Perheen bruttotullot n. 5000€/kk ei varaa toiseen lapseen.
Meillä ei ole varaa toiseen lapseen,eletään jo tiukilla nyt. Muita yhtä köyhiä?
Kommentit (53)
Itsekin olen sitä mieltä, että lapsella pitää olla sisarus / sisaruksia, mutta mikään suurperhe ei ole haaveissani. Tähän vaikuttaa venehaaveiden ja matkustelun lisäksi myös se, etten halua olla n. kymmentä vuotta pois työelämästä (ammattitaito kärsisi rajusti), ja haluan, ettei pikkulapsiaika kestä perheessämme 15 vuotta.
Nyt menet kyllä ihan turhaan äärimmäisyyksiin. Yhden sisaruksen vuoksi ei tarvitse 10-15 vuotta olla työelämästä pois ja viettää pikkulapsiaikaa. Ja taas jos sisaruksia haluaa, niin ei kai niitä tarvise hankkia suurperheen verran.Esim. itselläni on kolme lasta, työelämästä olin pois vajaat seitsemän vuotta, ihan siihen asti kunnes nuorin oli kolme. Aiemminkin voi palata työelämään, lasten välissä sekä voi mahdollisuuksien mukaan tehdä vähemmän töitä.
Toinen lapsi on toiveissa, mutta siihen se sitten varmaan jääkin. Seitsemän vuotta olisi minulle kyllä aivan liian pitkä aika olla poissa työelämästä, kun äitiyslomakin tuntuu jo sitä olevan osaamisen kannalta. Pakko käydä kesken lomankin silloin tällöin töissä harjoittelemassa.
saman. Kaksi lasta. Ruokaa on, vaatteita on, kaikkea mitä muillakin. Paitsi omat huoneet. Asumme vuokralla kolmiossa, emmekä halua maksaa asumisesta tämän enempää ainakaan tässä vaiheessa. Ehkä kun lapset kasvaa.
Pari kolme kertaa vuodessa käymme ulkomailla. Keväällä käytiin euroopassa ja juuri varasin syyslomalle matkan Berliiniin. Lähdemme myös jouluksi ulkomaille. Kesäisin käymme parissa eri huvipuistossa.
Meille ei tule lehtiä. Lapsilla on hyvät ja laadukkaat vaatteet ulkoiluun, jonathan, reimatec jne. Ostan aina alesta. On myls kaupunkitakit ja saapikkaat erikseen. Paljon ostan kyllä kirppariltakin.
Enempää lapsia emme halua
"
Itsekin olen sitä mieltä, että lapsella pitää olla sisarus / sisaruksia, mutta mikään suurperhe ei ole haaveissani. Tähän vaikuttaa venehaaveiden ja matkustelun lisäksi myös se, etten halua olla n. kymmentä vuotta pois työelämästä (ammattitaito kärsisi rajusti), ja haluan, ettei pikkulapsiaika kestä perheessämme 15 vuotta.
Nyt menet kyllä ihan turhaan äärimmäisyyksiin. Yhden sisaruksen vuoksi ei tarvitse 10-15 vuotta olla työelämästä pois ja viettää pikkulapsiaikaa. Ja taas jos sisaruksia haluaa, niin ei kai niitä tarvise hankkia suurperheen verran.Esim. itselläni on kolme lasta, työelämästä olin pois vajaat seitsemän vuotta, ihan siihen asti kunnes nuorin oli kolme. Aiemminkin voi palata työelämään, lasten välissä sekä voi mahdollisuuksien mukaan tehdä vähemmän töitä.
Toinen lapsi on toiveissa, mutta siihen se sitten varmaan jääkin. Seitsemän vuotta olisi minulle kyllä aivan liian pitkä aika olla poissa työelämästä, kun äitiyslomakin tuntuu jo sitä olevan osaamisen kannalta. Pakko käydä kesken lomankin silloin tällöin töissä harjoittelemassa.
"
No siksihän sanoinkin että voi mennä aiemminkin töihin, kuin kun nuorin lapsi täyttää kolme. Pointti oli että itselläkin on kolme lasta, olin ihan maksimit pois ja siltikin vain seitsemän vuotta.
Eikä kai kukaan tässä ketjussa ole puhunut suurperheen hankkimisesta, vaan siitä ettei ole varaa edes siihen yhteen sisarukseen!
netto on n.2700€ ja 3 lasta,neljäs tulossa.Tuli mieleen että eipä olla kaskaan ajateltu että meillä ei olisi taloudellisesti varaa lapsiin...
Meillä nettotulot 7000 euroa ja haluaisimme max 2 lasta, jotta totuttu elintaso säilyy :)
Minä haluan ostaa tavarat uusina, syödä hyvää tuoretta ruokaa, pukeutua hyvin, matkustaa koti- ja ulkomailla, säästää rahaa, harrastaa mitä mieli tekee hinnasta viis, ajaa kunnollisella uudella autolla, asua väljästi ok-talossa, käydä huvipuistoissa/elokuvissa/teatterissa/missä vaan just silloin kun tekee mieli jne...
Näin elimme miehen kanssa kahdestaan 10 vuotta ennen jälkikasvun tuloa, ja näin haluan elää kuolemaani saakka. Kituuttaminen ei pue meitä.
Ja kun osaa tehdä tällaisen valinnan, niin ei tarvi sitten valittaa, että rahat ei riitä.rahamme riittävät _kaikkeen_ haluamaamme paremmin kuin hyvin. Sinä olet tyytyväinen omaasi(?) ja minä omaani, kaikki on siis hyvin.
Mutta ap ei ole osannut tehdä sellaisia valintoja, että hänellä olisi omasta mielestään kaikki hyvin. Sitähän se yksinkertaistettuna on, että elämässään pitää tehdä sellaisia valintoja, joiden myötä tulee onnelliseksi.
(Ja tietenkin on vaikka kuinka paljon poikkeuksia, kun kaikki maailman epäonni kasaantuu joillekin yksilöille. Mutta ei aleta nyt siitä, sillä ap ei kertonut mistään sellaisista sairauksista ja onnettomuuksista kohdallaan, jotka olisivat syynä, ettei ole pystynyt tekemään oikeita valintoja.)
Bruttotulot n.5600e/kk ja kolmatta lasta ei meille tule mm taloudellisista syistä.
Asuntolainaa jäljellä n.90 000e ja auto ostettiin uutena v.2008 ja se on maksettu tämän vuoden elokuussa, sitten aiommekin pitää tämän auton vielä 4-5v ja laittaa autolainaan menevän summan kuukausittain vaikkapa matkakasssaan.
että lapsiin on hyvinvointivaltiossa varaa vain työttömillä.
Toimeentulo senkun paranee ja töihinkään ei tarvitse vaivautua.
Meillä ei ole varaa toiseen lapseen,eletään jo tiukilla nyt. Muita yhtä köyhiä?
Eikä ole oikein varaa ensimmäiseenkään:/ Asutaan eräässä suurkaupungissa, jossa perheasuntojen vuokrat kunnollisilla alueilla on sitä luokkaa, ettei vaan rahat riitä:(
En oikeasti ymmärrä, miten ihmisillä on varaa hankkia lapsia.
Tunnetaan kyllä montakin perhettä, joilla on monta lasta ja paljon pienemmät tulot kuin meillä mutta eroja meidän perheen tilanteeseen löytyy mm.
heillä
- isovanhemmat ja muut sukulaiset avustavat ostamalla tai antamalla käytettynä esim. pulkkaa, pyörää, talvipukua, sukkahousuja, maksamalla harrastusmaksuja, kutomalla villasukkaa, kutsumalla välillä syömään, ottamalla lapset välillä yökylään, hoitamalla lapsia välillä. Meillä KAIKISTA lapsen kuluista vastaamme me vanhemmat, toki joulu- ja synttärilahjat saavat kummeilta. Kun tarvitsemme lapsenhoitajaa, maksamme siitä joka ikinen kerta tuntitaksan mukaisen hinnan.
- osa perheistä saa toimeentulotukea ja asumistukea- me haluamme että pärjäämme ilman niitä
- meillä jo lapsen alkuun saaminen maksaa useamman tonnin...
Meillä 1 lapsi joka syntyi opiskelija/valmistuva talouteen ja hyvin on pärjätty.
Nyt molemmat töissä ja saadaan bruttona alle 2500 molemmat ja tuntuu että mitä me sillä kaikella rahalla tehdään.
Meillä on kans brutto n5000€ luOkkaa ja ei meilläkään ole varas toiseen lapseen. Emmekä tosiaankaan elä luksuselämää.. 1 auto, ei tule lehtiä, emme käy ulkona syömässä..
ja haluaisimme max 2 lasta, jotta totuttu elintaso säilyy :)
kun voi käyttää isonsisaruksen vanhoja esim. harrastusvälineitä. Meillä tulot ihan ok ja sitli ostan esim. luistimet aina kirpparilta.
Tunnetaan kyllä montakin perhettä, joilla on monta lasta ja paljon pienemmät tulot kuin meillä mutta eroja meidän perheen tilanteeseen löytyy mm. heillä - isovanhemmat ja muut sukulaiset avustavat ostamalla tai antamalla käytettynä esim. pulkkaa, pyörää, talvipukua, sukkahousuja, maksamalla harrastusmaksuja, kutomalla villasukkaa, kutsumalla välillä syömään, ottamalla lapset välillä yökylään, hoitamalla lapsia välillä. Meillä KAIKISTA lapsen kuluista vastaamme me vanhemmat, toki joulu- ja synttärilahjat saavat kummeilta. Kun tarvitsemme lapsenhoitajaa, maksamme siitä joka ikinen kerta tuntitaksan mukaisen hinnan. - osa perheistä saa toimeentulotukea ja asumistukea- me haluamme että pärjäämme ilman niitä - meillä jo lapsen alkuun saaminen maksaa useamman tonnin...
Kyllä mekin vastaamme kaikista lasten kuluista, emmekä saa hoitoapua mistään. Koskaan emme ole toimeentulotukea saaneet, vaan töissä käymme ja maksamme maksimimaksut päivähoidosta. Maksamme lasten harrastuksistakin vähintään 200 euroa kuussa. Perintöjä emme ole saaneet emmekä myöskään taloudellista apua keneltäkään. Omistusasunnossa asumme pääkaupunkiseudulla ja auto on vuoden vanha. Kyllä ne rahat riittää, kun pistää riittämään, mistään todella tärkeästä ei ole tarvinnut jäädä paitsi. Katsos kun ne rahatkin voi käyttää niin monella tavalla!
Nro 3, jolla 3 lasta
Tunnetaan kyllä montakin perhettä, joilla on monta lasta ja paljon pienemmät tulot kuin meillä mutta eroja meidän perheen tilanteeseen löytyy mm. heillä - isovanhemmat ja muut sukulaiset avustavat ostamalla tai antamalla käytettynä esim. pulkkaa, pyörää, talvipukua, sukkahousuja, maksamalla harrastusmaksuja, kutomalla villasukkaa, kutsumalla välillä syömään, ottamalla lapset välillä yökylään, hoitamalla lapsia välillä. Meillä KAIKISTA lapsen kuluista vastaamme me vanhemmat, toki joulu- ja synttärilahjat saavat kummeilta. Kun tarvitsemme lapsenhoitajaa, maksamme siitä joka ikinen kerta tuntitaksan mukaisen hinnan. - osa perheistä saa toimeentulotukea ja asumistukea- me haluamme että pärjäämme ilman niitä - meillä jo lapsen alkuun saaminen maksaa useamman tonnin...
Kyllä mekin vastaamme kaikista lasten kuluista, emmekä saa hoitoapua mistään. Koskaan emme ole toimeentulotukea saaneet, vaan töissä käymme ja maksamme maksimimaksut päivähoidosta. Maksamme lasten harrastuksistakin vähintään 200 euroa kuussa. Perintöjä emme ole saaneet emmekä myöskään taloudellista apua keneltäkään. Omistusasunnossa asumme pääkaupunkiseudulla ja auto on vuoden vanha. Kyllä ne rahat riittää, kun pistää riittämään, mistään todella tärkeästä ei ole tarvinnut jäädä paitsi. Katsos kun ne rahatkin voi käyttää niin monella tavalla!
Nro 3, jolla 3 lasta
Täällä on aina jotain suurperheitä, jotka tienaavat tonnin käteen kuussa, matkustelevat, asuvat omistusasunnossa ja syövät joka päivä kolme kertaa ravintolassa. Mutta kun kysellään, että miten se on mahdollista niin ei sitten vastauksia tulekaan :D
ja toinen lapsi tulossa. Hyvin on pärjätty, ei ole kertaakaan rahat loppuneet kesken.
Noilla tuloilla maksaa kaiken täysin eikä saa tukea mistään.
Jos netto on 3000 euroa, siitä asumiseen 1200, riittääkö? Päiväkotimaksuihin 500, ruokakauppaan 500, autoon 300 ja lopulla sitten maksaa laskut, harrastukset, matkat. Ei pääse leveästi elämään.
Tunnetaan kyllä montakin perhettä, joilla on monta lasta ja paljon pienemmät tulot kuin meillä mutta eroja meidän perheen tilanteeseen löytyy mm. heillä - isovanhemmat ja muut sukulaiset avustavat ostamalla tai antamalla käytettynä esim. pulkkaa, pyörää, talvipukua, sukkahousuja, maksamalla harrastusmaksuja, kutomalla villasukkaa, kutsumalla välillä syömään, ottamalla lapset välillä yökylään, hoitamalla lapsia välillä. Meillä KAIKISTA lapsen kuluista vastaamme me vanhemmat, toki joulu- ja synttärilahjat saavat kummeilta. Kun tarvitsemme lapsenhoitajaa, maksamme siitä joka ikinen kerta tuntitaksan mukaisen hinnan. - osa perheistä saa toimeentulotukea ja asumistukea- me haluamme että pärjäämme ilman niitä - meillä jo lapsen alkuun saaminen maksaa useamman tonnin...
Kyllä mekin vastaamme kaikista lasten kuluista, emmekä saa hoitoapua mistään. Koskaan emme ole toimeentulotukea saaneet, vaan töissä käymme ja maksamme maksimimaksut päivähoidosta. Maksamme lasten harrastuksistakin vähintään 200 euroa kuussa. Perintöjä emme ole saaneet emmekä myöskään taloudellista apua keneltäkään. Omistusasunnossa asumme pääkaupunkiseudulla ja auto on vuoden vanha. Kyllä ne rahat riittää, kun pistää riittämään, mistään todella tärkeästä ei ole tarvinnut jäädä paitsi. Katsos kun ne rahatkin voi käyttää niin monella tavalla! Nro 3, jolla 3 lasta
Täällä on aina jotain suurperheitä, jotka tienaavat tonnin käteen kuussa, matkustelevat, asuvat omistusasunnossa ja syövät joka päivä kolme kertaa ravintolassa. Mutta kun kysellään, että miten se on mahdollista niin ei sitten vastauksia tulekaan :D
Asunnosta ja autosta toki meillä lainaa jäljellä, mutta maksetaan niitä koko ajan pois. Asunto on kerrostalossa, joten ostohinta verraten edullinen. Matkustelua emme juuri voi harrastaa, mutta pyrimme käymään kerran vuodessa jossain lasten kanssa, esim. Muumimaailma, Ruotsi, Tallinna. Kauemmas suuntautuville matkoille joutuu säästämään enemmän, muutaman vuoden välein käydään jossain pidemmällä omatoimisesti. Eineksiä emme syö, itse tehden tulee halvemmaksi ja saa parempaa ja ennenkaikkea terveellisempää. Ravintoloissa käymme lähinnä reissuilla, emme muuten. Kalliita vaatteita emme juuri osta, mutta pyrimme ostamaan kestäviä vaatteita, koska ne kiertävät sisarukselta toiselle. Samoin urheiluvälineet siirtyvät aina pienemmälle.
3