Mitä sinulta on kadonnut oudosti eikä ole löytynyt?
Meiltä mm. katosi lapsen toinen talvikenkä. Sisään hän ei ole voinut tulla yhdellä kengällä ja asunnossa sitä ei ollut, on sen jälkeen ollut muuttokin. Aikanaan teini-iässä multa katosi trendikäs toppaliivi, mietin sitä toisinaan vieläkin että miten olisin voinut sen kouluun unohtaa. Sitten tietysti sukkia ja muuta pientä katoaa yhtenään.
Kommentit (1602)
Ulkoilukäsineet jotka sain kaupanpäällisinä, näissä oli lenksu jolla kiinnitettiin toisiinsa, kun tulin ulos tavaratalosta oli vain yksi käsine, joku oli nypännyt toisen. Olisi ottanut molemmat!?! Tämän jälkeen olen tunkenut käsineet aina taskuun tai laukkuun.
Kissan peti,siis sellainen pehmoinen joita myydään eläinkaupassa. Olimme silloin muuttamassa ja laitoin sen jätesäkkiin,mieskin muistaa. Samaan säkkiin laitoin myös koristetyynyjä. Vanhan asunnon siivosin vielä lopuksi kun kaikki tavarat oli poissa ja olen varma ettei sinne jäänyt mitään. En huomannut tuota katoamista heti,vaan ehkä kuukauden päästä muutosta. Uudessa kodissa olemme asuneet pari vuotta eikä sitä vieläkään ole missään. Kummallista on se että nuo koristetyynyt kyllä ovat tallella. Lisäksi meillä on hyvin siistiä ja selkeää eikä mitään ylimääräistä romua,varastossakin vain muutama tavara hyllyllä.
Lapsena ihmeteltiin kun kaverilla leikkiessä alkoi katoamaan kaikkea sellaista pientä ja söpöä lelua. Sain varmaan syyt niskoille, vaikkei kukaan mitään koskaan sanonut... paria kk myöhemmin löytyi hiirenpesä, jonne nämä kaikki söpöt pikku tavarat oli myös jemmattu!
Minulle osoitettu avaamaton kirjekuori jossa oli uusi opiskelijakorttini. Kaikki perheenjäsenemme näkivät sen edellisenä iltana keittiön sivupöydällä ja aamulla kun äiti kehotti avaamaan sen, sitä ei löytynyt mistään. Koko talo käännetty ympäri, kaikki mahdolliset raot ja oudot paikat tarkistettu eikä se vaan yksinkertaisesti löydy. Turhauttavaa, kyllähän kortteja saa uusia mutta todella häiritsevää miten jokin voi vaan kadota jäljettömiin.
Kuolleen veljeni sormus. Puhdistin sitä ja erästä toista sormusta. Laitoin ne takaisin rasiaan. Kun seuraavan kerran katsoin, sormukset olivat kadonneet. Olen etsinyt joka puolelta. Harmittaa vietävästi.
Lapsena kadotin kauniit, isoäitini ostamat sormikkaat. Ne putosivat taskusta koulun pihalla. Kun kumarruin nostamaan niitä, niitä ei näkynyt missään. Ainoa selitys, minkä keksin tähän on se, että ne putosivat viemärin luukun rei'istä jotenkin.
Tähän haluaisin tietää vastauksen, joten jos kenelläkään on ideoita, niin kertokaa:
Noin kuukausi sitten kadotin laseistani toisen sangan. En tiedä, mitä tapahtui. Olin hyvin väsynyt (alkoholilla tai muilla päihteillä ei osuutta asiaan), joten päätin oikaista selkääni. Nukahdin lasit päässäni. Aamulla kun heräsin, lasit olivat yöpöydällä. Ainoastaan toinen sanka puuttuu. Nukuin yksin, sillä mieheni oli työmatkalla. Olemme yhdessä etsineet kyseistä sankaa joka puolelta. Ei löydy. Minulla ei ole varaa ostaa uusia, joten täytyy käyttää naarmuisia varalaseja :(
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 17:17"]
Aurinkolasit vahvuuksilla. Kertaakaan en ehtinyt käyttää ja sen tiedän, että kotiin asti ne ovat tulleet mukana. Harmittaa kovasti, uskon että ne vielä muutossa jostain oudosta paikasta löytyy, pian on menossa asunto näet myyntiin.
Toinen mikä katosi, mutta löytyi vuosien kuluttua erikoisesta paikasta, kerron vaikka tämä löytyikin: Pojan neuvolakortti. Saimme uuden. Se vanha löytyi kun oli jo kouluikäinen siinä vaiheessa kun kaapiksi jäänyt hoitopöytä tuli tiensä loppuun ja aloimme purkaa sitä. Se löytyi sieltä niin ihmeellisestä välistä, että sitä on vaikea selittää, takaosasta laatikon takaa.
[/quote]
Tässä tapauksessa neuvolakortin lienee sinne välikköön saanut työnnettyä lapsista isompi jossain välissä, jäänyt mulla johonkin pöydälle mistä on sen ottanut ja jotenkin hoksannut takaa päin tuon kivan paikan työnnellä tavaroita. Siellä oli jotain postikorttejakin, mitä ei oltu kaivattukaan.
Onko kuinka moni ajatellut, että kadonneet tavarat on tullut ajatuksissaan laitettua roskiin? Mä laitoin kerran työpaikalla jopa työpaikan avaimet, onneksi tajusin katsoa sieltä. tuollaiset tosi pienet, kuten tuo korviksen tausta voi mennä johonkin listojen alle, patterien väleihin tai vastaavaan paikkaan.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 20:59"]
Onko kuinka moni ajatellut, että kadonneet tavarat on tullut ajatuksissaan laitettua roskiin? Mä laitoin kerran työpaikalla jopa työpaikan avaimet, onneksi tajusin katsoa sieltä. tuollaiset tosi pienet, kuten tuo korviksen tausta voi mennä johonkin listojen alle, patterien väleihin tai vastaavaan paikkaan.
[/quote]
Korviksen tausta voi jäädä myös vaatteisiin tai hiuksiin ja kulkeutua sitä kautta muualle.
neitsyys, vuonna 1990. ei ole edelleenkään löytynyt.
Perheen kanssa oltiin mökillä joskus kun olin ala-asteikäinen. En muista enää yksityiskohtia, mutta rannekelloni hävisi jossakin vaiheessa. Otin pois saunaan mennessä tms. Ei löytynyt mistään, ja mökki on aika pieni.
Outoa on se, että kaksi kesää myöhemmin oltiin samalla mökillä, ja rantaan mennessäni näin järven rantavedessä sen mun rannekellon! Ja tikitti vielä menemään. Kai se jossain laiturin alla olisi voinut olla mutta miten oli kestänyt veden ja talven yms. Saati että miten se sinne olisi joutunut, ei voinut ranteestakaan pudota...
Useampikin uistin kadonnut kalareissuilla.
Minulla on puolestani hauska löytymistarina: omistin pienenä nukkeja, joiden asusteisiin kuului muun muassa laukut ja kengät. Kaikki nämä asusteet kuitenkin katosivat jäljettömiin melko nopeasti, nelivuotias kun olin ja leikin noilla nukeilla myös ulkona. Pari vuotta sitten isäni kuitenkin tuli kotona käydessäni sanomaan minulle, että katsos mitä löysin. Hän oli siivoillut ja järjestellyt LP-levyjään, joihin ei ollut koskenutkaan varmaan 20 vuoteen. Erään älppärin kansien välistä hän oli sitten löytänyt nuken vaaleanpunaisen kengän. Ainoa selitys on, että olen pienenä leikkinyt nukeilla sen kirjahyllyn luona, jossa levyjä säilytettiin, ja kenkä oli leikin tiimellyksessä pudonnut.
Yhdet kengät ja lompakko. Varsinkin jälkimmäinen oli mysteeri. Oma veikkaukseni on, että heitin sen kaupassa ajatuksissani kuittiroskikseen, mutta ei voi tietää. Monta korttia meni uusiksi.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 11:27"]
Yksi lelu. Putosi kaapin taakse, eikä löytynyt enää koskaan. Kaappi sellainen ettei sen alle tai taakse pääse imuroimaan kaappia siirtämättä, joten se selitys ei kelpaa. Itse veikkaan muumien esi-isää, mies kotitonttua.
[/quote]
Siis vau ! Täsmälleen samoin kävi itselle. Pieni metallinen lelumoottoripyörä putosi eteisessä kädestäni. Katsoin, että mihin ihmeeseen se hävisi? Eteisessä vain paljas lattia ja se kaappi jonka sokkeli vielä umpinainen. Siirsin kaappia, etsin alta ja takaa. Ei missään, eikä koskaan sen jälkeen. Pari vuotta myöhemmin tämä puinen Lundian kaappi vielä muuton yhteyssä purettiin osiin, mutta ei mitään. Mysteeri edelleen... Kaapit syövät siis muutakin kuin sukkia ja metallihenkareita...
Vähintään tuhat erilaista hiuslenkkiä elämäni aikana. Käytän pitkähiuksisena lenkkejä melkein joka päivä ja aina ne katoavat jonnekin. Ostan ison paketin uusia muutaman kerran vuodessa. Laukkuja siivotessa löytyy kyllä aina monta, mutta se ei kuitenkaan selitä kadonneiden määrää. Ei myöskään se, että aina silloin tällöin pitää heittää joku rikkinäinen tai venynyt menemään. Se on tosi harvinaista, kun muutenkin vaihtelen lenksuja, enkä kuluta jatkuvasti samoja.
Omituisinta tässä on se, että päässäni on yleensä vain yksi (1) hiuslenkki kerrallaan pitämässä kiinni ponnaria tai nutturaa. Kun hiukseni yleensä ovat samalla kampauksella myös palatessani kotiin, niin miten on MAHDOLLISTA, että niitä lenkkejä häviää? Onko se musta aukko sittenkin meillä kotona?
Minulla oli lapsena timanttikorvikset. Otin ne pois ja laitoin koulupöydälle,seuraavana päivänä niitä ei enää ollutkaan siinä eikä löytynyt mistään vaikka kuinka etsittiin. Meni varmaan vuosi niin ne olivat yhtäkkiä ilmestyneet äidin ja isän sängynpäätyyn hyllylle. Siis molemmat oli siinä vierekkäin. Äitikin mietti miten se on mahdollista,eikä isälläkään ollut tietoa asiasta. Meillä ei asunut muita.
[quote author="Vierailija" time="17.09.2015 klo 17:58"]
Multa hukkui Barbiet ja kaikki niiden varusteet, kun olin 12-vuotias. Leikit loppui sitten siihen. Harmitti tosi paljon, mutta koska olin jo niin iso, ei mulle hankittu enää uusia. Minä ja äitini etsittiin niitä moneen kertaan myöhempinä vuosina, jopa aikuisena. Muistojen vuoksi ja ihan jo siksikin, että aidot,hyväkuntoiset ja vanhat Mattelin Barbiet voivat olla myöhemmin arvokkaita. Ne olivat kadonneet jäljettömiin. Kunnes yhtäkkiä ne löytyivätkin, yhdestä varastosta joka oli vuosien varrella koluttu läpi moneen kertaan. Olin tuolloin jo 26-vuotias ja kahden lapsen äiti itsekin. Tyttäreni ikävä kyllä sai kaikki Barbiet rikki aika pian tuon jälkeen.
[/quote] serkun kanssa jätettiin illallla barbileikit kesken että jatketaan aamulla... barbit olikin kadonneet! Onneksi ihmeteltiin suureen ääneen sitä niin hänen isänsä kuuli sen ja sanoi että oli siivonnut ne ROSKIKISEEN! Sieltä ne sitten tongittii takaisin... yksitellen viel ku ei ollut mihinkään pussiin niitä viittinyt laittaa... joo isä n narsisti...
Kahvilusikoita on hävinnyt niin ettei mistään löytänyt tosin mulla oli silloin jo taapero ikäinen jolla on voinut olla osuutta asiaan..
Meikki pussukka katosi kassistani aikoinaan.. huone toveri kuolasi luomivärini perään.. mut piti sit varastaa koko pusukka jolla oli tunne arvoa minulle..
Nyt viime viikolla katosi yhdet sukat...
Mun vanhempien luonna katosi äidin siskon lompakko niin etteisitä olekoskaan löytynyt mistään..