyi. Oli hänelle hyvä ikä tulla isäksi. Nuoruuden haihattelut takana ja priorioteetit kunnossa. Sain lapsille isän joka on läsnä ja osallistuu niin lasten elämään kuin perhe-elämäänkin.  Nuorena ei vielä pystynyt olemaan isä oikealla tavalla. 

Vain sinä voit sen tietää kannattaako sinun vai ei. Onko sulla jo lisääntymisikäinen nainen hankittuna? Itse näin 30-vuotiaana naisena en ikinä huolisi 40+ ikäistä miestä lasteni isäksi. Oma kihlattuni 27v. ja esikoista odotellaan.