Lue keskustelun säännöt.
Ero ja lastenvalvojalle meno, mitä asioita siellä käsitellään?
26.12.2010 |
Eli mitä kaikkea lastenvalvojan luona käydään läpi kun kyseessä on yhteishuoltajuus? Tietysi tapaamiset ja elatusmaksut, mutta esimerkiksi sovitaanko sellaisiin mitään sääntöjä kun lapset ovat toisen vanhemman luona esim viikonlopun, niin saako toinen vanhempi tehdä lasten kanssa mitä lystää, vai pitääkö toiselle vanhemmalle etukäteen ilmoittaa (ja neuvotella sopiiko molemmille) jos vaikkapa vie lapsia huvipuistoon tai mökille tms? Tarkoitan tätä siis puolin ja toisin, niin että myös lähivanhempi on velvollinen ilmoittamaan/sopimaan etävanhemman kanssa missä päin suomea lapsensa liikkuvat? Ja tuleeko tälläinen lastenvalvojan luona automaattisesti puheeksi?
Entä sovitaanko muista tavoista mitä noudatetaan, eli jos lähivanhemman luona on joitakin "normaaleja" (ei siis mitään älytöntä niuhotusta) sääntöjä niin onko myös etävanhemmalla velvollisuus pelata suurinpiiretin samojen sääntöjen mukaan? Esimerkiksi jos lähivanhemman luona on sovittu kuinka paljon pelataan paleikkaria tai tuijotetaan telkkaa ja mitä syödään (siis tyyliin ei aina mäkkärissä) tai että lasten nukkumaanmenoajoista pidetään kiinni niin onko etävanhemmankin mukailtava näitä "sääntöjä" vai voiko halutessaan heittää kaikki romukoppaan?
Vai sovitaanko lastenvalvojan luona vaan pintapuolisesti rahasummat ja tapaamisten kellonajat?
Joo, kuulostan varmaan tosi niuholta tapaukselta kun jo etukäteen tällaisia pohdin mutta meillä tämä tilanne niin älytön että kaikki ongelmat enemmän kuin todennäköisiä ja mieluiten yrittäisin ne minimoida jo etukäteen jos mahdollista... Ja sitten toki vaan olen tyytyväinen jos asiat menee peremmin kuin mitä pelkään!
Kommentit (24)
käyminen jotenkin pakollista.VELVOITTAAKO JOKIN SIIHEN?Kysyn siis ihan vilpittömästi, kun en tiedä juuri mitään näistä eroasioista ja ero on meillä kanssa tulossa.Ollaan lähdetty liikkeelle siitä, et ollaan alettu kattomaan miehelle asuntoa tästä läheltä ja yritetty, välillä riidellen,selvittää asioita ja miten tapaamiset ja eläminen eron jälkeen menee.Onko tarpeen mennä sinne lastenvalvojalle ja mitä etua siitä on? Eikö se ole meidän oma asia miten lapset hoidetaan, siis minkä verran kummankin luona?
Pakko ei ole mennä,mutta suosittelen vähintäänkin yhdessä laittamaaan asiat paperille (tapaamiset ja rahapuolen) ja sitten virallistat sen lastenvalvojalla.
Eipä meillä kylläkään sovittu mistään säänöistä.Paperiin tuli minkä verran lapsi on isällään,lähinnä että minä ajankohtina ja että paljonko kuukaudessa maksaa.
Yhteishuoltajuus jo itsessään velvoittaa ja rajaa asioita.Passia ei lapselle saa ilman molempien suostumusta eikä myöskään voi muuttaa toiselle puolelle maapalloa taikka edes suomea ellei se ole etä- ja lähivanhemman yhteisesti sovittu juttu...
Tämä on lainattua tekstiä
"Jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus, käytännössä vastuun lapsesta kantaa se vanhempi, jonka luona lapsi kulloinkin on, ellei kyse ole erityisen merkittävästä asiasta, jolloin siitä on yleensä päätettävä yhdessä. Tällaisia asioita ovat lapsen asuinpaikka, koulutuspaikka, terveydenhuollolliset toimenpiteet, sukunimi, kieli, uskontokunta ja passin hankinta."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli pystyvät itse vähän myös puhumaan miten tapaaamiset on menneet yms. Myös minusta tuo joka toinen viikonloppu kuulostaa aika vähäiseltä, siksi toivoisinkin (vaikka tämä meidän tilanne ihan surkea onkin) että voitaisiin sopia vaikka jotain lyhyempiä tapaamisia ja sitten vastaavasti useammin. Mutta tosiaan en kyllä yhtään tiedä mikä tuo lasten isän asenne asioihin tulee sitten olemaan ja voidaanko sopia yhtään mitään. Mutta etenkin vuodern ikäisellä tuo joka toinen vkonloppu tuntuu aika kurjalta järjestelyltä - oisko teillä mahdollisuutta mihinkään tiheämpiin ja vaikka sitten lyhyempiin tapaamisiin vaikka sen viikonloppukyläilyn lisäksi..?
Käsittääkseni sinne lastenvalvojalle ei ole mikään pakko mennä jos asiat saadaan keskenään molempia tyydyttävällä tavalla sovittua. Tosi hienoa jos on niin hyvä tilanne että siihen pystyy! Meillä ei puhettakaan.... :( Mutta en sitten tiedä tarvitseeko johonkin olla jokin virallinen paperi elatusmaksuista tms ja saako sitä muualta kun lastenvalvojalta? Tai tarvitseeko niihin lapsilisien korotuksiin muuta todistusta kun oma ilmoitus?
Toivottavasti saatte molemmat sovittua asiat jotenkin järkevästi!
ap
ap
Siellä sovitaan elatusmaksuista, määrästä ja yhteis/yksinhuoltajuudesta. Kun etävanhempi pitää tietyn määrän lapsia/lasta luonaan, se näkyy elareissa. Eli pääpiirteissään sovitaan, kuinka paljon etävanhemman luona ollaan.
Elatusmaksuilla pystyy lapsen kanssa elämään sitä normaalia elämää, ilman sitä toista vanhempaa toki. Mutta rahallisen korvauksen myötä.
Minä elelin 3 lapsen kanssa vuoden itsellisenä, yhteishuoltajuuden kera, omakotitalossa. Käyn töissä, saan elareita sen, minkä kunta maksaisi, jos etävanhempi olisi maksukyvytön. Eli EI paskan vertaa. Ex on rahakas, mutta sossutädin lellikki. Elareita kohtuullistettiin, kun exällä tuota velkaa kaikesta maallisesta (mökki lapsissa, urheiluautoT, kalliit harrastevehkeet) Joudun tinkimään paljosta, päänuppi on välillä koetuksella, mutta saamarin onnellinen olen ollut, että nostin pääni pystyyn ja päätin selviytyä.
Nyt olen koukannut istellini miehen ja yhdessä jatketaan matkaa.
Joten menkää ihmeessä neuvottelemaan jonkun ulkopuolisen kanssa. Sitä herkästi tuijottaa asioita vain yhdestä näkövinkkelistä, siitä omasta napasesta käsin.
sopparin voi tehdä myös määräajaksi. Vaikkapa kunnes lapsi menee kouluun, ja sitten katsotaan uudestaan.
mutta tuskin nyt sentään pleikkarin peluusta ym. Lapset ovat myös isänsä ja jos isän mielestä ok pelata enemmän niin ei kuulu sinulle.
Lapset oppivat kyllä siihen että molemmissa paikoissa on omat säännöt ja niinhän se usein menee, että lähivanhempi on se ikävä arjen pyöritt'äjä (vahtii läksyt, pesee pyykit, komentaa jne) ja etävanhempi viettää lasten aknssa juhlaviikonloppuja, jolloin syödään roskaruokaa, valvotaan jne.
Jos tuntuu ettei isä osaa hoitaa lapsia haet yksinhuoltajuutta ja jos lapset ovat isän luona vailla riittävää hoitoa teet lastensuojeluilmoituksen.
Mutta sinun säännöt eivät välttämättä ole ne oikeat, ei mikään sossu niitä ryhdy vaatimaan=)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puolisonne kanssa ettei tarvitsisi erota. Niitä ero on aivan liikaa nykyään. Ajatelkaa lasten parasta. Eikä siinä liitossa tarvitse riidellä. Tehkää työtä rakkauden eteen. Tiedän, että on olemassa juoppoja ukko ja mitälie, mutta eivät ne kaikki sellaisia ketaleita ole.
[quote author="Vierailija" time="26.12.2010 klo 16:43"]
käyminen jotenkin pakollista.VELVOITTAAKO JOKIN SIIHEN?Kysyn siis ihan vilpittömästi, kun en tiedä juuri mitään näistä eroasioista ja ero on meillä kanssa tulossa.Ollaan lähdetty liikkeelle siitä, et ollaan alettu kattomaan miehelle asuntoa tästä läheltä ja yritetty, välillä riidellen,selvittää asioita ja miten tapaamiset ja eläminen eron jälkeen menee.Onko tarpeen mennä sinne lastenvalvojalle ja mitä etua siitä on? Eikö se ole meidän oma asia miten lapset hoidetaan, siis minkä verran kummankin luona?
[/quote]
Minä muutin lasten kanssa puoli vuotta sitten pois lasten isän luota eikä ainakaan vielä olla käyty lastenvalvojan luona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onpas itsekästä porukkaa, muistakaa että se isäkin on lapsen isä, kohta tullee onneks uus lakialoite joka vaatii isälle samat oikeudet kun naisille. hoh hoijaa teidän kanssa miten sietämättömiä juttuja.
Me teimme aika yksityiskohtaisen sopimuksen itse etukäteen ja se vain vahvistettiin lastenvalvojalla. Yksityiskohtainen siis lomien, pyhien vieton, lapsen päivähoidosta noutamisen, lyhyiden hoidontarpeiden (siis että ensin kysytään toiselta vanhemmalta voiko hoitaa lasta) osalta, ei todellakaan siitä mitä toinen vanhempi saa lapsen kanssa tehdä tai minne mennä. Ei sellaista sopimusta voi vaatia.
Paperi on meille kuin avioehto aiemmin, siihen palataan vain jos tarvetta on. Ei ole ollut, asiat sujuvat riidoitta ja joustetaan molemmin puolin.
Vaikka mitään riitoja ei olekaan, kannattaa tehdä ja käydä vahvistamassa lastenvalvojalla, pieni vaiva mutta on sitten sopimus olemassa jos tulisikin jotain yllättävää erimielisyyttä. Elämästä kun ei koskaan tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähillä ei ole oikeutta puuttua tapaamisten sisältöön tai siihen misssä ja kenen seurassa lapset ovat tapaamisilla. Myöskään mitään muita sääntöjä ei lähi voi etälle sanella.
Elatusmaksu ja tapaamiset kannattaa sopia paperilla. Tapaamissopimukseen suositellaan pistettäväksi ihan kellonajat, milloin tapaaminen alkaa ja milloin päättyy.
Yleisin käytäntö on joka toinen viikonloppu ja joka toinen viikko yksi arkiyö.
Lähtökohtana on aina yhteishuolto. Yksinhuollon saa jos A) etä sen suosiolla antaa B) käräjäoikeuden päätöksellä. Lastenvalvoja ei siis tätä asiaa päätä.
Ennen kaikkea: erottakaa paikuisten välinen parisuhde lapsi-vanhempi -suhteesta, ovat kaksi eri ihmissuhdetta.
Lastenvalvojaa ei tosiaan ole pakko "käyttää", jos pystyy sopimaan asioista keskenään, mutta lastenvalvoja on kuitenkin puolueeton asiantuntija, joka osaa neuvoja järkevät toimintatavat. Meillä oli heti eron jlk niin tulehtuneet välit, että lastenvalvojan luona vasta pystyttiin sopimaan asioista ja hän vahti, että lasten etu toteutuu kaikissa ratkaisuissa.
Täytyy myös muistaa, ettei lastenvalvoja pysty määräämään mitään. Jos asioista ei päästä sopuun, on seuraava paikka sitten käräjäoikeus, joka sitten määrää miten asiat tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.12.2010 klo 14:24"]
Tota juurikin mietin että kehtaanko sinne jonkun "vaatimuspaperin" kanssa mennä. Yksinhuoltajuuttakin olen kovasti miettinyt, mutta ilmeisesti se ei kuitenkaan ole ihan "ilmoitusluontoinen asia" ja lähinnä pelkään sitä että exä sitten kostaa hankaloittamalla asiota entisestään... Kyllähän minä aikuisena sen kestän mutta kun kuitenkin ne lapset siinä ikävässä välikädessä kärsimässä... Kaikkeen sitä joutuu. Sen käsityksen kuitenkin olen saanut että asiat olisi parempi sopia tiukemman linjan mukaan heti kättelyssä, jälkeenpäin taitaa olla sitten vaikeampaa sopimuksia muuttaa.
ap
[/quote]
Niin, voihan se mieskin hakea sen yksinhuoltajuuden. Ei sitten tosiaan tarvitse taistella ihan yhtä paljoa. Vai kuvitteletko, että sinulla olisi siihen suurempi oikeus? Ole sinä nyt se nöyrä ja anna miehelle se huoltajuus.
Tota juurikin mietin että kehtaanko sinne jonkun "vaatimuspaperin" kanssa mennä. Yksinhuoltajuuttakin olen kovasti miettinyt, mutta ilmeisesti se ei kuitenkaan ole ihan "ilmoitusluontoinen asia" ja lähinnä pelkään sitä että exä sitten kostaa hankaloittamalla asiota entisestään... Kyllähän minä aikuisena sen kestän mutta kun kuitenkin ne lapset siinä ikävässä välikädessä kärsimässä... Kaikkeen sitä joutuu. Sen käsityksen kuitenkin olen saanut että asiat olisi parempi sopia tiukemman linjan mukaan heti kättelyssä, jälkeenpäin taitaa olla sitten vaikeampaa sopimuksia muuttaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
... että kun eroatte, ei sinulla ole nokan koputtamista siihen millaisilla säännöillä exäsi lapsianne kasvattaa hänen vuorollaan. Hän saa omalla ajallaan viedä lapset vaikka vinku-Intiaan.
Ei ihme että päädyitte eroon...
No jos nyt kiinnostaa niin eron syy on ihan joku muu kun minun "säännöt"... (lainausmerkit siksi että meillä kaveriperheisiin verrattuna on hyvinkin löyhät säännöt - meillä ei ole edes karkkipäivää!;)) Exä vaan ei koskaan aikuistunut eikä kasvanut vanhemmuuteen, eikä näin ollen ole edes arjessamme läsnä ollut vaan huidellut omilla menoillaan, että sinänsä hänellä ei edes näistä nk säännöistä ole juurikaan mitään tietoakaan... Ja tuntuu vaan hurjalta yhtä äkkiä antaa lapsia ihmiselle joka ei ole heidän kanssaan koskaan edes yötä viettänyt.
ap
ap
Eli ero on tulossa ja lastenvalvojan luona pitäisi mennä käymään. Mitenköhän ne tapaamiset silloin menee kun kyse on vuoden ikäisestä lapsesta? Asumaan tulee minun luokseni, mutta ei kai häntä vielä voi joka toinen viikonloppu antaa isälleen? Varsinkaan jos eivät muuten näe paljon ollenkaan. Voimia ap:lle :)
käyminen jotenkin pakollista.VELVOITTAAKO JOKIN SIIHEN?Kysyn siis ihan vilpittömästi, kun en tiedä juuri mitään näistä eroasioista ja ero on meillä kanssa tulossa.Ollaan lähdetty liikkeelle siitä, et ollaan alettu kattomaan miehelle asuntoa tästä läheltä ja yritetty, välillä riidellen,selvittää asioita ja miten tapaamiset ja eläminen eron jälkeen menee.Onko tarpeen mennä sinne lastenvalvojalle ja mitä etua siitä on? Eikö se ole meidän oma asia miten lapset hoidetaan, siis minkä verran kummankin luona?
Eipä se ihan noin mene...jos lapsen kans haluaa "vinkuintiaan" tarvitaan lasten huoltajien suostumus passia hommatessa. Toinen osapuoli ei voi myöskään kasvattaa lapsiaan miten lystää jos siihen liittyy jotakin sellasta, mikä on lapselle vahingollista. Kannattaa sopia tarkkaan tapaamisajat sillä se helpottaa kaikkia osapuolia. On myös lasten etu jos vanhemmat kommunikoivat asiallisesti keskenään. Hehän näissä tilanteissa viimekädessä kärsivät jos vanhemmat käyttäytyvät miten sattuu esim tapaamisten vaihtotilanteissa...voimia
kun itse näitä pähkäilin.
Sossutätin luona istuttiin exän kanssa pitkä tovi. Elatusmaksuista väännettiin. Tehtiin alustavat laskelmat, jonka pohjalta sossu sitten laskeskeli ja neuvotteli meidän kanssa. Olin jo valmis lähtemään käräjille, kun sossu niin leperteli maksuista, mutta ex suostui 20 korotukseen/laps. Sossu tekee paprut valmiiks ja nimet alle samantien. Hän voi myös olla todistajana/kirjottaa alle lappusen, jossa olette exän kanssa sopineet kirjallisesti pääpiirteiset sääännöt tapaamisista, joulut, loma-ajat, suuremmat hankinnat. Sossu sanoi kyllä, että suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen. Itse tein kirjall. sopimuksen exän kanssa vasta vuoden kuluttua. Minä halusin näyttää hänelle, miksen koskaan luottanut häneen. Suusanallinen sopimus ei koskaan pitänyt. Nyt voin aina vedota siihen, jos on ongelmia.
Ja sinne Indokiinaan ei lapset muuten mene, jos toinen vanhempi sen kieltää ja perustelee. Pelkkää ilkeyttään sitä ei kannata tehdä, tulee vain kurja fiilis.
Pelisäännöt kannattaa kirjata myös yhteishuoltajuussopimukseen, noin pääpiirteittäin. Terveys, koulu ym asioissa ollaan yhteyksissä ja neuvotellaan ongelmista- tyyliin.
Kasvatusperiaatteissa voi sitten vääntää kättä oikein olantakaa. On niissä omissakin tavoissa petraamista itse kullakin.
Me tässä viikonlopun jälkimaininkeja siistitään... iskä puhuu neekereistä ja minä yritän olla suvaitsevaisempi.
Kyllä se siitä. Mun exä sanoi haluavansa sellaisen akan itelleen sitten, joka ei ikinä häntä määrää, ei halua lapsia, on nuorempi ja harrastaa samaa ihanaa moottorikelkkailua kuin hän itsekin ja tienaa hyvin.
Ja kuinka ihanaa, mitä hänelle tarjottiin, jonka myös vastaanotti. Rouvalla oli 3 lasta, 8 vuotta vanhempi, kävelyä harrastava sihteerikkö. Ai, että elämä joskus on ihanaa. Nyt on herralla 6 lasta yheensä hetkittäin, ja minua haukkui lessuksi! En sitten hauku sihteerin työtä, auta armias, mikä kaaos tässä maailmassa olis ilman heitä. Ja lestaadiolaisuus on ihan jees, siinä missä muutkin uskonnot!
Hyvää alkavaa vuotta sinulle, lippu korkeelle!
Äiti kera 4 lapsen