Perheen bruttotullot n. 5000€/kk ei varaa toiseen lapseen.

Kun ei osata hallita omaa rahankäyttöä, niin sitten kuvitellaan, että ollaan köyhiä ilman omaa syytään. Naurattaa, miten joidenkin on vaikea katsoa sinne peiliin.

Perheen bruttotullot n. 5000€/kk ei varaa toiseen lapseen.

Meillä ei ole varaa toiseen lapseen,eletään jo tiukilla nyt. Muita yhtä köyhiä?

No voi harmi. On se kurja juttu teidän kannalta, mutta ei auta muu kuin tyytyä yhteen lapseen sitten.

tekee vaikka 100 lasta, koska eihän ne rahaa vie... Myydään lapsen lelut, vaatteet, omat käytetyt kalsarit ja tissiliivit pervosedille, muistoesineistä puhumattakaan... Kunhan vaan saa tehdä aina vaan yhden kersan lisää, olla taas ne 3v hoitovapaalla etc... Koska eihän lapsia VOI viedä hoitoon!!!!

Meillä tulot nyt (kun laskivat minun vaihdettua duunia lähemmäs kotia) on bruttona 5700-5800... eli käteen 4600-4700...

1 lapsi on hoidossa, miehen lapsi asuu äidillään, méillä joka toinen vkonlpu+muita aikoja.

Kodissamme on tilaa vielä yhdelle lapselle, mutta jos halutaan elää ihmisarvoista elämää, syöden normaalia ruokaa, tehden normaaleja asioita, niin näillä tuloilla ei ole varaa...

Olen ollut jokaisen lapsen jälkeen töissä ennen seuraavan syntymää. Minulla on kaksi akateemista loppututkintoa, miehellä yksi. Bruttotulot ovat 6500€/kk. Elämme mielestämme ihan hyvää elämää. Jonkun mielestä taatusti kituutamme. Emme käy etelänlomilla, matkustelemme kyllä ulkomailla asuntovaunun kanssa (lähinaapurimaat) ja miehen kanssa kahdestaan kaupunkilomilla.

Meidän perheessä ihmisarvoinen elämä ei ole rahasta kiinni. Pidämme hyvän huolen lapsistamme, rakastamme heitä ja kannustamme koulunkäyntiin ja harrastuksiin (joskaan lapsemme eivät harrasta kalleimpia ja vanhempien aikaa eniten sitovia harrastuksia). Aika materialisteilta kuulostavat nämä "ei meillä ole varaa"-ihmiset!

tekee vaikka 100 lasta, koska eihän ne rahaa vie... Myydään lapsen lelut, vaatteet, omat käytetyt kalsarit ja tissiliivit pervosedille, muistoesineistä puhumattakaan... Kunhan vaan saa tehdä aina vaan yhden kersan lisää, olla taas ne 3v hoitovapaalla etc... Koska eihän lapsia VOI viedä hoitoon!!!!

Meillä tulot nyt (kun laskivat minun vaihdettua duunia lähemmäs kotia) on bruttona 5700-5800... eli käteen 4600-4700...

1 lapsi on hoidossa, miehen lapsi asuu äidillään, méillä joka toinen vkonlpu+muita aikoja.

Kodissamme on tilaa vielä yhdelle lapselle, mutta jos halutaan elää ihmisarvoista elämää, syöden normaalia ruokaa, tehden normaaleja asioita, niin näillä tuloilla ei ole varaa...

jos rakasta lapsia tee ne sjoissa- ja jäädytä asuntolainat ä-loman ajax



t. mummoäiti

Olen ollut jokaisen lapsen jälkeen töissä ennen seuraavan syntymää. Minulla on kaksi akateemista loppututkintoa, miehellä yksi. Bruttotulot ovat 6500€/kk. Elämme mielestämme ihan hyvää elämää. Jonkun mielestä taatusti kituutamme. Emme käy etelänlomilla, matkustelemme kyllä ulkomailla asuntovaunun kanssa (lähinaapurimaat) ja miehen kanssa kahdestaan kaupunkilomilla.

Meidän perheessä ihmisarvoinen elämä ei ole rahasta kiinni. Pidämme hyvän huolen lapsistamme, rakastamme heitä ja kannustamme koulunkäyntiin ja harrastuksiin (joskaan lapsemme eivät harrasta kalleimpia ja vanhempien aikaa eniten sitovia harrastuksia). Aika materialisteilta kuulostavat nämä "ei meillä ole varaa"-ihmiset!

tekee vaikka 100 lasta, koska eihän ne rahaa vie... Myydään lapsen lelut, vaatteet, omat käytetyt kalsarit ja tissiliivit pervosedille, muistoesineistä puhumattakaan... Kunhan vaan saa tehdä aina vaan yhden kersan lisää, olla taas ne 3v hoitovapaalla etc... Koska eihän lapsia VOI viedä hoitoon!!!!

Meillä tulot nyt (kun laskivat minun vaihdettua duunia lähemmäs kotia) on bruttona 5700-5800... eli käteen 4600-4700...

1 lapsi on hoidossa, miehen lapsi asuu äidillään, méillä joka toinen vkonlpu+muita aikoja.

Kodissamme on tilaa vielä yhdelle lapselle, mutta jos halutaan elää ihmisarvoista elämää, syöden normaalia ruokaa, tehden normaaleja asioita, niin näillä tuloilla ei ole varaa...

Määrittele materialismi. Jos tykkää käydä ulkona syömässä, matkustaa, ostaa purjeveneen jne., niin mikä siinä on materialismia? Elämähän on valintoja. Ei kai se ole keneltäkään pois, jos haluaa tehdä kivoja asioita, eikä kituuttaa.

T.se ensimmäinen, joka ei halunnut luopua elintasostaan

ja kehäkolmosen ulkopuolella on elämää.



Meillä on kolme lasta. Miehellä jää käteen n. 1600 €/kk ja minulla melkein sama summa.



Meitä ei auta isovanhemmat, mutta olen ahkera kirppisten koluaja ja meille kelpaa käytettykin tavara.



Menoja on, mutta toimeen tullaan.

Meidän perheen bruttotulot ovat noin 4 500 - 5 000 euroa. Lapsia on yksi, mutta eipä se enää rahasta ole kiinni, nyt alkaa olla meitsillä liikaa ikää, lapsia ei enää noin vain hankita, kuin tavaraa.

Meillä nettotulot 7000 euroa ja haluaisimme max 2 lasta, jotta totuttu elintaso säilyy :)

Minä haluan ostaa tavarat uusina, syödä hyvää tuoretta ruokaa, pukeutua hyvin, matkustaa koti- ja ulkomailla, säästää rahaa, harrastaa mitä mieli tekee hinnasta viis, ajaa kunnollisella uudella autolla, asua väljästi ok-talossa, käydä huvipuistoissa/elokuvissa/teatterissa/missä vaan just silloin kun tekee mieli jne...

Näin elimme miehen kanssa kahdestaan 10 vuotta ennen jälkikasvun tuloa, ja näin haluan elää kuolemaani saakka. Kituuttaminen ei pue meitä.

Ja kun osaa tehdä tällaisen valinnan, niin ei tarvi sitten valittaa, että rahat ei riitä.

rahamme riittävät _kaikkeen_ haluamaamme paremmin kuin hyvin. Sinä olet tyytyväinen omaasi(?) ja minä omaani, kaikki on siis hyvin.

Meillä perheen bruttotulot noin 12 keur ja netto jotain 7 keur. En oikein osaa samaistua tähän keskusteluun ettei olisi varaa lapsiin. Uskon että ihmisellä on varaa juuri siihen mihin haluaa, sitten vaan löytää ne keinot pärjätä.



Toisaalta tuon sen pointin keskusteluun, että kaiken rahan saa tuhlattua ja toisaalta pienelläkin summalla pärjää olemalla tarkka.



Tässäkin ketjussa pienempituloiset ihmettelevät mihin hiukan parempituloiset rahansa tunkevat. Voi se on kovin helppoa. Yleensä on kertynyt erilaista omaisuutta jonka ylläpito maksaa. Kun tottu että rahaa on jonkin verran käytössä sen saa kyllä tuhlattua.



Eli kyllä ymmärrän tunnetta ettei ole varaa uusiin lapsiin. Ehkä se liittyy enemmän siihenkin, että hyvätuloisen naisen on "vaikeampi" heittäytyä matalilla tuloilla äitiyslomalle, kuin siihen että ei olisi absoluuttisesti varaa. Parempituloinen on tottunut tiettyyn elintasoon, jonka haluaa ylläpitää.

Luenko oikein, että ensin valitetaan, ettei ole varaa lapsiin, ja sitten perustellaan, että halutaan säästää rahaa ja matkustella/käyttää rahat itseen? Tokihan lapsi vähän maksaa, mutta loppujen lopuksi aika vähän.

Me ollaan keskituloisia, 3 pientä lasta. Kolmas ei todellakaan maksa paljonkaan! Ensin sain äitiyspäivärahaa, olikohan se 80% normaalituloista? Toisaalta ei tullut kahden ensimmäisen päivähoitomaksuja ja lapsilisä nousi. Ei ollut auton bensamaksuja eikä työpaikkaruokalamaksuja. Kotona tehty ruoka on halvempaa ja jopa terveellisempää. Vauvalle ei tarvinnut hankkia kuin pari vaatetta, kun sattui tulemaan tyttö (kaksi ekaa olivat poikia). Kirppiksillä en käy, mutta saatiin muutaman vaate lahjaksi vauvan syntymän johdosta. Lisäksi sain käytettynä sukulaiselta vaatteita lainaksi. Koska imetin, rahaa meni vain vaippoihin ja muutamaan tuttiin. Ei kovin suuret menot vauvalla siis.

Kun menen töihin takaisin, päivähoitomaksu nousee vain muutaman kympin, koska kolmas lapsi ei maksa enää täyttä päivähoitomaksua, vaan olikos se 20% ensimmäisen maksuista? Tokihan myöhemmin tulee reippaammin maksuja harrastuksista yms, mutta toisaalta sitten ei ole enää päivähoitomaksuja.

Koska me asutaan vähän kauempana keskustasta, ei kuitenkaan maalla, meillä on ihan riittävä koti kolmelle lapselle.

Mutta parempi olla tekemättä lapsia, jos mieluummin säästää tai pistää rahat luksuselämään. Minulle oma perhe on niin tärkeä, etten vaihtaisi sitä mihinkään luxus-matkaan tai tavaraan.

Mutta kyllä minä toki sen ymmärrän, että "haluaa tehdä kivoja asioita". Ja jos kokee, että ne kaikki maksavat niin, ettei raha riitä toiseen lapseen, sitten täytyy vain valita. Jos haluaa sen purjeveneen ja ne matkat mieluummin, niin sitten jättää sen toisen lapsen tekemättä. Niinhän sitä sanotaan, että kaikkea ei saa.



Aika moni tosin osaa tehdä jonkun kompromissin ja lopulta kokeekin saaneensa "kaiken". Vaikka joutuu ehkä "tyytymään" vähän vaatimattomampaan veneeseen tai matkustamaan halvemmalla - esim. ex tempore ostettujen all inclusive -matkojen sijaan itse räätälöityjä omatoimimatkoja, joissa hyödynnetään tarjouksia, halpalentoja ja yövytään vaikka jossain pienissä B&B:ssa. Tämä toki toimii vain siinä tapauksessa, jos vene itsessään on ainoastaan keino päästä merelle ja matkoilla on tärkeintä nähdä maailmaa, ei niinkään nauttia tietyistä "pikku-ylellisyyksistä".



Meillä on yksi lapsi ja toinen tulossa. Toistaiseksi en koe joutuneeni luopumaan mistään lasten takia - paitsi siitä, etten käy niin usein ulkona, joudunkin heräämään aikaisemmin kuin itse haluaisin, jne. Matkustelu jäi kyllä valitettavasti vähemmälle, mutta se johtui siitä, että meistä vaan tuntui rasittavalta ajatus lähteä vaippaikäisen kanssa - eli tilanne olisi ollut sama rahasta riippumatta.



Toki lapsen kanssa matkustaessa matka itsessään maksaa jo vähän enemmän, ja lapsen kanssa otamme vähän tasokkaamman majoituksen kuin mitä kahdestaan. Itse en ole kokenut tätä uhraukseksi, se on vaan tosiasia. Yritämme keksiä halvempia tapoja matkustaa. Se ei tietenkään kaikille sovi, mutta niille, jotka realiteeteista huolimatta "haluaisivat kaiken" suosittelen miettimään, voisiko osan asioista saada halvemmalla. Jos voi, niin sitten perheeseen saattaa mahtua toinenkin lapsi. Jos ei, niin on yksilapsisuuskin ihan hyvä vaihtoehto.

Ei nyt ihan hirveän tiukilla olla, mutta ei puhettakaan että olisi toiseen lapseen varaa. Lapsen pitäminen on aika kallista. Onneksi meille on riittänyt tämä yksikin.

No ei kai se niistä tuloista ole kiinni, mihin on vara, vaan kiinteistä menoista. Kyllä meilläkin tulee tuon verran käteen ja silti on todella tiukkaa. Varmaan jossain vaiheessa muutetaan halvempaan asuntoon ja sellaiseen paikkaan ettei tarvitse kahta autoa, mutta jonkun aikaa pitää vielä kitkutella näin.

Meillä menee esim. Polttoaineisiin n. 400 €/kk, lapsen päivähoito 250, asuntolaina, 800, lämmitys 100, autojen vakuutukset en edes tiedä, muut vakuutukset paljon, ruokaan 400, jostain sitä kertyy. Remontti kesken, sinne uppoaa. Ei harrasteta mitään kallista, ei shoppailla huvin vuoksi, ei pahemmin matkustella. Vaatteet ostan yleensä kirpparilta. En mä valita, me kumminki pärjätään, mutta ylimäärästä ei kyllä jää.

"Äiti, miksi mulla ei ole siskoa tai veljeä?"

"No kun me ostettiin se luksusvene silloin kun olit parivuotias."

Meillä ei ole varaa toiseen lapseen,eletään jo tiukilla nyt. Muita yhtä köyhiä?

Tulot on paljon pienemmät kuin teillä.

Älä tule provoilemaan, on olemassa oikeastikin köyhiä.

"Äiti, miksi mulla ei ole siskoa tai veljeä?"

"No kun me ostettiin se luksusvene silloin kun olit parivuotias."

Tuskin toki kellään se pelkkä vene on syynä siihen, ettei lapsia mahdollisesti haluta lisää. Itsekin olen sitä mieltä, että lapsella pitää olla sisarus / sisaruksia, mutta mikään suurperhe ei ole haaveissani. Tähän vaikuttaa venehaaveiden ja matkustelun lisäksi myös se, etten halua olla n. kymmentä vuotta pois työelämästä (ammattitaito kärsisi rajusti), ja haluan, ettei pikkulapsiaika kestä perheessämme 15 vuotta.

T. se, joka veneen otti ensimmäisen kerran puheeksi

varmaan niitä idiootteja joiden pitää rakentaa se naapuria parempi ja hienompi pilvilinna, otettu lainaa max määrä pankista jne. Meillä jää miehen kanssa käteen noin 5000e kuukaudessa, kolme lasta, kaksi autoa, moottoripyörä ja matkustetaan paristi vuoden sisällä. Ja kyllä rahaa on muuhunkin. Mihin ne teidän rahat menee?

Eikä mikään pilvilinna.



T. 48