4-v. tyttöni harrastaa balettia, pianonsoittoa ja maalaamista.

Haluaisi myös aloittaa ratsastuksen. Itse olen sitä mieltä että hänelle yksi aikataulutettu harrastus/viikko on riittävä.



En tiedä "rasittuisiko" lapsi tästä toisesta harrastuskerrasta, mutta äiti kylläkin :) Eli en halua aikatauluttaa liiaksi elämää.



Toki sitten tehdään kyllä vapaasti kaikenlaista esim. talvella luistellaan.

mutta harrastaako tyttösi käikkia noita säännöllisesti ja ohjatusti? Jos näin, niin mielestäni nyt jo aivan liikaa harrastuksia. Jos taas harrastaminen on satunnaista tai vaikkapa lapsen ehdoilla kotona tapahtuvaa, niin mikä jottei.



Itse suosittelisin luistelukoulua ja jonkin toisen ohjatun harrastuksen pois jättämistä. Toivottavasti tyttösi ei oikeasti joudu harrastamaan noin paljoa kuin annat aloituksessasi ymmärtää.

Balettitunti on lauantaisin, "taidekoulu" tiistaisin ja pianonsoittoa opetan itse kotona, mutta siinäkin on meillä tietty aika joka viikko.

Tuo luistelutunti olisi myös lauantaisin, eli olisi aika rankka päivä :/



ap

mutta harrastaako tyttösi käikkia noita säännöllisesti ja ohjatusti? Jos näin, niin mielestäni nyt jo aivan liikaa harrastuksia. Jos taas harrastaminen on satunnaista tai vaikkapa lapsen ehdoilla kotona tapahtuvaa, niin mikä jottei.

Itse suosittelisin luistelukoulua ja jonkin toisen ohjatun harrastuksen pois jättämistä. Toivottavasti tyttösi ei oikeasti joudu harrastamaan noin paljoa kuin annat aloituksessasi ymmärtää.

hän itse haluaa ja tykkää kaikista todella paljon.

ap

onko tyttö päiväkodissa vai ei. Meidän 4 v on päiväkodissa ja hän käy tanssikoulussa arki-iltana ja pallokoulussa lauantaiaamupäivänä. Se on päiväkotia käyvälle mielestäni ehdoton maksimi, pallokoulukin on jo vähän ekstraa.



Jos hoidat lastasi kotona ja osa harrastuksista tapahtuu päivällä, ehkä sitten vielä yhtä harrastusta voisi harkita. Itse en kyllä noin paljon ohjattua toimintaa noin pienelle järkkäisi.

Ai niin, eihän teillä taida muita ollekaan kuin tämä ainoa prinsessa :-)



Meillä 2v. ei harrasta, 5v. harrastaa joukkuevoimistelua ja jalkapalloa, 7v. harrastaa jalkapalloa (2 x viikko), musiikkikerhoa, partiota ja uintia.



Äidistä tämä kieltämättä tuntuu toisinaan raskaalta.

että riippuu täysin siitä, mitä lapsi tekee päivät. Jos on äidin kanssa kotona, voi harrastuksia olla enemmänkin.

Ai niin, eihän teillä taida muita ollekaan kuin tämä ainoa prinsessa :-)

Mistä päättelet että mainitsemani tyttö on meidän ainoa lapsi?

Vanhempi tyttö 7v harrastaa uintia, käy kokkikerhossa sekä pelaa koripalloa. Nuorin on vasta vauva, joten luonnollisesti ei ole harrastusta vielä.

4-v tyttö on kanssani kotona päivät, olen äitiyslomalla. Vanhin on ekalla luokalla.

ap

eikä tulisi vielä mieleenkään,päiväkoti on ihan riittävä. Isot sitten harrastaa senkin edestä.

että jos lapsesi haluaa aloittaa luistelukoulun itse, nyt on oikea aika. Muita ehtii harrastaa myöhemminkin. Baletti tukee luistelun oppimista, mutta maalauksen ja pianon laittaisin vaikka tauolle vähäksi aikaa jos tuntuu että tulee liikaa kuormitusta.



Näen liian usein niitä lapsia, joilla olisi kova palo taitoluisteluun, mutta vanhemmat heräävät hommaan liian myöhään eikä lapsi enää ehdi mukaan valmennukseen. Kouluiässä sitä harrastusta on myöhäistä aloittaa kilpailumielessä. Ja uskokaa tai älkää, kyseessä on kilpailulaji ja niihin osallistuminen on olennainen osa harrastusta.

Luistelun opettelu on tietysti hyvä aloittaa viimeistään nyt. Mutta mieti, haluatko oikeasti lapsestasi taitoluistelijaa.



Siskoni molemmat tytöt ovat harrastaneet taitoluistelua 4-vuotiaasta. Nyt toinen on 10-vuotias, toinen 14v. Perheen vapaa-aika pyörii tuon taitoluistelun ympärillä.



Seura- ja varustemaksut ovat kamalan korkeita. Seuramaksuja kerätäkseen vanhemmat järkkää todellla usein myyjäisiä ja muuta rahankeruuohjelmaa. Siskoni on tyttöjensä harrastuksen eteen viettänyt öitä kauppojen inventaarioita tehden, rakettikontteja valvoen jne.



Tuohon vielä päälle lasten kuljetukset harrastukseen. Kisamatkat, joilla vanhempien toimittava valvojina. Pukujen ompelut.



Siskoni on ihan poikki. Mutta koska tytöt rakastaa harrastusta, niin on sitten hampaat irvessä tuota jatkanut.



Nyt valmentaja sanonut vanhemmalle tytölle, ettei pääse enää kilpailuihin. Ei innostuksesta huolimatta ole tarpeeksi lahjakas, seuran maine menee. Että harkoissa voi käydä ja maksuja maksella ja alkaa valmentaa pikkulapsia luistelukoulussa, mutta kilpailuihin ei enää kelpaa.



Tyttö on ihan masentunut nyt tästä. Luistelu, kilpailut, sen kautta tulleet kaverit olleet hänelle henki ja elämä.



Niin, että mieti. Jaksatko itse. Ja jaksaako lapsesi.

on harrastuksia minusta sopivasti ja kyllä se luistelukin vielä siihen sopii.



Minusta päivähoito on se joka aikataulutta liikaa lasten elämää ei harrastukset. Hassua, että virikehoito on hyvästä, mutta virikkeelliset harrastukset pahasta. Aikamoinen ristiriitta.



Tietysti pitää kuunnella lasta ja harrastusten pitää lähteä lasten omasta halusta eikä vanhempien kunnianhimosta.



Ja tosiaan tuo luistelu pitää aloittaa aikaisin jos sitä haluaa harrastaa. Kouluiässä on jo liian myöhäistä.

mutta tien voi sulkea jo 4-5-vuotiaana, ellei anna tilaisuutta aloittaa ajoissa.



Onhan se rankka harrastus eikä sovi kaikille. Sitä ei voi kuitenkaan tietää ellei kokeile. Harrastuksessa on myös paljon aivan ihania piirteitä, ja luistelijatytöt pääsääntöisesti menestyvät elämässään hyvin, oppivat kurinalaisiksi, vastuullisiksi ja täsmällisiksi.



On turha miettiä kaikkea myöhemmin eteen tulevaa, kun lapsi on vasta neljävuotias ja haluaa luistelukouluun.

Niin kuin joku tuossa jo kirjoitti, taitoluistelussa pitää olla aikaisin liikkeellä. Neljävuotias otetaan hyvin nopeasti luistelukoulusta kehitysryhmiin, jos yhtään näyttää siltä, että lapsella on sopivia ominaisuuksia luistelua ajatellen. Kannattaa siis varatua siihen, että jo muutaman kuukauden jälkeen luistelua onkin jo 2xvkossa ja joku oheisharjoitus lisäksi. Ja siitä se putki sitten alkaa. Meillä lapsi harjoitteli 6-vuotiaana 4-5xvkossa. Nyt on jo kilpailuissa mukana, eikä hommalle näy loppua.



Tuo balettiharrastus on varmasti kehittyänyt lapsen koordinaatiokykyä, joten eiköhän teistäkin tule luisteluperhe. Se kun todella sitoo koko perhettä. Mutta on myös antoisaa.

niin toki harrastusten määrä voi olla isompi, eikä kuulosta siis kohtuuttomalta. Ajattelin jotenkin automaattisesti että kaikki harrastaminen tapahtuu päivähoidon lisukkeena. Pahoittelen. :) Mutta ehkäpä silti jättäisin itse jonkun harrastuksen tauolle (luultavasti joko pianon soiton tai maalaamisen).



3

harrastaa yleisurheilua, voimistelua ja sählyä. Olen töissä, joten tässä jo on tekemistä, mutta kun lapsemme haluaisivat itse lisää vielä harrastuksia. Ei tule, koska pitää pienimmänkin halutessaa pian jotain saada tehdä.



Mutta, siis juuri taitoluistelu on se minkä pudotin 7v tytöltä pois. Ei riitä rahat eikä aika ja onneksi nuo hänen 3 muuta harrastusta sitten tytölle riittivät. Ja ennen kuin tuomitsette, korostan, että lapsemme siis haluaisivat itse lisää harrastuksia, minun puolestani saisivat käkkiä kaiket illat kotona harrastamatta. Vähemmällä siinä pääsisi.

huippuluistelijoillahan luistelu voi maksaa jopa 200 000 euroa vuodessa ja vähimmillään se on kai jotain 60 000 euroa. Kiira Korven ja Laura Lepistön vanhemmat ovat ilmeisesti aika rikkaita joten heidän tuskin on tarvinnut hommata viittä lisätyötä luistelua maksaakseen. Mutta eihän sitä voi tietää onko lapsesta mihinkään jos se ei kokeile. Tuntuu vain aika huvittavalta, että jonkun vanhemmat raataa aamusta iltaan maksaakseen jotain harrastusta, jossa lapsi ei ole edes tarpeeksi lahjakas (niin kuin tuo aiempi esimerkki).

Yliharrastaneista lapsistahan ei muuta tule kuin loppuunpalaneita. Siitähän on joskus ollut ohjelmaa ja asiaa pohdittu varsinkin Itä-Euroopassa, missä kovaa harjoittelua jo nuoresta.

nuo harrastukset varmaankaan ole kotona olevalle lapselle liikaa, pianonsoittokin noista vielä kotona, niin jää valmistelut ja matkat pois.

Mutta entä äiti tai isä, joka joutuu kuljettamaan lasta moneen harrastukseen ja sisarustakin vielä lisäksi, onko siinä liikaa aikataulutusta vai jääkö perheelle vielä tarpeeksi yhteistä aikaa?

Kaikki ei aina ole vain sen yhden lapsen toiveista kiinni, kun perheessä nyt on ne muutkin jäsenet ja heidänkin toiveensa täytyy ottaa huomioon.

Maailmalla ei ensinnäkään harrasteta tällaista ryhmävalmennusta kuin Suomessa, vaan lapselle ostetaan rahalla yksityisvalmennusta.

Mutta ihan samalla tavalla voisi sanoa, että turha pistää poikia jääkiekkoa pelaamaan, kun NHL:ään (ja edes juniorisarjan peleihin) pääsee vain murto-osa harrastajista. Ei kai sen harrastuksen tarkoitus ole pelkästään tehdä huippuja?

Harrastaminen ja itse valitulla polulla eteneminen kasvattaa ihmisenä. Oppii jo lapsena, miten harjoittelemalla ja ponnistelemalla voi saavuttaa tavoitteensa - tai sitten joskus ei voikaan, ja se ei ole enää itsestä kiinni! Pettymyksistä selviytyminen ja uuden kurssin etsiminen elämälleen on sekin merkityksellinen kokemus!

huippuluistelijoillahan luistelu voi maksaa jopa 200 000 euroa vuodessa ja vähimmillään se on kai jotain 60 000 euroa. Kiira Korven ja Laura Lepistön vanhemmat ovat ilmeisesti aika rikkaita joten heidän tuskin on tarvinnut hommata viittä lisätyötä luistelua maksaakseen. Mutta eihän sitä voi tietää onko lapsesta mihinkään jos se ei kokeile. Tuntuu vain aika huvittavalta, että jonkun vanhemmat raataa aamusta iltaan maksaakseen jotain harrastusta, jossa lapsi ei ole edes tarpeeksi lahjakas (niin kuin tuo aiempi esimerkki).