Lue keskustelun säännöt.
Ensi kertaa isäksi yli 40v. Kannattaako enää?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tätä typerää jossittelua. Elämä on jo itsessään riski, eikä tulevaisuutta voi kukaan ennustaa. Eläkää tässä hetkessä ja toteuttakaa unelmanne, muuten jää elämä elämättä...
Joopa joo, noinhan ne ajattelee myös, jotka vääntää suurperheeen järkyttävään köyhyteen, ei ajatustakaan sen lapsen hyvinvoinnille, sen tulevaisuudelle, tärkeintä on minä, minä, minä.
Jos on noin narsistinen kuin sinä, niin ihan vinkkinä, jätä lapset tekemättä.
Sen lapsen elämä ja tulevaisuus on tärkeitä, lapsi ei ole mikään leikkikalu sulle ja sun tarpeiden tyydyttäjä.
Aika typerää haukkua toista narsistiksi. Varsinkaan kun et tiedä elämästäni mitään. Kannustin vaan ap:ta hankkimaan lapsia. Missään kohdin en puhunut suurperheestä tai lapsiköyhyydestä, ne ovat asia erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40-50v isä voi olla ihan jaksava ja läsnäoleva, jopa enemmän kuin 20-30v isä. MUTTA, ottakaa ikääntyminen huomioon. Lapsella tulee väistämättä olemaan lyhyempi elämä oman isänsä kanssa, koska isä elää hyvässä lykyssä 20-30, jopa 40 vuotta. On tosiasia, että vanha isä on vanha isä, vaikka elossa. Lapsenlapset eivät välttämättä tule koskaan tapaamaan isoisäänsä. Lastenhoitoapua on vaikeaa saada, jos omat vanhemmat ovat itsekin hoidettavia.
Te, jotka haluatte lapsia selvästi normaalia iäkkäämpinä, miettikää elämäänne 10-20 vuoden päästä. Haluatteko, että teillä on 50-60-vuotiaana teini-ikäisiä lapsia talossa? Oletteko valmiita hyväksymään sen, ettei tulevat lapsenlapsenne tule koskaan näkemään isovanhempiaan tai saamaan heiltä huomiota? Miettikää, miksi haluatte lapsia näin vanhoina. Miksette ole hankkineet lapsia aiemmin? Voisitteko vaihtoehtoisesti miettiä adoptoivanne 10-vuotiaan lapsen?
50 v alkaa jo olla vanha isäksi. Minua kylmää ajatus siitä, että oma isäni saisi minut vasta nyt. Nuorempana hän jaksoi paremmin ja viime aikoina jopa muisti on renkannut syystä tai toisesta. Parikymppiselle on todella hyvä olla vielä vanhemmat läsnä eikä niin, että parikymppinen joutuu huolehtimaan omista vanhemmistaan.
Minkä ikäinen isäsi on nyt?
Jos 50 v. muisti pätkii kannatta piiaphtaa lääkärissä.
Tasan 50 v. Olen seuraillut sivullisena asiaa, johtuu varmaan stressistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on kohonnut riski sitten mm. skitsofreniaan, alhaiseen älykkyyosamäärään, autismiin jne.
Isän ikä vaikuttaa paljon lapsen terveyteen.
Itse miettisin spermanluovuttajaa, nuoremmalta mieheltä spermaa luovutuksena ja kasvattaisit sitten sen lapsen omanasi. Se olisi sen lapsen kannalta paras vaihtoehto.
Millä tavoin varmistat ettei luovuttajan suvussa ole noita pelkäämiäsi ominaisuuksia?
Otetaan genominen dna ja analysoidaan vaikka 23AndMe.com
Vierailija kirjoitti:
Mieheni täytti 40 v. samana vuonna kun esikoinen syntyi ja 42 v. kun kuopus syntyi. Oli hänelle hyvä ikä tulla isäksi. Nuoruuden haihattelut takana ja priorioteetit kunnossa. Sain lapsille isän joka on läsnä ja osallistuu niin lasten elämään kuin perhe-elämäänkin. Nuorena ei vielä pystynyt olemaan isä oikealla tavalla.
Pitäisi siis esittää kysymys, miksi ei pystynyt? Suurin osa kykenee isäksi jopa alle 20v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tätä typerää jossittelua. Elämä on jo itsessään riski, eikä tulevaisuutta voi kukaan ennustaa. Eläkää tässä hetkessä ja toteuttakaa unelmanne, muuten jää elämä elämättä...
Joopa joo, noinhan ne ajattelee myös, jotka vääntää suurperheeen järkyttävään köyhyteen, ei ajatustakaan sen lapsen hyvinvoinnille, sen tulevaisuudelle, tärkeintä on minä, minä, minä.
Jos on noin narsistinen kuin sinä, niin ihan vinkkinä, jätä lapset tekemättä.
Sen lapsen elämä ja tulevaisuus on tärkeitä, lapsi ei ole mikään leikkikalu sulle ja sun tarpeiden tyydyttäjä.
Mutta nuoret saavat tehdä lapsia hetken mielijohteesta, ihan vaan jotta voivat hoksata olevansa epäsopivia yhteen ja perustella uusioperheitä, lapsi siinä mukana roikkuen. Rajasit pois viestin mihin tuo oli vastaus, miksi? Ei erilaiset perhemuodot ja lisääntymisiät ole narsismia! "Vanhat" vanhemmat voivat antaa lapsillensa eri asioita kun nuoret. Siksi ei ole olemassa yhtä, yleistä oikeaa lisääntymisikää vaan jokaiselle henkilökohtaisesti paras ikä. Olen 23, aviomieheni 34, koen, että on lapselle haitallisempaa, että minä saan lapset epäkypsänä kun sitten kun mieheni on jo vähän ylikypsä. Näillä näkymin yritämme lapsia 3-4 vuoden päästä, riippuu miten saan valmistumisen jälkeen töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko valmiita hyväksymään sen, ettei tulevat lapsenlapsenne tule koskaan näkemään isovanhempiaan tai saamaan heiltä huomiota? Miettikää, miksi haluatte lapsia näin vanhoina. Miksette ole hankkineet lapsia aiemmin? Voisitteko vaihtoehtoisesti miettiä adoptoivanne 10-vuotiaan lapsen?
En ole tuota mainitsemaasi ikäryhmää, mutta mistä sitä voi koskaan tietää, tuleeko lastenlapsia ollenkaan ylipäänsä koskaan. Osa ihmisistä on senkin vuoksi jäänyt tulematta isovanhemmiksi, kun omilla lapsilla ei ole joko ollut kumppania, lapsia ei ole saatu tai lapsia ei ole haluttu.
Jos nyt kuitenkin tuollaisessa tilanteessa kannattaisi ensin keskittyä ihan vain niihin omiin lapsiin/omiin lapsihaaveisiin ja jättää se mietintä niistä mahdollisista lastenlapsista ja mahdollisesta isovanhemmuudesta vielä kokonaan sikseen, koska ne ovat tuossa vaiheessa vielä niin kaukaisia ja todella kyseenalaisiakin asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas tätä typerää jossittelua. Elämä on jo itsessään riski, eikä tulevaisuutta voi kukaan ennustaa. Eläkää tässä hetkessä ja toteuttakaa unelmanne, muuten jää elämä elämättä...
Joopa joo, noinhan ne ajattelee myös, jotka vääntää suurperheeen järkyttävään köyhyteen, ei ajatustakaan sen lapsen hyvinvoinnille, sen tulevaisuudelle, tärkeintä on minä, minä, minä.
Jos on noin narsistinen kuin sinä, niin ihan vinkkinä, jätä lapset tekemättä.
Sen lapsen elämä ja tulevaisuus on tärkeitä, lapsi ei ole mikään leikkikalu sulle ja sun tarpeiden tyydyttäjä.
Miksi täällä av:lla, joku aina ryhtyy asiattomaksi ja menee henkilökohtaisuuksiin. Onko se niin vaikeata keskustella asiallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies tuli selkeästi kärsimättömäksi ja kiukkuiseksi 50 täytettyään.Nyt 54 v väsähtää helpommin kuin ennen .Täysin terve, juo pari kertaa vuodessa ei tupakoi.Vanhemmat elivät pitkään.Ei olisi enää pikkulapsen isäksi vaihdevuosikiukuissa
MIKSI ihmeessä olet odottanut noin kauan? Kyllä mun mielestä miestenkin pitäisi viimeistään havahtua lastenhankintaan siinä 30v. paikkeilla, ihan siitäkin syystä, että lisääntymisikäiset naiset yleensä haluavat suunnilleen ikäisensä miehen perheen perustamiseen. Tällä tavalla voi miestenkin juna mennä ohi kun haluavat venyttää ja venyttää nuoruuttaan. T: aidosti ihmettelevä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nyt liian vanha mutta sen ikäisen on vaikeampi sopeutua vauvan ja pienen lapsen tarpeisiin. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä että tietysti nyt oman lapsen tarpeisiin sopeutuu, mutta se ihan oikeasti voi tulla yllätyksenä että omaa eikä yhteistä aikaa ei ole, vauva herättää yöllä myös isän, ylipäätänsäkin se, että vauva ei ole yksinään vain äidin hoidettavana ja arki muuttuu kokonaan. Että enää ei lähdetä spontaanisti poikien kanssa mökille tai autossa ei enää voi polttaa.
Ei nyt ehkä maailman parhaimpia esimerkkejä, mutta oman lapsen isälle tuli yllätyksenä nuo että myös hänen arkensa muuttuu.
Av on kyllä ihan paras paikka. Näin 40 v. täyttäneelle tulee näitä kommentteja lukiessa sellainen olo, että on jo ikäloppu ja liian raihnainen aivan kaikkeen.😃 Tämän "vanhuksen" neuvo ap:lle on, että jos talous, parisuhde, tämän hetkinen kunto ym. sallii, niin et ole liian vanha mihinkään. Itse kuitenkin tiedät parhaiten tilanteesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni oli 43 -vuotias kun esikoisemme suuresti haluttuna syntyi. Erinomainen isä kaikilla mittapuilla laskettuna. Heräili alkuu öisin kun lapsikin, syöttää siinä missä minäkin ja vaihtelee vaipat. Nuoruuden hapuilut ja haahuilut ovat takana, nyt lapsi ja perhe ovat selvästi ykkösprioriteetteja. Hankkikaa vaan lapsenne sen ikäisenä kun hyvälle tuntuu ja älkää arvostelko toisten valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni oli 43 -vuotias kun esikoisemme suuresti haluttuna syntyi. Erinomainen isä kaikilla mittapuilla laskettuna. Heräili alkuu öisin kun lapsikin, syöttää siinä missä minäkin ja vaihtelee vaipat. Nuoruuden hapuilut ja haahuilut ovat takana, nyt lapsi ja perhe ovat selvästi ykkösprioriteetteja. Hankkikaa vaan lapsenne sen ikäisenä kun hyvälle tuntuu ja älkää arvostelko toisten valintoja.
Siis ihan oikeasti, sunko mielestä on ok, että esim. 50v nainen pyöräyttää tietoisesti lapsen, sillä vammaisuusriskillä?
Vai koskeeko tämä vain miehiä, niiden ei tarvitse välittää vammaisten lasten siittämisestä tietoisesti, koska ne on miehiä? Nykytietämyksellä miehen iällä on erittäin suuri vaikutus sen lapsen terveyteen.
Kyllä mun mielestä sekä miehiä, että naisia saa arvostella, jos ne ihan oikeasti ottaa tuollaisen riskin, ei silloin ole ainakaan sen lapsen hyvinvointi mitenkään etusijalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni oli 43 -vuotias kun esikoisemme suuresti haluttuna syntyi. Erinomainen isä kaikilla mittapuilla laskettuna. Heräili alkuu öisin kun lapsikin, syöttää siinä missä minäkin ja vaihtelee vaipat. Nuoruuden hapuilut ja haahuilut ovat takana, nyt lapsi ja perhe ovat selvästi ykkösprioriteetteja. Hankkikaa vaan lapsenne sen ikäisenä kun hyvälle tuntuu ja älkää arvostelko toisten valintoja.
Siis ihan oikeasti, sunko mielestä on ok, että esim. 50v nainen pyöräyttää tietoisesti lapsen, sillä vammaisuusriskillä?
Vai koskeeko tämä vain miehiä, niiden ei tarvitse välittää vammaisten lasten siittämisestä tietoisesti, koska ne on miehiä? Nykytietämyksellä miehen iällä on erittäin suuri vaikutus sen lapsen terveyteen.
Kyllä mun mielestä sekä miehiä, että naisia saa arvostella, jos ne ihan oikeasti ottaa tuollaisen riskin, ei silloin ole ainakaan sen lapsen hyvinvointi mitenkään etusijalla.
Sitä varten ne seuloo sairaalassa tiiviisti. Ja oletkos kuullut nuorille ihmisille syntyneistä vammaisista lapsista? Katsos kun sellaistakin tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt liian vanha mutta sen ikäisen on vaikeampi sopeutua vauvan ja pienen lapsen tarpeisiin. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä että tietysti nyt oman lapsen tarpeisiin sopeutuu, mutta se ihan oikeasti voi tulla yllätyksenä että omaa eikä yhteistä aikaa ei ole, vauva herättää yöllä myös isän, ylipäätänsäkin se, että vauva ei ole yksinään vain äidin hoidettavana ja arki muuttuu kokonaan. Että enää ei lähdetä spontaanisti poikien kanssa mökille tai autossa ei enää voi polttaa.
Ei nyt ehkä maailman parhaimpia esimerkkejä, mutta oman lapsen isälle tuli yllätyksenä nuo että myös hänen arkensa muuttuu.
Näin voi valitettavasti käydä vaikka isä olisi nuorikin. Ihminen voi olla epäkypsä vanhemmaksi, oli hän sitten nuori tai vähän vanhempi. Mutta tosiaan, mainitsemasi asiat on hyvä ottaa huomioon, jos harkitsee lasten hankintaa.
Vierailija kirjoitti:
Av on kyllä ihan paras paikka. Näin 40 v. täyttäneelle tulee näitä kommentteja lukiessa sellainen olo, että on jo ikäloppu ja liian raihnainen aivan kaikkeen.😃 Tämän "vanhuksen" neuvo ap:lle on, että jos talous, parisuhde, tämän hetkinen kunto ym. sallii, niin et ole liian vanha mihinkään. Itse kuitenkin tiedät parhaiten tilanteesi.
40v. ei todellakaan ole mikään ikäloppu kaikkeen. Mutta lastenhankintaan ehkä on, ihan biologisistakin syistä (geenivirheet jne.). Sitten jaksaako vanhempi isä panostaa lastensa hoitoon, vai olisiko se lähes täysin äidin vastuulla? Mutta niin. Kaikkihan tekee omat päätöksensä, ja tietää mikä on itselleen parasta (toivottavasti ei kuitenkaan toteuta tätä 'itselleen parasta' kenenkään muun kustannuksella).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni oli 43 -vuotias kun esikoisemme suuresti haluttuna syntyi. Erinomainen isä kaikilla mittapuilla laskettuna. Heräili alkuu öisin kun lapsikin, syöttää siinä missä minäkin ja vaihtelee vaipat. Nuoruuden hapuilut ja haahuilut ovat takana, nyt lapsi ja perhe ovat selvästi ykkösprioriteetteja. Hankkikaa vaan lapsenne sen ikäisenä kun hyvälle tuntuu ja älkää arvostelko toisten valintoja.
Siis ihan oikeasti, sunko mielestä on ok, että esim. 50v nainen pyöräyttää tietoisesti lapsen, sillä vammaisuusriskillä?
Vai koskeeko tämä vain miehiä, niiden ei tarvitse välittää vammaisten lasten siittämisestä tietoisesti, koska ne on miehiä? Nykytietämyksellä miehen iällä on erittäin suuri vaikutus sen lapsen terveyteen.
Kyllä mun mielestä sekä miehiä, että naisia saa arvostella, jos ne ihan oikeasti ottaa tuollaisen riskin, ei silloin ole ainakaan sen lapsen hyvinvointi mitenkään etusijalla.
Sitä varten ne seuloo sairaalassa tiiviisti. Ja oletkos kuullut nuorille ihmisille syntyneistä vammaisista lapsista? Katsos kun sellaistakin tapahtuu.
Ai jaa, elätkö sä jossain tulevaisuudessa, vai missä sairaalassa on seulat sikiöille mm. skitsofreniaan liittyen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni oli 43 -vuotias kun esikoisemme suuresti haluttuna syntyi. Erinomainen isä kaikilla mittapuilla laskettuna. Heräili alkuu öisin kun lapsikin, syöttää siinä missä minäkin ja vaihtelee vaipat. Nuoruuden hapuilut ja haahuilut ovat takana, nyt lapsi ja perhe ovat selvästi ykkösprioriteetteja. Hankkikaa vaan lapsenne sen ikäisenä kun hyvälle tuntuu ja älkää arvostelko toisten valintoja.
Siis ihan oikeasti, sunko mielestä on ok, että esim. 50v nainen pyöräyttää tietoisesti lapsen, sillä vammaisuusriskillä?
Vai koskeeko tämä vain miehiä, niiden ei tarvitse välittää vammaisten lasten siittämisestä tietoisesti, koska ne on miehiä? Nykytietämyksellä miehen iällä on erittäin suuri vaikutus sen lapsen terveyteen.
Kyllä mun mielestä sekä miehiä, että naisia saa arvostella, jos ne ihan oikeasti ottaa tuollaisen riskin, ei silloin ole ainakaan sen lapsen hyvinvointi mitenkään etusijalla.
Sitä varten ne seuloo sairaalassa tiiviisti. Ja oletkos kuullut nuorille ihmisille syntyneistä vammaisista lapsista? Katsos kun sellaistakin tapahtuu.
Ai jaa, elätkö sä jossain tulevaisuudessa, vai missä sairaalassa on seulat sikiöille mm. skitsofreniaan liittyen?
Vaikka sinä hankkisit minkä ikäisenä lapsesi ja ilmeisesti olet ne hankkinut kovin nuorena, ei mikään takaa ikinä että lapsi olisi 100% terve sikiöaikana, syntyessään tai sitten täyttäessään 50 vee. Älä viitsi olla lapsellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka sinä hankkisit minkä ikäisenä lapsesi ja ilmeisesti olet ne hankkinut kovin nuorena, ei mikään takaa ikinä että lapsi olisi 100% terve sikiöaikana, syntyessään tai sitten täyttäessään 50 vee. Älä viitsi olla lapsellinen.
Olet oikeasti vajaaälyinen?
Tiedätkö mitä todennäköisyys tarkoittaa, ja minkä takia todennäköisyydet kannattaa ottaa huomioon?
Vai tekisitkö lapsen, jos tietäisit sen olevan isolla todennäköisyydellä esim. harlekiinivauva? Sun mielestähän sillä ei olisi mitään väliä, koska mikään ei takaa mitään.
Miksi käytät muuten ajaessa turvavyötä, jos et välitä todennäköisyyksistä? Tiesitkö, että liikenneturvallisuuskin perustuu todennäköisyyksiin, joihin et usko, koska ei vaan voi tietää.
Jos saa lapsen vanhemmalla iällä kun on siihen saakka elänyt omaa elämää niin osaako silloin jakaa arkea ja elämää lapselle? Tiedän monenkin +40 isän joka ei ole osannut mukautua lapsiperheen elämään vaan omat menot, harrastukset ja tavat ovat tärkeämpiä.