Paras kivunlievitys synnytykseen (jos epiduraalia ei lasketa)?

Lämpöpakkaus. Ehdottomasti paras. Minulla oli toisessa synnytyksessä pelkkä lämpöpakkaus ja puuduttava suihke auttamassa. Ei tuntunut kuolettavan kamalalta ja aika pian synnytyksen jälkeen jaksoin suihkuun ja syömään. 

Ponnistusvaiheen kipu oli mun mielestä ihan siedettävää, siinä kun sai itse tehdä aktiivisesti töitä ja se kipu laantui liki heti kun vauva oli syntynyt.

Mut muuten doupeista sanoisin että kaikkea kannattaa kokeilla :D

Hmm... kolme kertaa olen synnyttänyt, kivunlievityksenä ilokaasu ja kerran ne vesirakkulat (kamalaa, en laitaisi pahimmalle vihamiehelleni).

Siis ponnistusvaihe on se kaikkein helpoin, ei siinä mitään kivunlievitystä tarvita. Tietenkin jos on tosi pitkä tuo ponnistusvaihe ja varsinkin ponnistamisen tarve mutta ei saa ponnistaa syystä tai toisesta. Siitä en tiedä.

Minulla ponnistukset ovat olleet 25 minuuttia, 2 minuuttia ja alle minuutti.

Avautumisvaiheessa sitä kivunlievitystä tarvitaan jos joskus, se on synnytyksen pahin osuus. En ole ehtinyt koskaan saamaan mitään muuta kuin kerran noi rakkulat ja se oli kyllä helvetilinen kokemus.

Ponnistusvaihe on kuin juhlaa. Kerran se kirpaisee, kuin alapäässä poltettaisiin stendaria, mutta se menee nopeasti ohi.

Minulla toimi ekassa synnytyksessä kohdunkaulan puudute hyvin. Toinen synnytys meni niin nopeasti,ettei puudutetta ehditty antaa vaan mentiin pelkällä ilokaasulla. Ekassa synnytyksessä sain myös ilokaasua, mutta se ei tuntunut auttavan. Toisessa ilokaasu kävi selvemmin päähän. Luulen, että ekassa synnytyksessä ilokaasu oli pienemmällä teholla. 

Oon synnyttänyt kaksi lasta pelkän synnytyslaulun avulla. Toimii loistavasti! Mulla pitkät ponnistusvaiheet, mutta ei niissä tuntunut juurikaan kipua. Avautumisvaiheen loppu pahin.

PCP ei toimi kuin kolmasosalla naisista, sanoi synnytyslääkärini. 1/3 toimii hyvin, 1/3 toimii lievästi, 1/3 ei toimi lainkaan. Sitä ei voi etukäteen tietää, mihin kolmannekseen kuuluu. Minä satuin olemaan siinä kolmanneksessa, jossa ei ole minkäänlaista vaikutusta. Sanoisin, että jos epiduraali ja spinaali ovat poissa vaihtoehdoista, paras kivunlievitys on nukutus.

Mulla toimi myös parhaiten lämpöpakkaus ja suihkussa kävin myös. En käyttänyt mitään lääkkeellistä kivunlievitystä ja voin suositella. Itselläni pahin kipu oli juuri ennen kuin sain ponnistaa, ponnistaminen oli oikeastaan ihana helpotus ja kesti 20 min (välttääkseni repeämisen ponnistin rauhallisesti ja hallitusti).

Miten jollain ei ponnistusvaihe ole muka täyttä helvettiä ilman kivunlievitystä?? olen synnyttänyt kahdesti ja kummatkin ponnistukset luomuna, muttei omasta tahdostani. Ekalla kerralla epiduraalin vaikutys lakkasi juuri, ja toisella kerralla ei ehditty puuduttaa.

Olihan Se avautumisvaihekin ihan kamalaa, mutta kyllä se ponnistus oli jotain järkyttävää.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 20:42"]

Miten jollain ei ponnistusvaihe ole muka täyttä helvettiä ilman kivunlievitystä?? olen synnyttänyt kahdesti ja kummatkin ponnistukset luomuna, muttei omasta tahdostani. Ekalla kerralla epiduraalin vaikutys lakkasi juuri, ja toisella kerralla ei ehditty puuduttaa.

Olihan Se avautumisvaihekin ihan kamalaa, mutta kyllä se ponnistus oli jotain järkyttävää.

[/quote]

Se voi johtua esim siitä kun sulla oli epiduurali avautumisvaiheessa ja ponnistus luomuna, niin epiduraalin jälkeen se on melkoinen kipu/shokki (kun vertaa avautumiseen epiduraalin kanssa jolloin ei tunne kipua). Voi olla jos et olisi ottanut epiduraalia ja olisit tuntenut sen avautumisen jne. niin ponnistusvaihe ei siihen verrattuna olisi ollut niin paha..

Lällärit haluaa epiduraalin! Lämpöpussit, lisähappi ja puudutuspiikki välilihaan.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 20:50"]

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 20:42"]

Miten jollain ei ponnistusvaihe ole muka täyttä helvettiä ilman kivunlievitystä?? olen synnyttänyt kahdesti ja kummatkin ponnistukset luomuna, muttei omasta tahdostani. Ekalla kerralla epiduraalin vaikutys lakkasi juuri, ja toisella kerralla ei ehditty puuduttaa.

Olihan Se avautumisvaihekin ihan kamalaa, mutta kyllä se ponnistus oli jotain järkyttävää.

[/quote]

Se voi johtua esim siitä kun sulla oli epiduurali avautumisvaiheessa ja ponnistus luomuna, niin epiduraalin jälkeen se on melkoinen kipu/shokki (kun vertaa avautumiseen epiduraalin kanssa jolloin ei tunne kipua). Voi olla jos et olisi ottanut epiduraalia ja olisit tuntenut sen avautumisen jne. niin ponnistusvaihe ei siihen verrattuna olisi ollut niin paha..

[/quote]

Oho huomasin juuri että vain toisessa oli epiduraalipuudutus ja toisessa ei ilm. mitään? Joillekin se avautuminen on pahin, joillekin ponnistaminen. Itse kun olin avautunut jo lähes 20h olin niiiiiiin valmis ponnistamaan, että se oli suuri helpotus kun sain siihen vihdoin luvan. Mutta esimerkiksi äitini (joka myös synnyttänyt luomuna) kertoi että hän muistaa että ponnistaminen oli kivuliainta synnytyksessa.. Kaipa se on todella yksilöllistä, niin kuin jokainen synnytys.

[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 20:52"]

Lällärit haluaa epiduraalin! Lämpöpussit, lisähappi ja puudutuspiikki välilihaan.

[/quote]

Lällärit haluaa puudutuspiikkejä! ;)

Mulla ei ponnistaminen sattunut kyllä juuri ollenkaan,se on vain kuin rankka urheilusuotitus! Kohdunkaulan puudutus on toiminut kerran loistavasti ja kahdesti ihan ok.

Avautumisvaiheessa suihku oli paras kivunlievitys, tosin viimeisen sentin katoaminen oli todella tuskaista. Ponnistamaan pääseminen oli helpotus, kun ei tarvinnut enää odotella ja taistella supistuksia vastaan, vaan sai antaa kehon tehdä työnsä.

Spinaali nyt vain on paras uudelleensynnyttäjälle. Ponnistusvaihe saadaan sillä lähes kivuttomaksi. Tai on minulla saatu. Ja ponnistaa osasin vanhasta muistista ja kuivaharjoittelusta. Todellla suosittelen spinaalia, vaikka et sitä halunnut.

Kun käy hyvä tuuri, ponnistusvaiheessa ei ole hirveää kipua. Neljästä synnytyksestäni ensimmäinen oli sellainen. Vauva painoi ilmeisesti sopivasti hermoja tai jotain. Ei kolmessa muussakaan pahin ole ollut ponnistusvaihe, ja kahdessa kipu poistettiin suurelta osin spinaalilla. Mikän lämpötyyny tai laulunlurittelu ei todellakaan poista kipua. Rentoutuminen toki lievittää kipua ja auttaa kestämään - tai paremminkin hyväksymään - sen kivun.

Kova suihku selkään ja alavatsaan.

t. Kahdesti luomusti synnyttänyt

Spinaalistakin voi tulla karseat sivuvaikutukset ja mä ainakin pelkään enemmän selkään pistettävää neulaa ja siinä sössimisiä kuin luonnollisia kipuja.

Amme, jossa lämmin vesi. Sinne se vauva syntyikin, ja kaikki meni lähes miellyttävästi.

Noi kivunlievitykset ja niiden teho riippuu niin synnyttäjästä ja synnytyksestä.

Mulla tepsi alkuun jumppapallolla istuskelu kotona. Sairaalassa alkuun oli ilokaasu ihan riittävä (n. 7 cm asti). Kohdunkaulan puudutteen otin tuossa vaiheessa, mutta se ei auttanut yhtään. Sattui vaan pirusti se laittaminen. Tuon jälkeen olin niin helvetillisissä kivuissa, että ennakkoajatuksistani poiketen otin sen epiduraalin. Kumma kyllä, sen laittaminen ei tuntunut missään (ehkä kivut olivat niin kamalat, että se selkärangan tökkäisy oli siihen verrattuna ihan helppo nakki). Ja siis sen laittaminen ei sattunut yhtään niin paljon kuin se kohdunkaulan puudute. Ehkä asento vaikutti, kun epiduraali laitettiin kyljellään ja supistuksen välissä, ja kohdunkaulan puudute selällään kesken supistuksen.

Mutta niin, epiduraalista et halunnut kokemuksia, joten listaanpa vielä muita alkuvaiheen kivunlievityksiä: kauratyyny selkään (mulla toimi jäähdytettynä, ei lämmitettynä) ja liikuskelu. Suihku ei mulla toiminut, monilla muilla toimii. Ja kaikilla se kipu ei yllä siihen infernaaliseen vaiheeseen, joten voi olla, että noilla lievemmillä keinoilla pärjää. Ja se kohdunkaulan puudute on monilla toiminut. Mulla sitä ei varmaan vaan saatu laitettua kunnolla, kun laitettiin tosiaan kesken supistuksen ja en vaan pysynyt riittävän hyvin paikallani.