Perheen bruttotullot n. 5000€/kk ei varaa toiseen lapseen.

Tunnetaan kyllä montakin perhettä, joilla on monta lasta ja paljon pienemmät tulot kuin meillä mutta eroja meidän perheen tilanteeseen löytyy mm. heillä - isovanhemmat ja muut sukulaiset avustavat ostamalla tai antamalla käytettynä esim. pulkkaa, pyörää, talvipukua, sukkahousuja, maksamalla harrastusmaksuja, kutomalla villasukkaa, kutsumalla välillä syömään, ottamalla lapset välillä yökylään, hoitamalla lapsia välillä. Meillä KAIKISTA lapsen kuluista vastaamme me vanhemmat, toki joulu- ja synttärilahjat saavat kummeilta. Kun tarvitsemme lapsenhoitajaa, maksamme siitä joka ikinen kerta tuntitaksan mukaisen hinnan. - osa perheistä saa toimeentulotukea ja asumistukea- me haluamme että pärjäämme ilman niitä - meillä jo lapsen alkuun saaminen maksaa useamman tonnin...

Kyllä mekin vastaamme kaikista lasten kuluista, emmekä saa hoitoapua mistään. Koskaan emme ole toimeentulotukea saaneet, vaan töissä käymme ja maksamme maksimimaksut päivähoidosta. Maksamme lasten harrastuksistakin vähintään 200 euroa kuussa. Perintöjä emme ole saaneet emmekä myöskään taloudellista apua keneltäkään. Omistusasunnossa asumme pääkaupunkiseudulla ja auto on vuoden vanha. Kyllä ne rahat riittää, kun pistää riittämään, mistään todella tärkeästä ei ole tarvinnut jäädä paitsi. Katsos kun ne rahatkin voi käyttää niin monella tavalla! Nro 3, jolla 3 lasta

Täällä on aina jotain suurperheitä, jotka tienaavat tonnin käteen kuussa, matkustelevat, asuvat omistusasunnossa ja syövät joka päivä kolme kertaa ravintolassa. Mutta kun kysellään, että miten se on mahdollista niin ei sitten vastauksia tulekaan :D

Asunnosta ja autosta toki meillä lainaa jäljellä, mutta maksetaan niitä koko ajan pois. Asunto on kerrostalossa, joten ostohinta verraten edullinen. Matkustelua emme juuri voi harrastaa, mutta pyrimme käymään kerran vuodessa jossain lasten kanssa, esim. Muumimaailma, Ruotsi, Tallinna. Kauemmas suuntautuville matkoille joutuu säästämään enemmän, muutaman vuoden välein käydään jossain pidemmällä omatoimisesti. Eineksiä emme syö, itse tehden tulee halvemmaksi ja saa parempaa ja ennenkaikkea terveellisempää. Ravintoloissa käymme lähinnä reissuilla, emme muuten. Kalliita vaatteita emme juuri osta, mutta pyrimme ostamaan kestäviä vaatteita, koska ne kiertävät sisarukselta toiselle. Samoin urheiluvälineet siirtyvät aina pienemmälle.

3

No meillä on perheen bruttotulot noin 3000, asumiseen omakotitalossa menee ehkä reilu tonni, kaikkine kuluineen. Päiväkotimaksuihin ei mene mitään, koska olen kotona (ja tällä hetkellä emme saa mitään muita tukia kuin lapsilisät), auto on miehen työpaikan etuna, bensoja vain maksamme vapaa-ajan kuluina. Ruokaan menee aika paljon, vähintään se 500. Lapsia kolme, eikä rahasta ole koskaan ollut pulaa. Monet välineet voi kierrättää lapselta toiselle, ostetaan käytettynä jos löytyy kirppareilta tai esim. miehen työkavereilta. Isovanhempia ei lapsilla ole, joten sieltä ei apuja tule.



Emme käy ulkomailla, sukulaisten luona, huvipuistoissa, kotieläinpuistoissa, Hoplopissa ym. käymme muutaman kerran vuodessa. Kalliita harrastuksia ei aikuisilla ole, lapsilla liikuntakerhot, luistelukerhoa yms. pienen maksun harrastuksia on aina. Olemme suht vaatimattomia, kirppiksiltä ja nettikirppiksiltä löytyy ihan kelvollisia vaatteita, itsellämme ei ole kallis maku vaatteiden tms. hyödykkeiden suhteen. Suu säkkiä myöten ollaan aina eletty ja osataan erottaa oikeat tarpeet muka-pakollisista.

Tunnetaan kyllä montakin perhettä, joilla on monta lasta ja paljon pienemmät tulot kuin meillä mutta eroja meidän perheen tilanteeseen löytyy mm. heillä - isovanhemmat ja muut sukulaiset avustavat ostamalla tai antamalla käytettynä esim. pulkkaa, pyörää, talvipukua, sukkahousuja, maksamalla harrastusmaksuja, kutomalla villasukkaa, kutsumalla välillä syömään, ottamalla lapset välillä yökylään, hoitamalla lapsia välillä. Meillä KAIKISTA lapsen kuluista vastaamme me vanhemmat, toki joulu- ja synttärilahjat saavat kummeilta. Kun tarvitsemme lapsenhoitajaa, maksamme siitä joka ikinen kerta tuntitaksan mukaisen hinnan. - osa perheistä saa toimeentulotukea ja asumistukea- me haluamme että pärjäämme ilman niitä - meillä jo lapsen alkuun saaminen maksaa useamman tonnin...

Kyllä mekin vastaamme kaikista lasten kuluista, emmekä saa hoitoapua mistään. Koskaan emme ole toimeentulotukea saaneet, vaan töissä käymme ja maksamme maksimimaksut päivähoidosta. Maksamme lasten harrastuksistakin vähintään 200 euroa kuussa. Perintöjä emme ole saaneet emmekä myöskään taloudellista apua keneltäkään. Omistusasunnossa asumme pääkaupunkiseudulla ja auto on vuoden vanha. Kyllä ne rahat riittää, kun pistää riittämään, mistään todella tärkeästä ei ole tarvinnut jäädä paitsi. Katsos kun ne rahatkin voi käyttää niin monella tavalla!

Nro 3, jolla 3 lasta

Täällä on aina jotain suurperheitä, jotka tienaavat tonnin käteen kuussa, matkustelevat, asuvat omistusasunnossa ja syövät joka päivä kolme kertaa ravintolassa. Mutta kun kysellään, että miten se on mahdollista niin ei sitten vastauksia tulekaan :D

Äh, Emme käy ulkomailla ja piste. Uusi lause alkaa Sukulaisten luona. Tuli siis vähän epäselvästi kirjoitettua.

"Eli elätte mielettömästi kituuttaen kädestä suuhun?"



Vaan nautimme elämästä ja lapset saa harrastaa haluamiaan asioita. Ei se ole kituuttamista, että katsoo, mihin rahansa laittaa!

Mihin teillä se raha oikein kuluu, joilla ei tunnu olevan rahaa mihinkään, vaikka tuloja on reilusti?

niin siitähän se syy sitten heti löytyi, että miksi ei ole varaa lapsiin.



Noin meilläkin eletään, että ei isommin matkustella (ei ehditä eikä kiinnosta, nuorena on jo matkusteltu), ruoka tehdään itse (se on niin paljon terveellisempää ja herkullisempaa), kalliit harrastukset ei onneksi kiinnosta ja vaatekaapissa on vain tarpeellinen.



En koe eläväni mitenkään kituuttaen, vaan elän täyttä elämää perheen ympäröimänä.

"Eli elätte mielettömästi kituuttaen kädestä suuhun?" Vaan nautimme elämästä ja lapset saa harrastaa haluamiaan asioita. Ei se ole kituuttamista, että katsoo, mihin rahansa laittaa!

Tässähän ei ollut pointtina rahankäyttö, vaan lasten lukumäärä, eikö niin? Minä en ainakaan koe, että menettäisin mitään sillä, että meillä on nuo kolme lasta ja heistä huolehdimme. Enemmän menettäisin, jos heitä ei olisi. Vaikkakin se lisäisi käytettävissä olevia varoja parilla sadalla. Enempää kun ei pariin "lisälapseen" kuussa mene. (Meillä siis vain 1 päiväkoti-ikäinen, muut koulussa)

Toki voin vain puhua omasta puolestani, jokainen tekee omat ratkaisunsa ja miettii oman elämänsä tärkeysjärjestyksen, meillä ykkösenä ei ole ainakaan raha!

Meillä nettotulot 7000 euroa ja haluaisimme max 2 lasta, jotta totuttu elintaso säilyy :)

Minä haluan ostaa tavarat uusina, syödä hyvää tuoretta ruokaa, pukeutua hyvin, matkustaa koti- ja ulkomailla, säästää rahaa, harrastaa mitä mieli tekee hinnasta viis, ajaa kunnollisella uudella autolla, asua väljästi ok-talossa, käydä huvipuistoissa/elokuvissa/teatterissa/missä vaan just silloin kun tekee mieli jne...

Näin elimme miehen kanssa kahdestaan 10 vuotta ennen jälkikasvun tuloa, ja näin haluan elää kuolemaani saakka. Kituuttaminen ei pue meitä.

Täällä on aina jotain suurperheitä, jotka tienaavat tonnin käteen kuussa, matkustelevat, asuvat omistusasunnossa ja syövät joka päivä kolme kertaa ravintolassa. Mutta kun kysellään, että miten se on mahdollista niin ei sitten vastauksia tulekaan :D

vaikka tässäkin ketjussa on jo monta vastausta miten rahat riittävät. Teitä ei vaan taida ne vastaukset kiinnostaa.

"Eli elätte mielettömästi kituuttaen kädestä suuhun?" Vaan nautimme elämästä ja lapset saa harrastaa haluamiaan asioita. Ei se ole kituuttamista, että katsoo, mihin rahansa laittaa!

Tässähän ei ollut pointtina rahankäyttö, vaan lasten lukumäärä, eikö niin? Minä en ainakaan koe, että menettäisin mitään sillä, että meillä on nuo kolme lasta ja heistä huolehdimme. Enemmän menettäisin, jos heitä ei olisi. Vaikkakin se lisäisi käytettävissä olevia varoja parilla sadalla. Enempää kun ei pariin "lisälapseen" kuussa mene. (Meillä siis vain 1 päiväkoti-ikäinen, muut koulussa) Toki voin vain puhua omasta puolestani, jokainen tekee omat ratkaisunsa ja miettii oman elämänsä tärkeysjärjestyksen, meillä ykkösenä ei ole ainakaan raha!

Meillä nettotulot 7000 euroa ja haluaisimme max 2 lasta, jotta totuttu elintaso säilyy :)

Minä haluan ostaa tavarat uusina, syödä hyvää tuoretta ruokaa, pukeutua hyvin, matkustaa koti- ja ulkomailla, säästää rahaa, harrastaa mitä mieli tekee hinnasta viis, ajaa kunnollisella uudella autolla, asua väljästi ok-talossa, käydä huvipuistoissa/elokuvissa/teatterissa/missä vaan just silloin kun tekee mieli jne...

Näin elimme miehen kanssa kahdestaan 10 vuotta ennen jälkikasvun tuloa, ja näin haluan elää kuolemaani saakka. Kituuttaminen ei pue meitä.

Ja kun osaa tehdä tällaisen valinnan, niin ei tarvi sitten valittaa, että rahat ei riitä.

että lapsiin on hyvinvointivaltiossa varaa vain työttömillä.



Toimeentulo senkun paranee ja töihinkään ei tarvitse vaivautua.