Pitäisikö kuurolle lapsella automaattisesti asentaa sisäkorvaistute?

valitettavasti tämä mielipide huokuu tietämättömyyttä kuurojen kulttuurista ja identiteetistä, sekä halusta määrätä itse asioistaan. Sama kuin sanoisi tummaihoiselle ihmiselle, että ihonväri on muutettava, tai aasialaisvauvat pakotettaisiin silmäluomioperaatioon. Me kuulevat valtaväestön edustajat luulemme tietävämme mikä on toisille parasta. Ymmärrättehän että implantti ei ole sama kuin korva, kaikki äänet tulevat täysin samalla kovuudella, eikä elimen hienosäätöominaisuuksista voi edes haaveilla. Moni nuori aikuinen  on riistänyt hengen itseltään, koska implantin toivotut piirteet eivät olekaan täyttyneet, jolloin nuori ei koe kuuluvansa kuurojen yhteisöön (ei osaa viittomakieltä, koska on pakotettu puhumaan), mutta valtaväestö ei silti hyväksy heitä osana "normaaleja" ihmisiä. Oralismi 1800 - 1900-lukujen taitteessa ja piiiitkälle lähihistoriaan ei riittänyt. Nyt on uusi pakote tehdä kuurosta kuuleva ja puhuva. MIKSI? eivät kuurot koe olevansa vammaisia, tai että heiltä puuttuisi mitään, tai että olisivat vajavaisia. Mikä oikeus meillä kuulevilla on pakottaa ketään tuollaiseen? Jos päätös oikeasti olisi lapsen oma, mutta niin monesti se on kuulevien vanhempien tapa yrittää "normalisoida" lapsensa, vaikka tässä lapsessa ei ole MITÄÄN vikaa. Voi meitä ihmisiä, aina keksimässä vääriä ratkaisuja. Kuurous ja viittomakielisyys (=visuaalinen kommunikointi) on rikkaus josta meidän muiden tulisi nauttia ja olla ylpeitä (koska erilaisuus tekee elämästä rikkaan!) 

Hirveää luettavaa. Ei ihme että kuurot ovat kärsineet koko historiansa ajan kun meissä kuulevissa on.. Huh huh. Kaikki erilaisuus vain pois, vaikka en ymmärrä miten voit miettiä rahaa jossain näin pienessä vähemmistössä esim. vs. valtaväestön lihavien hoitokustannukset / vuosi? 

Näemmä tutkimus käynnistynyt

http://www.kantti.net/artikkeli/2011/02/miten-sis%C3%A4korvaistute-vaik…

Implantithan menevät kovaa vauhtia eteenpäin kuten muukin lääketiede. Alkuaikoina implantit toimivatkin vaihtelevasti ja osin varsin heikostikin. Nykyisin implantti laitetaan lapsille molempiin korviin (aiemman toisen korvan sijaan) ja aikaiseksi saadaan valtaosin erittäin hyvä lopputulos. Kuulo vastaa heikkokuuloisen kuuloa ja kuulolaitteen avulla lähes kaikki lapset oppivat puheen ja kommunikoimaan normaalisti puhutulla kielellä. Toki kuulo ei nykylaitteillakaan vastaa täysin normaalia kuuloa, mutta hyvin nuo pärjäävät ihan normaalissa päivähoidossa ja koulussa (jos ei ole muita vammoja kuulovamman lisäksi).

Ne muutamat asiakkaani joilla on sisäkorvaimplantti pärjäävät niin hyvin, että tavallisessa arkipäivän kanssakäymisessä asiaa ei välttämättä edes huomaa. Jos implantti on vain toisessa korvassa niin he yleensä haluavat asettua niin, että kuulevat keskustelun sillä korvalla. Samaten puhelimessa puhuminen on joillekin hankalaa ja he suosivat sähköpostia ja tekstiviestejä.

Tietysti mitä vanhemmalle implantti laitetaan, sitä todennäköisempää on, että henkilön kyky omaksua puhuttu kieli on heikentynyt, herkkyyskaudet ovat ns. menneet ohi. Tällöin implantista ei välttämättä ole yhtä lailla hyötyä kuin pikkulapselle laitettaessa. Jos implantti laitetaan liian vanhana, niin ihminen voi myös kokea sen pelkästään huonona asiana, koska koko elämä muuttuu ja moni asia pitäisi ikäänkuin alkaa opetella alusta uudelleen.

t. 11

Istuteteknologia on kehittynyr todella paljon vuosikymmenien aikana ja nykyisillä laitteilla saavutetaan aivan eri tason tuloksia esim. puheen erotuskyvyn suhteen, kuin kymmenisen vuotta sitten.

Ja keskeistä tosiaan on juuri tuo, että istute asennetaan syntymäkuuroille riittävän pienenä eli ennen puheen kehitykselle "kriittisiä" hetkiä - tuolloin tulokset ovat hyviä varsinkin nyt, kun Suomessakin on viimein ryhdytty asentamaan lapsille molemmanpuoleiset istutteet.

En keksi yhtään syytä, miksi en syntymäkuurolle lapselleni istutetta haluaisi.

Aivan niin, kuurot vanhemmat eivät haluaisi lapsilleen istutetta, johtuiko se että he eivät ymmärrä mitä ne ovat??? MUISTAKAA AINA, että kuurot tietävät paremmin kuin kuulevat. Kuka sanoi että kuuro ei pärjäisi itsenäisesti??? Kyllä tosi naurettava!

Eräs tuttuni otti implantin kun hän oli pieni, sen jälkeen hän ei näyttänyt enää iloiselta, särki päätään usein, muutamaa vuotta myöhemmin hän lopetti implantin käytön. Hänen mukaan se on hyödytön, vaikka hän on käynyt leikkauksessa turhaan.

En ikinä tajua, kuinka monet vanhemmat pystyvät sattumaan pieniä kuuroja lapsiaan leikkauksessa.

Onko tärkeämpi kuulon palauttaminen kuin terveen menettäminen?

Jossain oli juttukin, kun vanhemmat eivät ensin olisi halunneet. Enpä ihmettelisi vaikka otettaisiin huostaanottokin esiin, vaikka en siitä tiedä. Miksi itsekkäitä? Ovatko he kuuroja eivätkä halua lapsensa kuulevan? Ei ole minusta hyvä syy, kun kerran on olemassa tekniikka, jolla lasta voidaan auttaa. Näkökulma on tietysti kuulevan äidin.

hyvä dokumentti kuuroista. Siinä kuurot vanhemmat kokivat sen vähän "tarpeettomana". Siis että olivat itse kuitenkin pärjänneet ilmankin.

Kuurot ihmiset kuitenkin pärjäävät ihan hyvin, nykyään on vielä Internet ja tekstiviestit yms. ja heillä on jo se oma viittomakieli. Tätä voisikin vähän verrata siihen jos meidän kuulevien suomenkielinen lapsi pakotettaisiin vaikka ruotsinkieliseen päiväkotiin/kouluun.

sitä itse lapsen etuna. En oikein ymmärrä miksi joku ei haluaisi että hänen lapsensa kuulee. Muuttaahan se lapsen identiteettiä varsinkin jos isommasta lapsesta on kyse, mutta taisit puhua vauvasta, jonka identiteetti ei ole vielä niin muodostunut. Meillä viitotaan kotona, tosin tukiviittomilla.

En tiedä mistä keksin että vauvasta oli kyse.

t:6

Minusta lapsi ei tällä tavalla menetä äidinkieltään (viittomakieltä) eikä häntä tarvitse näin erottaa perheensä kulttuurista, mutta se suo hänelle mahdollisuuden opetella muita kulttuureja ja kieliä, ihan niin kuin minä opettelen espanjaa...

Vertaa. Kuinka moni vanhempi kieltäisi lapseltaan näön palauttavan leikkauksen?

Kuurot vanhemmat eivät usein sellaista lapselleen haluakkaan. Uskoisin, että kuulevat vanhemmat herkemmin kuurolle lapselleen haluavat istutteen. Täytyy muistaa, ettei sisäkorvaistute tee lasta normaalikuuloiseksi eikä ole mikään autuaaksitekevä ihme. Tapauskohtaisesti siis harkintaan asia.

Onhan näitä kaiketi ollut, nimenomaan kuuroja vanhempia jotka ovat kokeneet, että kuulo on tarpeeton ja ilmankin selviää.



Kuitenkin on väistämätöntä, että kuuroudesta seuraa tiettyjä ongelmia ja kuuro tarvitsee elämässään aina tietyissä asioissa ja tilanteissa apua, tulkkia ym. Kuurous on vika tai vamma eikä ominaisuus, vaikka viittomakieli kuinka olisi kuuron äidinkieli ja sillä tulisi kohtuullisesti toimeen.



Minusta kuuron lapsen oikeus on saada apu vammaansa jos sellainen on tarjolla - riippumatta siitä ymmärtävätkö vanhemmat tämän asian. Se että lapsi kuulee ei poissulje sitä, etteikö lapsi voisi siitä huolimatta oppia myös viittomakielin, jolla kommunikoida esim. kuurojen vanhempiensa kanssa. On kuuroilla vanhemmilla aiemminkin ollut kuulevia lapsia, jotka ovat viittomakielen vanhemmiltaan oppineet ja onhan kaksi- ja useampikielisiä lapsia muutenkin.



Kuulo lisää huomattavasti todennäköiseyyttä sille, että lapsi tulee pärjäämään elämässään itsenäisesti, sekä lisää huomattavasti lapsen valinnanmahdollisuuksia myöhemmin esim. ammatin, asuinpaikan, harrastusten jne. suhteen. Mielestäni vanhemmilla ei ole oikeutta riistää tätä lapselta.



Yksi näkökulma on myöskin raha. Kuuro tarvitsee lopun ikäänsä jatkuvasti yhteiskunnan tukipalveluita, tulkkeja jne. Sisäkorvaimplantin kanssa ihminen kykenee huomattavasti itsenäisempään elämään. Vaikka implantti ja sen asennus ja huolto maksaakin, niin loppupeleissä kustannukset yhteiskunnalle ovat huomattavasti pienemmät kuin jos lapsi elää 90-vuotiaaksi kuurona.

Myös implantoituja on tulkkien asiakkaina. Implantti ei palauta kuuloa niin että ihmisestä tulee normaalikuuloinen. Hän tarvitsee edelleen todennäköisesti tulkkipalveluita. Joillain on voimakastakin häiriöääntä ja muita haittoja, joten leikkaus ei ole todellakaan ongelmaton. Yhteiskunnan etu vs. yksilön etu on mielestäni muutenkin huono vertailukohta - yksilön etu voittaa aina.

Siltikin, jos lapseni syntyisi kuurona, todennäköisesti haluaisin hänelle implantin, mutta aika isoin varauksin.

Onhan näitä kaiketi ollut, nimenomaan kuuroja vanhempia jotka ovat kokeneet, että kuulo on tarpeeton ja ilmankin selviää. Kuitenkin on väistämätöntä, että kuuroudesta seuraa tiettyjä ongelmia ja kuuro tarvitsee elämässään aina tietyissä asioissa ja tilanteissa apua, tulkkia ym. Kuurous on vika tai vamma eikä ominaisuus, vaikka viittomakieli kuinka olisi kuuron äidinkieli ja sillä tulisi kohtuullisesti toimeen. Minusta kuuron lapsen oikeus on saada apu vammaansa jos sellainen on tarjolla - riippumatta siitä ymmärtävätkö vanhemmat tämän asian. Se että lapsi kuulee ei poissulje sitä, etteikö lapsi voisi siitä huolimatta oppia myös viittomakielin, jolla kommunikoida esim. kuurojen vanhempiensa kanssa. On kuuroilla vanhemmilla aiemminkin ollut kuulevia lapsia, jotka ovat viittomakielen vanhemmiltaan oppineet ja onhan kaksi- ja useampikielisiä lapsia muutenkin. Kuulo lisää huomattavasti todennäköiseyyttä sille, että lapsi tulee pärjäämään elämässään itsenäisesti, sekä lisää huomattavasti lapsen valinnanmahdollisuuksia myöhemmin esim. ammatin, asuinpaikan, harrastusten jne. suhteen. Mielestäni vanhemmilla ei ole oikeutta riistää tätä lapselta. Yksi näkökulma on myöskin raha. Kuuro tarvitsee lopun ikäänsä jatkuvasti yhteiskunnan tukipalveluita, tulkkeja jne. Sisäkorvaimplantin kanssa ihminen kykenee huomattavasti itsenäisempään elämään. Vaikka implantti ja sen asennus ja huolto maksaakin, niin loppupeleissä kustannukset yhteiskunnalle ovat huomattavasti pienemmät kuin jos lapsi elää 90-vuotiaaksi kuurona.

Ei ole ollut sellaiselle tarvetta.



Mutta tämän hetken ajatukseni on, että kyllä haluaisin lapselleni tarvittaessa istutteen, sillä se avartaisi lapsen maailmaa paljon. Pelkän istutteen varaan en kyllä uskaltaisi jättäytyä, vaan kyllä siinä koko perhe joutuis viittomakielenkin opettelemaan, jos meille kuuro lapsi syntyisi.

Minulla on työssäni jonkin verran asiakkaita, joilla on sisäkorvaimplantti ja lisäksi hyvän ystäväni lapsi todettiin kuuroksi ja heillä on ollut sisäkorvaimplantti nyt pari vuotta.



Implantithan menevät kovaa vauhtia eteenpäin kuten muukin lääketiede. Alkuaikoina implantit toimivatkin vaihtelevasti ja osin varsin heikostikin. Nykyisin implantti laitetaan lapsille molempiin korviin (aiemman toisen korvan sijaan) ja aikaiseksi saadaan valtaosin erittäin hyvä lopputulos. Kuulo vastaa heikkokuuloisen kuuloa ja kuulolaitteen avulla lähes kaikki lapset oppivat puheen ja kommunikoimaan normaalisti puhutulla kielellä. Toki kuulo ei nykylaitteillakaan vastaa täysin normaalia kuuloa, mutta hyvin nuo pärjäävät ihan normaalissa päivähoidossa ja koulussa (jos ei ole muita vammoja kuulovamman lisäksi).



Ne muutamat asiakkaani joilla on sisäkorvaimplantti pärjäävät niin hyvin, että tavallisessa arkipäivän kanssakäymisessä asiaa ei välttämättä edes huomaa. Jos implantti on vain toisessa korvassa niin he yleensä haluavat asettua niin, että kuulevat keskustelun sillä korvalla. Samaten puhelimessa puhuminen on joillekin hankalaa ja he suosivat sähköpostia ja tekstiviestejä.



Tietysti mitä vanhemmalle implantti laitetaan, sitä todennäköisempää on, että henkilön kyky omaksua puhuttu kieli on heikentynyt, herkkyyskaudet ovat ns. menneet ohi. Tällöin implantista ei välttämättä ole yhtä lailla hyötyä kuin pikkulapselle laitettaessa. Jos implantti laitetaan liian vanhana, niin ihminen voi myös kokea sen pelkästään huonona asiana, koska koko elämä muuttuu ja moni asia pitäisi ikäänkuin alkaa opetella alusta uudelleen. Vähän vastaavaa kuin meidät heitettäisiin jonnekin Kiinan maaseudulle ummikkona tavoista, kielestä ja ympäristöstä mitään ymmärtämättömänä.



t. 11

Tuosta toteamuksestasi: "Yhteiskunnan etu vs. yksilön etu on mielestäni muutenkin huono vertailukohta - yksilön etu voittaa aina."



Näin voi olla sinun mielestäsi. Näin voi olla myös monen mielestä eettisesti oikein. Se saattaa jossain rajallisessa määrin olla myös tämänhetkinen tilanne yhteiskunnassamme.



Faktaa on kuitenkin se, että yhteiskunnan tämänhetkiset palvelut ja jatkuvasti kasvava palveluntarve erityisesti terveydenhuollossa (lääketieteen kehittyessä huimaa vauhtia) johtaa ennemmin tai myöhemmin (itse veikkaan ennemmin) siihen, että palveluja on pakko karsia - yksinkertaisesti siksi, että kaikkeen ei vain riitä rahaa. Pahoin siis pelkään, että mm. näiden tulkkipalvelujen ym. kanssa suunta on vääjäämättä se, että palveluja tullaan karsimaan ja vähentämään ja yksilön omavastuuosuutta kustannuksissa kasvattamaan. Hyvin todennäköisesti tämä tulee johtamaan vammaisten ihmisten yhä suurempaan syrjäytymiseen yhteiskunnassa mikäli he eivät pärjää ilman tukipalveluja.



Minun mielestäni on vanhemmilta äärimmäisen tyhmää ja lyhytnäköistä jättää lapsensa ehdoin tahdoin yhteiskunnan tukien ja palvelujen varaan jos on pienikin mahdollisuus siihen, että joillakin nykyisillä tukitoimilla (esim. sillä sisäkorvaimplantilla) lapsi voisi tulevaisuudessa olla itsenäisempi ja pärjätä elämässään paremmin. Itse asiassa mielestäni tämä on sellainen asia, mikä ei saisi olla vanhempien päätäntävallassa jos ja kun he eivät seurauksia ymmärrä.



Tällä palstalla näkyy valitettavan usein sellainen naiivi asenne, että kaikille pitäisi antaa ja taata kaikki mahdollinen hoito ja tukipalvelut. Kun faktaa on kuitenkin se, että raha ei tulevaisuudessa voi mitenkään riittää kaikkeen, niin väittäisin, että jokaisen tällaisen naiivin mielipiteen omaavan pitäisi henkilökohtaisesti miettiä, mistä asioista sitten olisi valmis karsimaan ja mistä sitä rahaa saataisiin lisää kaikkien palvelujen takaamiseksi.



t. 11

mutta itse laittaisin lapselle. Tässä edellä on jo tullut monia vankkooja perusteita implantille, mutta haluaisin lisätä vielä yhden. Varsinkin lapsuudessa kuulo on lapselle tärkeä turvallisuuteen vaikuttava tekijä. Puuttellinenkin kuulo auttaa tunnistamaan esim. lähestyvän auton äänet, varoitushuudot jne. En uskaltaisi jättää lastani ilman tätä kykyä, jos implantti hänelle muutenkin sopisi.



Ja kuten tuossa aikaisemmin sanottiin, ihminen voi kyvin kommunikoida useammalla kielellä, toki viittomakieltä voi käyttää implantista huolimatta.

mieltä ei istutetta voi pakolliseksi tehdä. Kyseessä on kuitenkin iso leikkaus ja jokaisen perheen tulee itse tehdä ratkaisunsa. Eikä vanhempia pidä syyllistää, mikäli päätyvät toisenlaiseen ratkaisuun. Elämä ilman implanttia on varmasti myös hyvä ja laadukas. Omasta mielestäni implantti avaa kuitenkin enemmän mahdollisuuksia. Kannatan vahvasti myös kaksikielisyyttä implanttilapsille, viittomakieli on ihan must.