Minkä ikäisenä rattaat kokonaan pois?

ja rattaat on käytössä kun viedään hoitoon (vajaan kilometrin päästä kotoamme), muuten ei käytetä. Meillä ei ole autoa, myös sen takia käytetään rattaita vielä pitemmissä reissuissa. Muuten kauppa- yms. matkat kävelee itse kyllä.

n1979:

Ja lapsemme tosiaan on aina ollut hyvä kävelijä, esim. puolitoistavuotiaana hän käveli jo usein itse vajaan kilometrin matkan kauppaan.

Silloin muistan, kun oikein paheksuin niitää vanhempia, joiden nelivuotiaat istuivat rattaissa (ainakin jos veivät vaunupaikan julkisessa liikenteessä)...

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa, vai miten se meni? Huomauttaisin kohteliaimmin :), että syy kuljettaa isoa lasta rattaissa voi olla lapsen sairaus tai jokin kehityshäiriö, tai muu vastaava syy!

Meillä on kolmevuotias (kooltaan kuin viisivuotias) erityislapsi, joka ei vielä aikoihin päääse rattaista. Voi olla, että sitten siirrytään pyörätuoliin - ehkä se ei ole niin " paheksuttava" tapa kuljettaa lasta. Hänestä ei ensivilkaisulla mitenkään näy, ettei kyseessä ole " tavis" , vaan juurikin mulkoillaan pahasti junassa ja kuiskitaan mukahiljaa, kuinka on jär-kyt-tä-vää miten isoja lapsia jotkut laiskuuttaan / maksamishaluttomuuttaan kuskaa rattaissa! Tiedän, että on tyhmää pahoittaa mieli moisesta, mutta aina se tieto ei auta - paha mieli tulee silti.

Tuskin kukaan pahuuttaan arvostelee, enemmänkin ajattelemattomuuttaan.

Olen puhunut :)

ayap:

n1979:

Ja lapsemme tosiaan on aina ollut hyvä kävelijä, esim. puolitoistavuotiaana hän käveli jo usein itse vajaan kilometrin matkan kauppaan.

Silloin muistan, kun oikein paheksuin niitää vanhempia, joiden nelivuotiaat istuivat rattaissa (ainakin jos veivät vaunupaikan julkisessa liikenteessä)...

No huh huh...kaikkea sinäkin paheksut..Paheksutko sitten vanhuksia jotka kulkevat rollaattorilla, taikkapa pyörätuolilla. Minä yhdyn edellisen kirjoitukseen, syynä voi olla joku sairaus tms. Tietysti on niitäkin jotka vievät vaunupaikan ja kulkevat ilmaisiksi...mutta mitä väliä? on tässä maailmassa muutakin mietittävää kun yhdet rattaat...vai eikö?

Meillä 4-vuotias ei suostuisi millään enää rattaisiin, mutta jaksaakin juosta jotain 2km matkoja kevyesti ja 1km matkat menee ihan muitta mutkitta jo pidemmän aikaa. Edes seisomalautaa ei suostu käyttämään kuin ihan viimeisessä hädässä.



3-vuotiaana vielä käytettiin rattaita, pikkuveljenkin takia oli vieläpä tuplat käytössä välillä. :) Ja äiti tarvitsi päivittäisen lenkkeilynannoksensa, ja 3-vuotias tarvitsi päiväleponsa, rattaissa. 1.5 vuotiaana kyllä käveli 500 metrin matkoja mut ei tosiaan olisi voitu luopua vielä rattaista!



Nyt meillä on reilu 2-vuotias pienempikin, ja hän ei suostu kävelemään oikeaan suuntan ja millään vauhdilla. Satunnaisesti vain. On kyllä ikäisiään paljon pienempikin, et lyhyet jalat voi selittää. :) Kyllä se ehtii vielä kävelemään.



En ihmettele jos jollain on rattaat ja isompi lapsi, syitä on niin monia ja lapset erilaisia. Mut joskus ehkä kaks kertaa elämässäni olen nähnyt kun jotain 4-6-vuotiasta on jossain rattaissa kuljetettu selvästi lyhyttä matkaa ja kummallisessa paikassa, ja lapsi on ollut toosi lihava ja laiskanoloinen ja molemmissa tapauksissa vetänyt samaan aikaan vanhempansa kanssa jotain herkkua posket pullollaan. Sealifessa amerikkalaisturisteja oli toiset.. Silloin on tehnyt pahaa katsoa.

(Itse)ironia taitaa olla vaikea tyylilaji sähköpostipalstoilla... Eli käytin vähän vahvaa termiä, en nyt olisi kenellekään mennyt sanomaan mitään enkä ruvennut mulkoilemaan tms.

Mutta tosiaan silloin, kun oma lapseni oli pieni, niin minua joskus harmitti, jos meille päin menevä bussi oli tukossa " isojen" lasten rattaista.

Jos joku luki toisen tässä ketjussa olevan viestini, niin olen tosiaan joutunut sittemmin muuttamaan käsityksiäni.

rehtori@:

ayap:

n1979:

Ja lapsemme tosiaan on aina ollut hyvä kävelijä, esim. puolitoistavuotiaana hän käveli jo usein itse vajaan kilometrin matkan kauppaan.

Silloin muistan, kun oikein paheksuin niitää vanhempia, joiden nelivuotiaat istuivat rattaissa (ainakin jos veivät vaunupaikan julkisessa liikenteessä)...

No huh huh...kaikkea sinäkin paheksut..Paheksutko sitten vanhuksia jotka kulkevat rollaattorilla, taikkapa pyörätuolilla. Minä yhdyn edellisen kirjoitukseen, syynä voi olla joku sairaus tms. Tietysti on niitäkin jotka vievät vaunupaikan ja kulkevat ilmaisiksi...mutta mitä väliä? on tässä maailmassa muutakin mietittävää kun yhdet rattaat...vai eikö?

Eli kyseisen viestini pointti oli " olinpa minä naiivi silloin" , ei niin, että " isoja lapsia ei saa kuljettaa rattaissa" .

Erityislapset ovat vielä asia erikseen, mutta jo normaalisti kävelevän lapsenkin kanssa on saanut huomata, etteivät asiat ole aina niin yksinkertaisia.

n1979:

Ja lapsemme tosiaan on aina ollut hyvä kävelijä, esim. puolitoistavuotiaana hän käveli jo usein itse vajaan kilometrin matkan kauppaan.

Silloin muistan, kun oikein paheksuin niitää vanhempia, joiden nelivuotiaat istuivat rattaissa (ainakin jos veivät vaunupaikan julkisessa liikenteessä)...

No huh huh...kaikkea sinäkin paheksut..Paheksutko sitten vanhuksia jotka kulkevat rollaattorilla, taikkapa pyörätuolilla. Minä yhdyn edellisen kirjoitukseen, syynä voi olla joku sairaus tms. Tietysti on niitäkin jotka vievät vaunupaikan ja kulkevat ilmaisiksi...mutta mitä väliä? on tässä maailmassa muutakin mietittävää kun yhdet rattaat...vai eikö?

matkasta

lapsesta

käytettävissä olevasta ajasta

säästä

päivästä

ja siitä mistä päin tuulee

....

ei ole olemassa absoluuttista ikää....



Joidenkin lapset eivät ole ollenkaan tarvinneet rattaita yhden ikävuoden jälkeen, kun ovat osanneet kävellä parkkipaikalta päiväkotiin.

Toiset taas ovat yli 4v, kun kotoa päiväkotiin on pari kilometria, äidin pitää ehtiä bussiin ja lapsi ei ole sitä sorttia, joka koko ajan kiltisti kädestä pitäen kävelisi reippasti oikeaan suuntaan.. :-)

jätti rattaat kokonaan alle 3v., sitä ennenkin jo tykkäsi kävellä suurimman osan matkoista. Pikkusiskonsa nyt 3v3kk hylkää rattaat kokonaan ensi kesänä, mutta oikeasti hän ole käyttänyt niitä enää yli lähes vuoteen, lukuunottamatta ihan satunnaisia kertoja (max.kerran kuussa). ELi meillä kuulutaan kategoriaan ' päiväkotiin yli 3km, kuljemme sinne autolla ;-).

Meillä lapsi oli noin 2 v. 3 kk, kun hän jaksoi itse kävellä koko matkan kauppaan, pysäkiltä päiväkotiin jne. Lisäksi liikumme usein raitiovaunulla, niin rattaista eroon pääseminen oli todella hyvä juttu, kun ei enää tarvinnut nostella niitä. Jätimme rattaat kuitenkin vielä varastoon odottamaan ja käytimme niitä satunnaisesti, jos oli jokin kovin pitkä kävelymatka tiedossa.



MUTTA MUTTA... Vähän 2 v. 6 kk jälkeen meillä alkoi uhmassa oikein paha vaihe, ja tällä hetkellä mennään joka paikkaan rattailla. Matka päiväkotiin sujuisi hyvin, mutta iltapäivällä lapsi makaa pitkällään kadulla ja huutaa, eikä häntä voi muuta kuin kantaa. Myös kun olen ollut pari kertaa raskaiden kauppakassien ja maassa karjuvan lapsen kanssa liikkeellä, niin rattaat on otettu myös kauppareissuihin.



Kesemmällä poika halusi olla koko ajan " iso poika" ja oli ylpeä siitä, kun rattaat otettiin pois. Nyt haluaa aina ottaa rattaat ja vielä niin, että selkänoja on makuuasennossa ja hän saa pötkötellä siellä. Nyt siis ikää kohtapuoliin kolme.

Ja lapsemme tosiaan on aina ollut hyvä kävelijä, esim. puolitoistavuotiaana hän käveli jo usein itse vajaan kilometrin matkan kauppaan.



Silloin muistan, kun oikein paheksuin niitää vanhempia, joiden nelivuotiaat istuivat rattaissa (ainakin jos veivät vaunupaikan julkisessa liikenteessä)...

Riippuu varmaan eniten siitä, onko autoa...Niillä, joilla auto, jättävät kai herkemmin. Jos ei ole autoa niin rattaat varmaan pysyy pitempään. Moni lapsi ei hingu kävellen aamuaikaisin tarhaan kilometrien matkaa...