Lue keskustelun säännöt.
Yksinäisen elämää
15.08.2015 |
Heräsin klo 10, yksikseni tietenkin. Kiertelin kaupoissa, tein kotitöitä, surffailin netissä. Kaunis kesäilta ja kaikki muut ihmiset varmaan terasseilla, perheen ja ystävien kanssa grillailemassa. Minä en ole puhunut sanaakaan kenenkään kanssa koko päivänä eikä kukaan soita, kysy mitä kuuluu, pyydä mihinkään. On niin surullista, kesä ja elämä menee ihan ohi.
Kommentit (33)
Mäkin oon totaalisen yksin. Lapseni on teini.
Hulluksi tässä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään kotitöitä ja kaupassakäynti. Huomenna mustikkaan. Ihan hyvin aika ja elämä kuluu yksinkin.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:12"]
Miksi ap et myös menisi terassille. Sinne vain jutteleen ihmisten kanssa. Ei kukaan kuitenkaan kotoa hae ja siksipä tuskin kukaan soittaakaan, jos sulla itselläkään ei ole aktiivisuutta. Soita nyt vaikka jollekin sukulaiselle.
[/quote]
Miksi tästä alapeukkuja?
Kuulostaa liiankin tutulta.
T: 23v poika
Mulla olis sama tilanne, mutta olen yrittänyt pitää huolen siitä, että joka päivä tulee puhuttua jollekin muullekin ihmiselle kuin kaupan kassalle. Ja ihan minimissään tekstiviestejä. Olen siis yksin ja asun yksin eikä ole perhettä tai lähiomaisia, mutta ystäviä kuitenkin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on muutama ystävä, mies ja kaksi lasta, mutta silti välillä tuntuu, että olen ihan äärettömän yksinäinen.:( En tiedä johtuuko siitä, että perheeni ja suku asuu 500km päässä ja asumme pk seudulla miehen työn takia. Tuntuu, että töissä kaikki ovat koko ajan niin iloisia ja sosiaalisia ja menossa koko ajan jonnekkin. Toki olen iloinen heidän puolestaan, mutta oma olo on välillä välillä jollain tapaa niin surullinen ja yksinäinen.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:24"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:12"]
Miksi ap et myös menisi terassille. Sinne vain jutteleen ihmisten kanssa. Ei kukaan kuitenkaan kotoa hae ja siksipä tuskin kukaan soittaakaan, jos sulla itselläkään ei ole aktiivisuutta. Soita nyt vaikka jollekin sukulaiselle.
[/quote]
Miksi tästä alapeukkuja?
[/quote]
Alapeukuttaja vastaa: terassi on vihoviimeinen paikka yksinäiselle. Siellä on kaveriporukoita ja pariskuntia pitämässä hauskaa, ei kukaan mitään yksinäisille puhu. Katotaan kuin halpaa makkaraa, jos yrittää jutella jotain. Näin Suomessa aika pitkälti tietysti muutenkin.
Ja oma kokemukseni on, että yhteydenpito on hyvinkin yksipuolista, vaikka olisi kuinka aktiivinen. Kaverien kanssa tulee viestiteltyä, mutta yleensä olen aina itse se, joka ottaa yhteyttä ja kyselee kuulumisia. Luultavasti voisin olla vuoden hiljaa, eikä kukaan kaipailisi... (Parisuhteessa, pari kaveria löytyy)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 19:45"]Heräsin klo 10, yksikseni tietenkin. Kiertelin kaupoissa, tein kotitöitä, surffailin netissä. Kaunis kesäilta ja kaikki muut ihmiset varmaan terasseilla, perheen ja ystävien kanssa grillailemassa. Minä en ole puhunut sanaakaan kenenkään kanssa koko päivänä eikä kukaan soita, kysy mitä kuuluu, pyydä mihinkään. On niin surullista, kesä ja elämä menee ihan ohi.
[/quote]
Olen naimisissa ja yksi lapsi asuu vielä kotona. Silti tunnen itseni yksinäiseksi.
Sama, paitsi en ole käynyt edes ulkona. Pitäis mennä suihkuun ja kauppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:33"]Mulla on muutama ystävä, mies ja kaksi lasta, mutta silti välillä tuntuu, että olen ihan äärettömän yksinäinen.:( En tiedä johtuuko siitä, että perheeni ja suku asuu 500km päässä ja asumme pk seudulla miehen työn takia. Tuntuu, että töissä kaikki ovat koko ajan niin iloisia ja sosiaalisia ja menossa koko ajan jonnekkin. Toki olen iloinen heidän puolestaan, mutta oma olo on välillä välillä jollain tapaa niin surullinen ja yksinäinen.
[/quote]
Tämä on minulle myös tuttua.
Mä olen myös yksin, mutta huomasin tänään, että seurankipeys on oikeastaan vaan tylsistymisen välttelyä. Mä voin ihan hyvin katsella telkkaria tai tehdä töitä koko päivän. Muita ihmisiä kaipaa vain pitämään tylsyyttä loitolla. En mä oikeasti välitä niistä muista ihmisistä kovin paljon. Ystävät on kivoja, mutta ilmankin pärjään. Miestä en halua, koska niistä on aina enemmän vaivaa kuin iloa, kokeiltu on riittävän monta kertaa. Lasten kanssa voi kehitellä jotain seurallista jos haluaa. yleensä en tätäkään oikeasti kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän se yksinäinen voi pommittaa koko ajan esim. perheellistä ystävää. Muuten pian käy niin, että sitäkään ystävää ei enää ole. Siksi ainakin itse säännöstelen sitä, koska olen yhteydessä ja kehen eli pitää olla enemmän kuin yksi hyvä ystävä.
Siis mä olen ainakin mennyt yksin terassille ja vaan rohkeasti kävellyt jonkun kivan näköisen/oloisen tyypin tai porukan luokse ja kysynyt saako liittyä seuraan. Enkä muista että onko oikeastaan kertaakaan tyrmätty. Usein kyllä jos olen yksin istunut niin joku muu siihen tulee keskustelemaan. Kannattaa vaan lähteä, vähän panostaa itseensä ja hymyillä niin kyllä sitä seuraa löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:07"]
Siis mä olen ainakin mennyt yksin terassille ja vaan rohkeasti kävellyt jonkun kivan näköisen/oloisen tyypin tai porukan luokse ja kysynyt saako liittyä seuraan. Enkä muista että onko oikeastaan kertaakaan tyrmätty. Usein kyllä jos olen yksin istunut niin joku muu siihen tulee keskustelemaan. Kannattaa vaan lähteä, vähän panostaa itseensä ja hymyillä niin kyllä sitä seuraa löytyy.
[/quote]
Mut on tyrmätty, käännytty hiljaa pois tai ajettu pois suoraan sanoen. Naiporukat saattavat luvata istua pöytään, mutta murjottavat sitten eivätkä puhu mitään. Eikä tule kukaan juttelemaan jos vain yksin istun.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:37"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:07"]
Siis mä olen ainakin mennyt yksin terassille ja vaan rohkeasti kävellyt jonkun kivan näköisen/oloisen tyypin tai porukan luokse ja kysynyt saako liittyä seuraan. Enkä muista että onko oikeastaan kertaakaan tyrmätty. Usein kyllä jos olen yksin istunut niin joku muu siihen tulee keskustelemaan. Kannattaa vaan lähteä, vähän panostaa itseensä ja hymyillä niin kyllä sitä seuraa löytyy.
[/quote]
Mut on tyrmätty, käännytty hiljaa pois tai ajettu pois suoraan sanoen. Naiporukat saattavat luvata istua pöytään, mutta murjottavat sitten eivätkä puhu mitään. Eikä tule kukaan juttelemaan jos vain yksin istun.
[/quote]
Kyllä muuten voisin käydä terassilla yksinkin, mutta silloin on naisena vapaata riistaa kaikille miehille vongata seksiä.
Vaikka tällaista yksinäisyyttä ei toivoisi kenellekään, niin lohduttavaa että en ole ainoa yksinäinen, vaan meitä on muitakin.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:12"]
Miksi ap et myös menisi terassille. Sinne vain jutteleen ihmisten kanssa. Ei kukaan kuitenkaan kotoa hae ja siksipä tuskin kukaan soittaakaan, jos sulla itselläkään ei ole aktiivisuutta. Soita nyt vaikka jollekin sukulaiselle.
[/quote]
Kaikille se ei vaan ole niin helppoa, vaikka se sinulle sitä olisikin. Neuvo on ihan hyvä, mutta monilla se kynnys on todella suuri.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 21:07"]Siis mä olen ainakin mennyt yksin terassille ja vaan rohkeasti kävellyt jonkun kivan näköisen/oloisen tyypin tai porukan luokse ja kysynyt saako liittyä seuraan. Enkä muista että onko oikeastaan kertaakaan tyrmätty. Usein kyllä jos olen yksin istunut niin joku muu siihen tulee keskustelemaan. Kannattaa vaan lähteä, vähän panostaa itseensä ja hymyillä niin kyllä sitä seuraa löytyy.
[/quote]
vaikea uskoa tuota todeksi. Tai sitten olet se 1 ainoa tapaus suomessa...missäpäin suomea tuollainen ihme on tapahtunut ja minkä ikäinen olet?
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:38"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:24"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:12"]
Miksi ap et myös menisi terassille. Sinne vain jutteleen ihmisten kanssa. Ei kukaan kuitenkaan kotoa hae ja siksipä tuskin kukaan soittaakaan, jos sulla itselläkään ei ole aktiivisuutta. Soita nyt vaikka jollekin sukulaiselle.
[/quote]
Miksi tästä alapeukkuja?
[/quote]
Alapeukuttaja vastaa: terassi on vihoviimeinen paikka yksinäiselle. Siellä on kaveriporukoita ja pariskuntia pitämässä hauskaa, ei kukaan mitään yksinäisille puhu. Katotaan kuin halpaa makkaraa, jos yrittää jutella jotain. Näin Suomessa aika pitkälti tietysti muutenkin.
Ja oma kokemukseni on, että yhteydenpito on hyvinkin yksipuolista, vaikka olisi kuinka aktiivinen. Kaverien kanssa tulee viestiteltyä, mutta yleensä olen aina itse se, joka ottaa yhteyttä ja kyselee kuulumisia. Luultavasti voisin olla vuoden hiljaa, eikä kukaan kaipailisi... (Parisuhteessa, pari kaveria löytyy)
[/quote][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:38"][quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:24"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2015 klo 20:12"]
Miksi ap et myös menisi terassille. Sinne vain jutteleen ihmisten kanssa. Ei kukaan kuitenkaan kotoa hae ja siksipä tuskin kukaan soittaakaan, jos sulla itselläkään ei ole aktiivisuutta. Soita nyt vaikka jollekin sukulaiselle.
[/quote]
Miksi tästä alapeukkuja?
[/quote]
Alapeukuttaja vastaa: terassi on vihoviimeinen paikka yksinäiselle. Siellä on kaveriporukoita ja pariskuntia pitämässä hauskaa, ei kukaan mitään yksinäisille puhu. Katotaan kuin halpaa makkaraa, jos yrittää jutella jotain. Näin Suomessa aika pitkälti tietysti muutenkin.
Ja oma kokemukseni on, että yhteydenpito on hyvinkin yksipuolista, vaikka olisi kuinka aktiivinen. Kaverien kanssa tulee viestiteltyä, mutta yleensä olen aina itse se, joka ottaa yhteyttä ja kyselee kuulumisia. Luultavasti voisin olla vuoden hiljaa, eikä kukaan kaipailisi... (Parisuhteessa, pari kaveria löytyy)
[/quote]
Niin, se masentaa vielä enemmän kun näkee toiset kavereineen hauskassa seurassa ja itse on yksin.
Mietin just että tutustuisko ihmisiin paremmin pienillä paikkakunnilla ja niiden baareissa?
Miksi ap et myös menisi terassille. Sinne vain jutteleen ihmisten kanssa. Ei kukaan kuitenkaan kotoa hae ja siksipä tuskin kukaan soittaakaan, jos sulla itselläkään ei ole aktiivisuutta. Soita nyt vaikka jollekin sukulaiselle.