Miksi annat lapsesi jättää ruokaa?

Meillä saa jättää enkä ymmärrä miksi ei saisi. Opetan lapsille, että jos ei jaksa enää syödä niin ei tosiaankaan tarvitse väkisin ahtaa.

[quote author="Vierailija" time="03.05.2014 klo 20:07"]Kysymys siis kuuluu, miksi annat lapsesi jättää ruokaa (lähinnä) kyläpaikoissa lautaselle? (puhutaan vaikka kouluikäisistä lapsista)

Tiettyjen (kylässä olevien) lasten lautasilta saa ihan joka kerta laittaa lähes kokonaisia kakku-, torttu-, piirakkapalasia yms. roskiin. Kyllä tympii. Eikä asiasta oikein voi sanoa, varsinkin kun vanhemmat istuvat vieressä eivätkä sano mitään!

Meillä on päivänselvää, että se mitä otetaan lautaselle, syödään, ellei ole jotain painavaa syytä. Itse muistan jo lapsuudesta sen, miten hämmentävää se oli kun näin että muut lapset jättävät kakkua lautaselle, kun itselleni oli opetettu että on epäkohteliasta jättää ruokaa lautaselle.

Ja kaipaan selityksiä tosiaan niiltä vanhemmilta jotka tämän sallivat, eli lapsi ottaa itse jotain lautaselle kylässä,tai kotona, maistaa ja päättää jättää sen syömättä. Allergioista ei ole kyse, ja niin monta kertaa on tapahtunut, että voin ihan rehellisesti sanoa että leipomuksissa ei ollut vika.

[/quote]

Se että lautanen kuuluu syödä tyhjäksi, on kohteliaisuutta joka kertyy vain omalle vyötärölle ja niin kohtelias minä en ainakaan ole että riskeeraisin oman terveyteni.

Mäkätän aina kotonakin tuosta että lautaselle jätetään jotain sotkua vaikka teelusikallinen. Mitä lie pitäisi tehdä että menisi perille. Pitää ilman ruokaa kunnes opitaan?

Haluan opettaa lapselleni tervettä säätelyä, eli he syövät sen verran kuin maistuu. Toki rohkaisen heitä syömään ja istumaan pöydässä. Sääntö, että kaikki lautaselta pitää syödä on pula-ajan peruja.

Eivät ole tykänneet ruuasta. Mielestäni ketään ei pidä pakottaa syömään mitään. Toki pitää ottaa kyläpaikassa ensin vähän ja maistaa eikä kasata isoa kekoa syömistä lautaselle ja jättää syömättä. Joskus kylässä ei ehdi vahtia omien lasten syömisiä kun on muuta hössötystä.

En pakota lastani syömään kotona enkä kylässä. Jättää siis saa jos ei maistu. Meidän lapset oksentavat helposti, eli eivät todellakaan saa nieltyä ruokaa josta eivät pidä (vaikka se sinänsä olisikin "hyvää". Pidän kuitenkin huolen, että ensin otetaan kakkua (tms.) ihan pieni siivu ja vasta sitten jos tietää että se maistuu, saa ottaa lisää. Eikä oteta ja jätetä montaa eri ruokaa. Siis siinä lautaselle ei saa jäädä muffinssia, piirakkaa, kolmea keksiä ja kakkua. Ja tietenkin se maistuva ruoka syödään rauhassa vaikka kuinka kivat leikit odottaisivat.

Itseänikin ärstyttävät vieraat, jotka jättävät sen kukkurallisen lautasellisen. Ottavat valtavia paloja ja jättävät ne tai eivät edes kunnolla maista.

Minun mielestäni on ihan älytöntä sanoa, että lapsen on syötävä jos ei ole nälkä.  Totta kai silloin otetaan ihan vaan vähän, mutta jos on otettu liikaa, niin sitten se ruoka pistetään roskiin. Minä olen salaa tosi iloinenkin, kun lapsille ei meinaa maistua mikään kahvipöydässä. Toivottavasti säästyvät ylipaino-ongelmilta kun ei ole pakko ahtaa makeaa itseensä.

Anna kun arvaan: sä olet ylipainoinen. Tietenkään ruuan pois heittäminen ei  ole eettisesti hyväksyttävää, mutta jos lapsi tekee virheen ja ottaa liikaa "pahaa" ruokaa, niin parempi että heittää pois kuin syö väkisin. Silleen tulee vaan liikalihavia ihmisiä. Ja siksi muuten kannattaa olla koira tai pari, jotka syö jätteet.

Mä en ole joutanut vielä pahastumaan vieraiden lasten jättämistä kakkupaloista, kerran lasten isä huvikseen sanoi että kaikki pitää syödä, ja kauhistunut lapsi kysyi surkeana vähän myöhemmin että onko tämä kakkupala pakko syödä loppuun.

En olisi minäkään syönyt sitä mansikkakakkua, ei ollut minun tekemääni kyllä, ehkä olisin loukkaantunut jos olisi ollut.

Ei ole mitään järkeä ahtaa jo valmiiksi täyteen vatsaan jotain kakkupalaa vain sen takia, että joidenkin mielestä se kuuluu hyviin käytöstapoihin. Aikuisten kohdalla ymmärrän paremmin sen, ettei lautaselle välttämättä kehtaa mitään jättää, mutta turha lapselle on suuttua moisesta. Maailmasta löytyy pahempiakin asioita kuin biojätteeseen nakattava kakkupala.

En todellakaan pakota syömään! Voi olla vaikka kuinka karmean makuista, vaikka itse olet eri mieltä asiasta. Olisiko kiva, jos lapsi oksentaisi sen väkisinsyömisen jälkeen?

Muutenkin ihan älytöntä, että olisi pakko syödä kaikki.

Tottakai yritetään ottaa sen verran kuin syödään, mutta väkisin ei tarvitse syödä.

Nykyään kyllä suositellaan, ettei syö, jos on täysi. Se, että syö väkisin aina lautasen tyhjäksi johtaa ylipainoon.

Toki on kohteliasta ottaa vain sen verran kuun jaksaa. Mutta joskus silmät syö enemmän kuun vatsa. Itse jätän usein syömättä, jos olen täysi. Omaa kroppaa pitää kuunnella.

Siirrät oman traumasi omiin lapsiisi ja nyt muidenkin lapsiin. Sehän paistaa jo tekstistä läpi sinut on pakotettu syömään sinä pakotat muutkin syömään.

Meillä suositellaan maistamista, lähinnä kotona, kaikkea ei le pakko syödä. Lapsi on vielä siitä fiksu että osaa säännöstellä sen kuinka paljon syö. Ei kuitenkaan osaa arvioida sitä kuinka ison määrän jaksaa syödä. Kyläpaikassa osaan kyllä katsoa itse mitä lapsi söisi ja  mitä ei. Tänään söi naapurssa hyvällä ruokahalulla palan voileipäkakkua, jota jätti ja jonka minä söin pois, tähän päälle söi vielä ihan tavallista kakkua ja sen söi kaiken. Eli kyse tuskin oli siitä että tuli täyteen voikkarikakusta, vaan se ei vain maistunut.

Mutta en todellakaan ala sinun mieliksesi lasta pakottamaan ruuan kanssa. Sillä saadaan vain pahaa aikaan.

väkisin syötetyistä tulee läskejä

Minua myös ärsyttää se. Kamalaa ruoan tuhlausta. Eivätkö ne ipanat tiedä, kuinka paljon ruoka maksaa, kuinka paljon sen tuottaminen vie resursseja ja kuinka vähissä se on teollisuusmaiden ulkopuolella? Todella itsekästä. Minä olen pienestä asti oppinut, että ruokaa otetaan niin paljon kuin tietää jaksavansa syödä. Sitten voi ottaa lisää. Ei sitä ruokaa ole pakko laittaa lautaselle, jos ei halua sitä. -N19

Minä olen ylipainoinen ja syön paljon ja pidän makeasti. Silti mulle on suuri mysteeri, että kuka ihme tänä päivänä syö nuo jalkapallon kokoiset munkit ja pullat ja sokeria ja rasvaa tihkuvat muffinssit ja donitsit joita kaupoissa myydään. En minä ainakaan sellaiseen pysty, sehän vastaa jo yhtä ateriaa. Ja olen sentään melkoinen pro näissä syömisasioissa. Joten jos lapsi nyt jättää sen pulla syömättä, niin ehkä se vaan on sille lapselle ylitsepääsemätön urakka.

Meillä isä pakotti pienenä syömään lautaset tyhjäksi. Kerran jopa niin, että alle kouluikäinen veljeni jätettiin yksin kotiin, kun me muut lähdettiin ongelle. Veli jäi ruokalautasen viereen istumaan ja istui siinä myös kun tultiin takaisin. Oli tosin nukahtanut siihen viereen.

Voit olla ap varma, että meillä ei pakoteta lapsia syömään lautasia tyhjäksi. Itse olen ylipainoinen. Mutta provohan tää taisi ollakin.

Jos ei herkut maistu niin ne ei sitten oikeasti ole mitään herkkuja. Eli, lapsi ei tykkää -> ei tarvitse syödä. Mikä se "painava syy" sitten on ja miten opetat ilmaisemaan sen pöydässä..? Mä olen opettanut, että jos ei tykkää niin jättää syömättä ilman sen isompaa numeroa, kiittää ja poistuu pöydästä. En näe mitenkään fiksumpana vaatia selitystä, "Äiti tämä on niin pahaa, että meinaa oksennus tulla!" on varmaan ok syy?

[quote author="Vierailija" time="03.05.2014 klo 20:17"]Minua myös ärsyttää se. Kamalaa ruoan tuhlausta. Eivätkö ne ipanat tiedä, kuinka paljon ruoka maksaa, kuinka paljon sen tuottaminen vie resursseja ja kuinka vähissä se on teollisuusmaiden ulkopuolella? Todella itsekästä. Minä olen pienestä asti oppinut, että ruokaa otetaan niin paljon kuin tietää jaksavansa syödä. Sitten voi ottaa lisää. Ei sitä ruokaa ole pakko laittaa lautaselle, jos ei halua sitä. -N19

[/quote]

Nin ja jos nyt alatte läskiä huutamaan niin painoindeksi on alle 18. -N19

Jos lapsi ottaa täytekakkua palan lautaselle, syö vähän ja jättää loput, ei todellakaan ole kyse siitä ettei muka jaksaisi syödä vaan pelkästä nirsoilusta!

Kyllä meillä lapsi oppi hyvin äkkiä ottamaan ruokaa sopivasti, kun opetettiin että lisää saa aina ottaa mutta roskiin ei ole kiva ruokaa heittää.

Taas, ei puhuta herkuista joihin on lipsahtanut vähän pippuria tai suolaa sokerin sijaan. Ihan normaaleista, hyvin ennalta-arvattavan makuisista kakuista yms.

No, taisin jo saada vastaukseni kysymykseen, lapsen mukavuus ja halut menee kohteliaisuuden edelle. 

ap