***LOKALUTUSET alkuviikko***

Missäs kaikki lokakuiset mammat? täällä Itä-Suomessa on vielä vähän lunta jäljellä. Viime viikolla satoi lunta, mutta nyt alkoi sulattelemaan pois, kurja loska sää. Ei hirveästi huvita olla ulkona. Lapsien kannalta melkeen pakko käydä ulkona kun muuten hyppivät seinillä. Äsken jo sormiväreillä maalailivat. Vauveli oli valveilla n. tunnin, nukkuu nyt uniaan. Enimmäkseen nukkuu aamupäivällä ja päivällä. Iltapäivällä ja illalla on sitten virkeimmillään. Yöt on alkanut nukkumaan mukavasti jopa 5 tuntia putkeen, se se on jotain mulle. Vaan mitäs minä hassu sitten teen..heräilen vähän väliä ja katson onko vauvalla kaikki hyvin, voi jee! Vauva nukkuu siis minun vieressä, pitänee alkaa siirtelemään omaan sänkyyn sitä aina kun nukahtaa. Ei oo paljoa omassa sängyssä nukkunutkaan tää vauva. Nukahtaa tissille ja lupsuttaa tissiä tuttina, ei huoli tuttia.



Nyt pitää lähtee ulkoilemaan jo meidän. Lapset menee iltapäivällä muskariin vielä. Itse menen illalla kuntosalille, ihanaa. Saa kuunnella omia ajatuksia ja aikaa vain itselle. Mutta kun tulen salilta kotiin, alkaa nukutus-rumba. Mieshän ei saa tietenkään lapsia nukkumaan, kun se ei ole voinut tehdä muuta kuin hoitaa vauvaa..niin niin, huoh!



Tällainen maanantai meillä,



parempaa maanantaita toivottaen Miranneli ja tyttötrio

HUH HEIJAA!! Meilläkin vihdoin kastejuhla ohitse! Hyvin meni, vaikka etukäteen jännäsinkin, että kuinkakohan kovasti meidän junnu karjuu tilaisuuden ajan=) Ihan loppuvaiheessa, viimeisen virren aikana karjui naama punaisena...Ja niin meinasi karjua äitikin, kun pappi lauloi niin epävireisesti ja kailotti koko ajan vaan kovempaa, kun vauva itki=)

Meidän nuoresta miehestä siis tuli Jesse.



Ja ylläriksi osalle vieraista, meidät vihittiin samalla....En kait ole vielä sisäistänyt tätä asiaa lainkaan, että sitähän ollaan nykyisin rouvashenkilö=)



No joo....Ei kyllä tainnut ylläri olla niin iloinen kaikille....Mun äiti loukkaantui aluksi, kun hänelle ei etukäteen voitu kertoa, koska hän olisi halunnut tehdä sitä ja tätä ja tota....Eikä tietysti voinut sitä suoraan mulle sanoa, vaan mun siskolle narisi=/ Juuri sen takia tämä näin hämysti tehtiinkin, että me ei miehen kanssa haluttu mitään julmettua kohkaamista ja vouhotusta asian tiimoilta!!!! Mutta ehkäpä sitten ajan kanssa asia hyväsytään, hope so!



Muuten ei mitään ihmeempää tänne...Juhlat ei, ihme kyllä, vaikuttanu Jessen jo aika selkeään päivärytmiin! Hyvä niin! Ja reipas isoveikka jatkaa yhtä reippaana, kovasti haluaisi jo leikkiä vauvan kanssa ja kantaa sylissä! Juhlissa yritti nostaa meidän 10kk ikäistä kummityttöä, joka on aika tuhti pimu...Muksahdushan siintä tuli ja parku molemmilta, auts....



Mutta, mutta....Mitä kaikkea teidän muiden n. 3kk ikäiset vauvat jo osaa?? Käännytäänkö ympäri? Tartutaanko leluun?? Meillä kun nimittäin ei viihdy lattialla pätkän vertaa....Ja leluihin ei vielä edes kunnolla yritä tarttua. Kovasti juttelee ja naureskelee tätä nykyä, mutta huomiota toisaalta vaatii koko ajan! Syli on paikkana tosi pop! Ja varsinkin se äidin syli....Kiukku itkua alkaa tulla jo! Jos ei pääse heti syliin esim. sitteristä, niin alkaa itku, joka on muita itkuja vaimeampaa ja ihan eri kuuloista....



Nukuttaminen on edelleen aika iso rumba, tosin helpompaa ehkä jo kuin n 1kk sitten...Syliin nukutan, koska omaan sänkyyn laskeminen saa aikaan julmetun, paniikinomaisen huudon....Yöt nukkuu aika vaihdellen, enimmäkseen mun vieressä. Sillä seurauksella, että itellä on hartiat ja niska ihan umpijumissa!!!



Mutta eipä meiltä tämän kummempia kuulumisia....Mukavaa alkuviikkoa!!!



Kiiuli&Jesse 2kk ja 2vk

Hei vaan täältä Keski-Suomesta. Täällä neiti on päiväunilla, joten ajattelin pienen pätkän kirjoittaa. Esikoinen on yleensä näin viikon alussa hoidossa.



Onneksi olkoon Kiiulille! Eipä tuo varsinaisesti mitään muuta kun on naimisissa, mutta ainakin minulle se jotenkin toi turvallisemman tunteen. Lasten kannaltahan se on turvallisin vaihtoehto, jos toiselle vanhemmista sattuisi tapahtumaan jotakin. Mutta ukko on ihan sama, onko sen kanssa naimisissa vai ei. Meillä ainakin oli viikonloppu taas yhtä tappelua, näin arkisinhan hän onkin poissa ma-to. Jotenkin sitä viikon aikana tottuu tekemään asiat omalla tavallaan ja sitten loppuviikosta tulee nahisteltua, kun ukkokin haluaisi tehdä jotakin omalla tavallaan eikä minun tavallani. Mutta jospa tämä tästä.



Meidän neiti on ruvennut löytämään rytmiä elämäänsä. En ole nyt imettänyt enää kohta viikkoon ja masuvaivat ovat helpottaneet. Menee nukkumaan tuossa 22 tienoilla. Useimmin nukahtaa itsestään vaunuihin, välillä joutuu hytkyttelemään. Syö klo 02 ja 06 ja herää siinä klo 7.30. On valveilla jonkin aikaa ja menee tuossa 9.30 maissa nukkumaan ja saattaa nukkua ulkona vaunuissa 5 tuntia, jos hyvin käy. En koskaan siirtele vaunuja vaan jätän ne heti paikoilleen. Jos käyn ensin vaikka lenkillä, niin vaunujen pysähdyttyä neiti herää varmasti. Nukkuu vielä toiset unet illemmalla tai sitten kahdet ihan lyhyet tirsat. Naureskelee kovasti ja viihtyy sitterissä ja leikkimatolla jonkin aikaa itsekseen. Paras viihdyttäjä on ehdottomasti esikoinen. Kun hän tulee lähelle, niin hymy on takuuvarma. Ei vielä tavoittele leluja, enimmäkseen tunkee nyrkkejä suuhunsa.



Että tällaista tänne. Tsemppiä kaikille vaativien vauvojen äideille, minä olisin tullut hulluksi ihan takuulla. Kai se on niin että kullekin ihmiselle annetaan niin paljon kuin jaksaa kantaa harteillaan, ei sen enempää...



Toivottavasti tulisi lisää lunta. Nyt on niin pirun liukasta, ettei uskalla kunnolla ulos lähteä.



Terveisin Tsygo ja tytsy ke 11 viikkoa

Kyselen, että mitäs lokakuiset vauva ja äidit harrastaa ja miten on sujunut?



Me ollaan huomenna menossa (suurella todennäköisyydellä) läheisellä kirkolla olevaan perhekerhoon klo 9.30-11.30. Aikani mietin että mennäänkö, mutta tuntuu että tulen hulluksi kahdestaan kotona vauvan kanssa jos en mene. Vauva ei ole ihan ennustettavissa vielä, joten ihan varmaksi en pysty sanomaan onko silloin miten hereillä. Mutta jos sitä vaan ajattelen, eihän me päästä täältä koskaan mihinkään. Toinen vaihtoehto olis ollut vauvaklubi klo 11-12.30 mutta silloin poika ainakin nukkuu ihan varmasti, joten se ei ole oikein hyvä vaihtoehto kun tarvii saada ulos nukkumaan.



Keskiviikkoaamulla olis muskari 9.15-9.45. Toivottavasti sinne meneminen sujuu hyvin, kun on matkaakin enemmän. Harmi jos poika ei tykkää, olis niin kiva harrastus ainakin äidin mielestä. Vauvajumppa olis ollut myös mukava, mutta se on taas niin tyhmään aikaan, ettei kannata ajatellakaan.



Meidän poika on aika herkkä muutoksille, mutta jospa tästä reipastuisi kun ei aina olla vaan kotona. Ja äidin pää kestää paremmin kun saa seuraa toisista äideistä. Kiva kun on jo mukavaa vaunutteluseuraa löytynytkin (heippa vaan Fami :) ) Pojua saa viihdyttää ihan tarpeeksi ja todella mukava kun kello tulee neljä ja mies kotiutuu! Aika homma noin pienestä miehestä ja sitten pyöriä tässä pienessä asunnosa ympyrää ja keksiä viihdykettä. Täysi työ! Mukavaa toisinaan, toisinaan kieltämättä ei ihan niin kivaa. Nukkuu nyt ulkona ihania 3-4 tunnin päikkäreitään, kunpa pian alkais nukkua täysiä öitäkin (nyt herää 2-4 kertaa edelleen)



Tintti ja Eeli (21.10.07)

Johan tuossa viikonloppuna mietin minäkin mihin kaikki olivat kadonneet, hyvä kun nyt löydyitte! ;)



Meillä meneillään perinteinen lasten operaatio " ei anneta äidin nukkua" . Eivät millään suostu nukkumaan yhtäaikaa, ja molemmilla on nuha joka sitten valvottaa yöllä... Gnaah. Luonnollisesti miehelläni on mielettömän hyvät unenlahjat, eikä hän heräile lainkaan lasten röhinään ja itkuun, minä taas säpsähdän ihan hereille jokaisesta äänestä... :( Että väsyttää, taas. Mutta kuolema kuittaa univelat, ja ehkäpä sitä jo vähän aiemminkin saa vielä nukkua kokonaisen yön, jonain päivänä...



Meidän vauva tavoittelee jo leikkimatolla lelujaan, ja on sitten ihan äimänä kun saakin jostain kiinni. :D Suuhunkin jo yrittää vähän viedä kaikkea, lähinnä kuitenkin käsiään (ja muut esineet tulee siinä sivussa). Tyttö myöskin kääntyy jo molempiin suuntiin, ei usein, mutta kuitenkin jo niin monta kertaa ettei se pelkkä vahinkokaan ole. Varsinkin selältä masulle punnertaa niin suurella vaivalla että se on kyllä ihan tarkoituksellista, masulta yleensä vaan nostaa pään niin ylös että vahingossa kupsahtaa selälleen...



Ei ole säällä hemmoteltu meitäkään, aamulla ulkoiltiin esikon kanssa vesisateessa (vauva nukkui vaunuissa). Oltiin taas leikkipuiston ainokaiset, vähänkö oli tylsää... Tai siis minulla oli tylsää, esikko keksi kyllä vaikka mitä kivaa tekemistä eikä millään olisi lähtenyt kotiin... Ollaan pidetty sitä linjaa että ulos mennään vaikka puukkoja sataisi, ainoastaan tosi liukkailla keleillä jäädään kotiin. Mutta ulkoiltava on, muuten tuo 1v9kk hyppisi seinille ja raivoaisi vaan koko päivän.



Hesarissa oli tänään juttua näistä kehitysmaiden kummilapsi-projekteista, ja siitä sainkin kimmokkeen ottaa meillekin kummilapsen WordVisionin kautta. Nyt jännityksellä odotan millainen kummilapsi saadaan! Kovasti toivoisin että saataisiin sellainen tapaus jonka elämää (ja erityisesti koulutusta, opettajana lähellä sydäntäni) saataisiin sitten seurata piiiitkään.



No joo. Nyt vauvakin suostu ummistamaan silmänsä. Äkkiä sohvalle pötkölleen, jospa esikkokin vielä nukkuisi tovin! Hauskaa alkanutta viikkoa kaikille!

Ihan 20 min ehdinkin sohvalla makoilemaan... No, nytpä voi vielä vastata Tintille...



Me aloitettiin lauantaina sisarusuinti - esikko oli siitä aivan innoissaan, eikä vauvakaan protestoinut. Se on tosi kiva koko perheen harrastus, suosittelen lämpimästi! Esikon kanssa harrastettiin myös äiti-lapsi-joogaa, se oli ihan kivaa niin kauan kuin vauva pysyi paikoillaan...

Lisäksi me käydään seurakunnan perhekerhossa, ja MLL:n perhekahvilassa. Silloin kun esikko oli vauva, käytiin arkisin joka päivä jossain kerhossa juuri siksi, että itse pysyisin järjissäni ja tapaisin muita ihmisiä. Ei haitannut vaikka vauva olisi nukkunut vaunussa ulkona koko kerhon ajan, kyllä sen kaikki tietää ja ymmärtää että äitien virkistyksestä on enempi kysymys kun vauvat kerhoilee...



No nyt me kurkataan esikon kanssa tonne pupu-linkin taakse. " Kuukkaa - pupu!" Siis palailemisiin taasen!

Mulla on sylissä ihana kuolaava ja päristelevä pullea poskinen tytön tylleröinen, jolla runosuoni pulppuaa kovasti. Kerranki siis tuntuu viihtyvän ja hyvin, noita juttuja kuuntelis vaikka aamusta iltaan. <3<3<3



Emmi on yrittäny tarttua leluihin semmosen parin viikon ajan ihan tosissaan, välillä siinä onnistuukin. Lelukaaren alla viihtyy hyvin aina jonki aikaa. Lattialla nakusillaan pyrkii kääntymään selältä vatsalle,mut ei ihan vielä oo onnistunu.



Ja likka hermostu nyt! Palaan taas



S ja typy 3kk3vk

Maanantaita siis, jos niinku oikeesti suomen kielellä kirjottas..



Neiti meni taas kokeilemaan nukkumista. Lähipäivinä ihmeen huonosti nukkunu päikkäreitä.



Ensteeks nyt vielä kun muistan: Kiiulille onnittelut rouviintumisesta!!

Ei ole kenenkään syytä ottaa nokkiinsa teidän tavastanne avioitua ja viettää hääjuhlaa, jokainen päättäköön itse, miten haluaa yhtä elämänsä tärkeimmistä päivistä viettää. :)



Harrastuksista: me ei harrasteta kyllä tällä hetkellä oikeastaan mitään. Seurakunnan perhekerhoon oon kovasti yrittäny lähteä, mutta jotenki vauvan (ja taaperon) kanssa semmoseen meno tuntuu erittäin hankalalta. Vaikea kuvitella, että neiti pystyisi missään kerhossa päikkäreitä nukkumaan ja tuossa iässä kun nuo vauvat ei oikein suostu valvomaan vaikka mitä tekisi vaan sitten karjutaan ja kovaa. Ainaki meillä.. Esikoisen takia siis lähinnä oon yrittäny ottaa itteäni niskasta kiinni ja mennä edes johonkin, missä olisi muitakin lapsia. Toistaseks ollaa lähinnä vaan käyty leikkipuistoissa. Viime viikolla kävikin niin että mies jäi vauvan kanssa kotiin ja olin menossa esikon kanssa kerhoon kaksistaan, mutta eihän koko kerhoa ollutkaan vaan alkavatkin vasta tällä viikolla! Tällä viikolla se onkin sitten vissiin pakko vaan jotenkin yrittää pärjätä tyttö mukana, kun mies on just kerhopäivän töissä ja esikoiselle sen kerhon oon luvannu. Jos tulee hirvee huuto,niin ainahan sieltä sitten pääsee pois.



Esikoisen vauva-aikanakaan en lähteny mihinkään säännölliseen ohjattuun vauva-harrasteeseen mukaan. Mulle oli (ja on edelleen) ylivoimasen vaikeeta noudattaa vauvan kanssa yhtään mitään aikatauluja. Silloin riitti äitiseuraksi tämmöiset virtuaaliset äitiystävät sekä muutama äiti lapsineen, joiden kanssa silloin tällöin käytiin vaunulenkeillä tai kahvilla yms. Alkuun toki tuntu, kun vauva ei vielä oikein mitään ihmeitä maailmasta ymmärtäny ja itki kovasti ja nukku huonosti, että seinät kaatuu päälle, kun kaikki lapsettomat ystävät oli päivät töissä eikä mitään tekemistä oikein keksiny tai voinu tehdä. Mun selviytymiskeino siihen aikaan olikin, kun iltaisin pääsi omiin harrastuksiin, kaupungille tuhlaamaan rahaa tai kavereita tapaamaan.





Jep, ja sit heräs esikoinen. Se on moro!



S

Onpa aikaa kun viimeksi olen kirjoitellut. Päivät menevät menojaan, ettei perässä meinaa pysyä. Poika täyttää tänään kolme kuukautta. Paljon on tullut uutta. Kasvonpiirteetkin ovat muuttuneet ison pojan näköiseksi. Kovasti on aina asiaa, selkeästi etsii " puhe" kumppania muista perheenjäsenistä. Hirveä hinku pystyyn ja vielä kovempi yrittäminen mahalleen kääntymiseen. Hieman jo tavoitellaan esineitä lattialla ollessa.



Me aloiteltiin muskaria nyt pojankin kanssa. Eka kerta oli kovin väsyttävä mutta hyvin tuntui kiinnostavan laulut ja ainakin muut vauvat. Sitä sitten varmaan harrastellaan kevään ajan.



Onko kellään vinkkejä vatsan toimintaan. Meillä on kakkapäivä nykyisellään n. 1x vkossa. Olen tarjoillut mallasuutetta päivittäin. Tosin en ole ollut vatsan toimimattomuudesta niin huolissani kun eihän tuo juuri kitinää ja kiukkua ole aiheuttanut. Onko kukaan kuullut aiheuttaako hampaiden puhkeaminen kovaa vatsaa vai juuri toisin päin. Isännälle puhkesi uutena vuonna kaksi hammasta alas.



Terkuin Miksu ja poju 3kk

Kiiuli-80: Onnea paljon avioitumisesta. Me mentiin mieheni kanssa maistraatissa naimisiin ja kutsuttiin viimetingassa lähipiiri juhlimaan. Siitä on 5,5 vuotta. Anoppi oli silloin vähän töröllään, hänkin olisi halunnut osallistua häiden suunnitteluun ja tehdä kaikkea...hössöttää. Mutta ne oli meidän juhlat ja me menimme kahdestaan naimisiin, piste. Muut saivat ajatella mitä tahtoivat. Onnea vielä kerran teille.



Harrastuksista: Me ei vauvan kanssa harrasteta muuta kuin tissittelyä ja lelujen katselua. Jumppamatolla kellimistä. Isompien lasten kanssa jo sitten vähän enemmän. Maanantaisin on muskari kummallakin tytöllä jossa ovat parhaillaan nyt. Keksiviikkona on uheilukerho ja lauantaina myös urheilukerho ja ilmoitin nyt lauantaina 6v tytsän ratsastamaan. Kokeillaan ½tuntia ratsastusta. saa nähdä mitä tykkää sitten. Onko kelläänmammalla kokemusta lapsen ratsastusharrastuksen aloituksesta?



Täytyy mennä, tyttö huhuilee ruokaa....Miranneli menossa tukka putkella syöttämään.

Eesin tintille...kiitos vaunuseurasta..on tervetullutta tähä arkeen.

Vauva yrittää jo ottaa kiinni helistimestä välillä kun oikein tarjoaa..

Kovasti touhuu paljaalla pepulla lattialla, miranneli mun mieheni kolme vuotias tyttö käy aloitti puolen tunnin ajoilla ja jaksoikin hyvin keskittyä. mutta tunti nykyään on usein liikaa. Sitte alkaa katella muita heppoja heiluttelee meille...ym..

Siskoni 5v tyttö kävi viitisen kertaa hänellä taas olisi heti tarvinnu mennä lujaa ja kaikkia mieluisia juttuja.

Itse heppaihmisenä siihen menee aikaa aika paljon ennenkuin ees harjoitellaan muuta kuin kävelyä, istuntaa tasapainoharjoituksia ja vähän ravia. Jotkut kuten kummityttöni niin ei jaksanut enään käydä.

Kolmevuotias siis kohta neljä menee mielellään tunneille kotonakaan ei muuta juuri leikitä kuin poneilla ja hepoilla. Saas nähä kuinka kauan haastetta riittää noin pienellä..

vauva on alkanut nukkua oikeen ihmeen hyvin jo välillä huolestun, että onko tulossa kipeeksi kun unta riittää. Ei paljoa enään nuku päikkäreitten jälkeen eikä niitäkään kuin pari kork.kolme tuntia. Iltapäivällä sitte voi torkahtaa korkeintaan tunnin.

Yöt menee sitte 22.30-06 -09.

Viikonloppuna veti parina yönä 10 h mistä sitä ruokaa oikeen riittää kun ei niin hirveästi edes syö. Ainakin kasvu menee alakäyrällä. Yritän koko päiovän antaa ruokaa noin tunnin parin välein niin paljon kuin vain maistuu rintaa ja korviketta vuoronperään.

Mutta muistan, että siskoni tyttökin nukkui tosi hyvin jo pienenä.Kai ne hampaat sitte vähän muuttaa rytmiä taas..

Jep jonnekkin vauvakerhoon ois kiva päästä. Kun vähän saisi sopivaa rytmiä aamuihin täällä ne kun pakkaa venähtää jos puol ysi herää niin sitte jo tulee kiire..



Fami ja frans 2.5 kk

Huomenta kaikille.



Aivan ensikis onnea kiiuli-80:lle avioitumisesta!



Harrastuksista on ollut puhetta. Meidän oli tarkoitus Valman kaa aloittaa muskari eilen, mutta Valman lääkäri venähti pitkäksi. Jouduimme käymään lääkärissä, koska Valma syntyi tosi pienenä (2180g, 44cm) ja oli siis viikkoihin nähden pieni (36+4). Nyt hän on kasvanut kolmessa kuukaudessa niin hurjaa tahtia, että on kirinyt pienuutensa takaisin. Eilen painoi tasan viisi kiloa ja oli 57cm pitkä. Eli mitään huolta ei tarvitse enää kantaa siitä, että oli syntyessä niin pieni. Tosi huojentunut olo!



Eli ensi viikolla olisi tarkoitus ottaa uusiksi muskarin kaa. Valma on ruvennut nyt viikon ajan viihtymään yllättävän pitkiä aikoja leikkimatolla. Hän ojentelee käsiään kohti leluja ja naureskelee erityisesti yhdelle tiikerilelulle:-) Samoin sitterissä viihtyy tosi hyvin. Erityisesti viihtyy, kun laitan pyykkiä kuivumaan tai viikkaan. Ilmeisesti värit kiinnostavat.



Päivät menee siis hyvin, mutta illat ovat vaikeita. Illalla Valma ei meinaa millään malttaa nukkua. On tosi väsynyt ja kasilta käytetään kylvyssä, sitt imetys ja sänkyyn. Sitt alkaakin sellainen ruljanssi että huh. Valma nukahtaa 5-20 minuutiksi ja aloittaa sitten sellaisen uni-itkun. Kun menen katsomaan, silmät yleensä kiinni tai puoliummessa, tutti usein pudonnut ja ei lopeta itkua ennen kuin menee viereen, vähän silittää ja laittaa tutin suuhun. Eli tätä kestää sitten yhteentoista asti, kunnes lopulta nukahtaa kunnolla. Onko kellään vastaavaa? Miten pitäisi toimia? Ehdotuksia? Tuntuu, että hän ei saa unta, vaikka on väsynyt. Itku on ihan erilaista, kun nälkä-tai kipuitku.



Nyt alkaa kuulostaa siltä, että ollaan herätty. Ei muuta kuin jaksamista kaikille!



t. Carmine ja Valma 3kk

Kiiuli:

Onnea hurjasti rouviintumisesta=)

Te menitte naimisiin teidän näköisesti, niin kuin te avioitumisenne näitte=)

Meillä jos joskus mennään naimisiin, myös pidetään suht matalaa profiilia..

Meikäläinen ei halua tuhlata moiseen ja miehelle pienempimuotoiset juhlat, vähemmän huomion keskipisteenä riittää vallan mainiosti kuulemma.

Sellaista kultaista keskitietä minimaalisiin " juhliin" välillä mietitty..

Tosin lähiaikoina ei olla hirveesti häistä puhuttukaan, sattuneesta syystä...hmmm....

Meillä ottaa aika tiukille parisuhteelle tämä odotus ja vauva-aika=(

Minusta tulee sellainen kodinrakennusvimmainen täydellisyyteen pyrkijä/tuhlari, hellyydenkipeä, vaan ei hellyydenjakaja....

Mielenkiintoinen kuvaus itsestä kieltämättä, heh...

Ei vaan mene yksiin meidän ajatukset ja toimet.

Ja mies repii taas herneet tavallista herkemmin, ne hormonit=)=)=)



No juu, kyllä se taas tästä, kun sais sitä kahdenkeskeistä aikaa.Meille se tuntuu olevan suhteelle elintärkeää=)

Mies jo eilen väläytteli että kun päästään kaksin niin ja pla pla plaa.

Mua ahdisti, kun tuntuu ettei enää ikinä päästä ja elämä on nyt tätä tässä ja nyt ja siihen on tyytyminen ja tätzit.

Eli itsekin haluaisin kahdenkeskeistä aikaa, mutten uskalla edes odottaa moista luksusta, kun tuntuu ettei sitä kuitenkaan saada järjestymään.

Onko kenelläkään muulla samantyyppisiä ajatuksia????



Täällä oli puhuttu harrastuksista.

Meillä vaan vanhin harrastaa, taekwondoa.

Seuraavaksi vanhin aloittaa varmaan ensi vuonna myös.

Vauvauinnissa tuli kahden ekan kanssa oltua, sittenpä loppui kädet=)

Vauvan kanssa meilläkin harrastetaan naureskelua kaksin. kolmin jne.vauvahierontaa, mahamakkaroiden yli kävelyä huipulle

(onnistuu sekä äidin, että isinkin kanssa nykyisin=)),

lähikauppailua, eskari reissuilua ja puistoilua...Unohtamatta siivoilua mamman kanssa=)

Heh, eli hommaa riittää, en laske harteilleni enää kuskaamista harrastuksiin, ja onhan nuista hurjana seuraa toisilleen.

Tosin " rauhallisempaa" varmaan olisi, mikäli kävisivät harrastuksissa=)



Ja puhetta oli vielä ollut liikkumisesta.

Meillä poitsu yrittää kääntyä mahalleen, pari kertaa vahingossa onnistunut.

Tavoittelee leluja ja katselee käsiään sillai kivasti kuin ajais autolla=)

Nyrkkejä/sormia mutustelee mielenkiinnolla.

Jumppaleluun yrittää tarttua, huitoo sitä välillä aivan hurjana.

Jokeltelee kauhian paljon eri äänteitä ja ääniä (taas erilainen kuin aiempi vaavi, joka oli linjaa hää, öö , ää..)



Bongasin pari lokakuista tuolla vauvakuume palstallakin=)

Pitihän se käydä kurkkaamassa, ihan mielenkiinnosta vaan.

Vaikkakin jonkinmoinen " olishan se vielä yksi lapsi kiva" fiilis välillä nostaa päätään, jota yritän järjellä karistaa ja ihan tosissani!!

Se " ei enää ikinä" vaan katosi tämän pienimmän synnytyssaliin, höh.

Kertoisko joku miten sen saa takaisin??????

Tunnistan sen kyllä liittyvän näihin hormoneihin, jospa se ajan kanssa hiipuu??????



Meillä pikkumies syö edelleen illasta ja loppuyöstä useasti, yöllä nukkuu suht pitkän pätkän ja yhden kunnon päiväunen.

Itketä ei edelleenkään.

Täysimetyksellä mennään edelleen.

Tai no joo, kerran viikossa tyyliin saa isältä pullosta korviketta, ihan tottumisen takia=)

Soseita ei ole vielä tarvinnut aloittaa, hänen kanssaan taidetaan mennä myöhimpään siinä kohdin, kun ei vielä edes aikomusta, pärjätään maidolla.

(Kaik muut alkaneet soseet 2-3kk)



Hauskaa viikkoa mammat

Tuttiina ja Jooa 4 päivää vaille 3kk

Esikoinen viety eskariin ja 4-vuotias pelaa tietokoneella, on rauhallinen hetki kun tuo pikku-ukkokin tuossa vieressä vaan naureskelee. Tosi tyytyväinen tapaus tämä meidän kolmas. Täysin erilainen kuin nuo kaksi edellistä. Untakin riittää sisaruksia enemmän. Itkua ei juuri tule muutakuin silloin kun on nälkä tai väsy. Luin jostain, että tämänikäinen itkee vuorokaudessa keskimäärin 2h. Onneksi tämä poju itkee vuorokaudessa max.10min yhteensä.



Meillä ei vielä mitään harrasteta, katsotaan sitten myöhemmin mitä keksitään.

Mulla on tänään jälkitarkastus, pitäis miettiä ehkäisyä. Mulle kun nuo hormonaaliset ehkäisyt ei sovi, niin aika vähiin jää kyllä vaihtoehdot. Meillä on lapsiluku nyt täynnä.



Viime viikolla joku kirjoitti noista rinnanlämmittimistä ulos mennessä. Minkähän hintaiset mahtaa olla? Tai eipä sillä hinnalla kai niin väliä ole, jos vaan auttaa tuohon kylmästä johtuvaan särkyyn. Nyt oli pihalla kyllä niin liukasta, että heti portailla meinas jalat lähteä alta.

Yöllä tuli lumet katolta ja siihen heräsi vauvakin, kun oli niin kamala ääni. Säikähdin minäkin melkoisesti.



Aikaisemmin on muistaakseni ollut puhetta noista lämpöpusseista. Me ostettiin Eisbärchen(?)pussi turvakaukaloon ja on ollut tosi hyvä hankinta. Autoilemaan lähtiessä ei tarvi pukea pikkuista, riittää kun vaan lakin pistää päähän ja menoksi.



Kakkaamisesta vielä. Poika kakkaa pari kertaa viikossa ja mietin pitäiskö antaa sitä mallasuutetta, mutta kysymys kuuluu, että mikä on se määrä, mitä sitä annetaan? Ja miten saa sen annettua kun ei huoli pulloa, että voisi maitoon sekoittaa. Meillä kun ei ole näitä kakkaamisongelmia ollut ennen, niin en tuosta mallasuutteesta niin tiedä. Vai kannattaisko antaakaan, kun se kakka kuitenkin tulee n.4 päivän välein.



Nyt pitää mennä, hyvää päivän jatkoa kaikille!



Nezzie ja Otso

Onnittelut Kiiulille rouvassäätyyn siirtymisestä! Me mentiin maistraatissa naimisiin kun odotin esikoista puolivälissä. Tarkoitus olisi järjestää ihan tanssihäät muutaman vuoden sisään ennenkuin tulee 40 lasiin :-)



Harrastuksista, esikoinen käy muskarissa ja vesipeuhulassa, Veikan kanssa aloitamme muskarin varmaankin syksyllä.



Veikka on nyt syönyt velliä 1,5 desiä päivässä viikon ajan. Lisäksi ollaan lisätty maidon määrää ja kas, yöunet on jälleen pidentyneet. Eli poju sai liian vähän maitoa. Ens viikolla aion sitten aloittaa ne kiinteät, en ajatellut velliä kovin pitkään antaa, puuroon siirrytään sitten viiskuisena.



Ergo-repun hankkimista olen vakavasti harkinnut. Onko kenelläkään kokemusta ja mistä kannattaisi ostaa? Olen kuullut ko. repusta pelkästään positiivista ja sitä voi käyttää tosi pitkään, mekin kun tykkäämme patikoinnista ja hiihtämisestä (jos SATTUISI olemaan lunta) niin se voisi olla kätevä. Maksaa paljon, mutta uskon olevan hintansa väärti.



Nyt alkaa poitsu käymään kiihkeäksi, taitaa olla maidon aika....



Yrjö ja Veikka 3,5 kk

Carmine: Meillä tyttö illalla syö tiheään ja just silleen silmät kiinni kitisee (ei oo itkua). Imetän niin kauan kunnes itse irroittautuu tissistä eli nukahtaa kunnolla. Pitää siis tissiä tuttina. Turhauttaa joskus maata siinä ja odottaa kun nukahtaa. Ostin tänään uuden tutin ja kokeilen josko kelpuutaisi sen. Mulla on Tommee Tippeen unitutti ja kaupasta hankittu silikoninen tutti, ei syö kumpaakaan. Ihan kun ei osaisi ottaa tuttia, pulauttaa pois aina suusta tutin kun sen sinne laittaa. Tai ihmeellisesti vain mökeltää sitä eikä ime. Höh! Eilen mies hoiti tyttöä ja antoi lypsettyä aidimaitoa, ei suostunut pullosta syömään! Aikaisemmin on kuitenkin syönyt pullostakin. (TommeeTippeen pullo on meillä).



Meillä on myös Einsbärchin lämpöpussi ja on tooosi hyvä ostos. Ei tartte paljoa pukea vauvaa vaunuihin. Tumput ja äp:n vanuvälipuku ja hattu päähän.



Vauva nukkui viime yön omassa pinniksessä. Yöllä oli vaan puklannut ison lammikon, piti yökkäri ja lakanat vaihtaa. Podin heti huonoa omaatuntoa kun pitikin omaan sänkyyn laittaa. Heti sattuu tällaista kun laittaa toisen omaan sänkyyn nukkumaan eikä saa kölliä äitin vieressä. On tähän asti nukkunut äidin vieressä. Noh, toivottavasti ensi yönä paremmin.



Yöt nukkuu suht hyvin, noin 5h putkeen. Sitten on saatava syömistä.



Jahas täytyy lähtee esikoinen eskarista hakemaan.



Miranneli ja tyttötrio

Onnea rouvautuneelle. Itse olen " avioliittointoilija" , jo 9 v ajan ;). Itselleni on eroa sillä onko naimisissa vai avoliitossa, mutta annan toki jokaiselle vapauden omaan mielipiteeseen - ja ihmisiä ja tilanteitakin on niin erilaisia. Yksi haluaa tuota ja toinen toista. Vielä Suomessa avioliitto on juridisesti muodoltaan avoliittoa sitovampi ja olen vähän sitä mieltä, että joko ukko ottaa minut kokonaan tai sitten ei ollenkaan. Ei mitään " avokauppoja" palautusoikeudella, provosoivaa termiä käyttääkseni. Jos asuntovelkaa otetaan ja lapsikin on ja menoja muutenkin on yhdessä ja oikeasti heitetään hynttyyn ja rahat yhteen yhteisen tulevaisuuden luomiseksi, niin siinä avioliitto antaa paremman turvan. Ollaan virallisesti sitouduttu toisiin. MUTTA, en siis halua loukata ketään, joka on toisenlaisen tien valinnut, halusin vain selvittää, miksi itse en olisi edes jatkanut tätä suhdetta aikanaan, jossei mies olisi ollut valmis naimakauppoihin. Tein tämän kyllä hänellekin aikana selväksi ;)



Ja sitten muuta: Muutto Suomeen häämöttää ja saan muuton järjestelyistä hieman vastapainoa lapsenhoitotouhuihin. On ihan kivaa järkkäillä jotain " paperijuttuja" välillä, toimistorotta kun olen ammatin puolesta ;).



Pojun rytmi on suunnilleen: 7 ylös, aamulla pikkutorkut sitterissä tai liinassa, 10 maissa unille, nukkuu 2-2,5 h. Seurustelua. Iltapäiväunet 1,5-2 h kahden maissa. Valvoo, illalla ehkä vielä viiden maissa sippaa sitteriin tai liinaan ja seiskalta iltaruokailu, sitten nukkumaan. Ennen omia unia klo 23 käyn syöttämässä uinuvan pojan (ei edes yleensä avaa silmiä) ja sillä menee 3/4 saakka. Herää taas 7 maissa.



Harrastukset: Käyn kerran viikossa täällä seurakunnan äiti-lapsikerhossa. Muuten harrastellaan vaunulenkkejä ja lelujen (ja telkun ...) tuijottelua.



Ei kääntyile vielä (2,5 kk), mutta nostelee pyllyä ja venyttelee ja huitoo ja tuijottelee käsiään. Joskus tarttuu (vahingossa) johonkin leluun. Osaa joskus laittaa sitterissä tippuneen tutin takaisin suuhun. Siis jos tutti tippuu ihan suun viereen, niin poika " iskee" sen nyrkillä takaisin suuhun. Tai sitten hapoo kielellä takaisin. Se on hauskan näköistä ;)



Juttelee kovasti, " höyyyy" , " äyyyyy" jne.



Mukavaa viikonjatkoa kaikille, aviosäätyyn katsomatta ;)



AJL

Oi miten ylpeä olen meidän pojasta :) Eilen juttelin että alotetaan perhekerho ja mietitytti miten se menee, kun on niin herkkä poika. Mitä vielä, turhia pelkäsin itkukonserttia! Poju meni eilen nukkumaan klo 20, söi klo 24, 05 ja 08 jolloin heräsi. Lähdettiin ysin jälkeen vaunuilla kerhoon ja 15min matkalla torkahti. Koko 2 tuntia valvoi kerhossa aivan upeasti! Ihan pari kitinää kuului, ei muuta. Tykkäsi siis kovasti kun oli ihmeteltävää, tai sitten oli ihan järkyttynyt ja kauhuissaan ;) No, hiljaa kuitenkin! Ja äitikin tykkäs kovasti. Huomista muskaria odotellessa.. Tää oli kyllä maailman parhain juttu lähteä kotoa liikkeelle!



Tintti ja Eeli pian 3kk

Piti vielä kysyä, että millasia matkarattaita teillä on? Ostettiin eilen carena easy matkarattaat kun ollaan lähdössä reissuun. Emmaljunga ceroxit on meillä muuten käyttössä ja vaikka ne pieneen tilaan meneekin, halusin vielä oikein kevyet mutta sellaset, että niissä voi päiväunet hyvin nukkua. Ja mahtuu niissä todistetusti pitkään nukkumaan, 1v4kk siskontyttönikin edelleen. Onko muilla kokemuksia noista rattaista? Aika hätäisesti ne lopulta ostettiin, oli pakko saada nyt heti. Värivalikoima ei ollut ehkä ihan mun makuun, mutta kelpuutin vaaleansiniset. Esikoinen kun on, äidille tärkeä juttu tuo väri, ehkä seuraavalla ei sitten enää niin ole :)

Onpas kiva kun on jo pitkä pino!!!



Onnittelut tosiaan Kiiulille!



MIRANNELI! Meidän tyttö (just 6-v.täyttävä) on käynyt säännöllisillä ratsastustunneilla kerran viikossa noin kaksi vuotta. " Tunnit" ovat siis puoli tuntia, ja pidempään en kyllä suosittele tuon ikäiselle. Puolessa tunnissa ehtii oppimaan (vaikka olisi talutusratsastusta), ei ehdi palelemaan (lapsihan ei " ratsasta" hevosta/ponia, vaan harjoittelee lähinnä tasapainoa, oikeaa istuntaa, ohjasotetta, pidätteitä, käännöksiä, voltteja jne, ehkä ravia, joten hiki ei tule). Vaikka meillä on taluttaja mukana, taluttaja ei ohjaa ponia, vaan auttaa lasta ohjaamaan. Ponit on kookkaita russeja ja risteytyksiä.

Meillä myös 3-v poika hinkuaa ratsaille, ja on usein ollutkin kierroksen pari selässä siskon tunnin jälkeen.

Päälle kannattaa oikeasti pukea kunnolla ja kerroksittain, sillä istuessa ponin selässä kylmä tulee. Ja jalkoihin tarpeeksi lämpimät kengät.

Kypärän alle joku villainen kypärälakki! Meillä on Ruskovillan kypärälakki + puuvillainen ihan ohut kypärälakki päällekkäin.



Into ei ole ainakaan karissut, päin vastoin, vaikka tallillamme ratsastetaan ulkona säässä kuin säässä.



YRJÖ-LUNNI: Meillä on ERGO NG, suosittelen! Kahdella kaverilla myös, ja käyttävät paljon. Minä tilasin Bebesistä silloin omani, niitä näkyy olevan nyt monella myynnissä. Huutonetistäkin voi uuden saada.



NEZZIE: Mun merinovillaläpyskät, LanaCare -merkkiset maksoivat 12 euroa pari Nettiemosta. Ruskovillan ovat 16,50. Lanat on liivinsuojat ja tulevat siis rintaa vasten liivin sisään. Ovat isokokoiset. Ruskovilloissa toinen puoli on silkkiä toinen villaa, ovat ohuemmat ja niitä voi pitää joko liivin päällä tai sisällä.



Meillä vauvan kanssa ei harrastella nyt sen kummemmin muuta kuin suloista jutustelua ja kantoliinailua. Vauva nukkuu päiväunensa ulkona mutta muuten hän on lähinnä kotosalla, ei kyläillä kauheasti eikä liikuta hänen kanssaan, kun ei juuri nyt tahdottaisi kaikkia liikkeellä olevia tauteja...kun just on toipumassa tuosta hengitystietulehduksesta. Toinen meistä vie ja hakee lapset kerhosta ja muskarista, ratsastamaan jne...



Ja nyt ulos leikkimään! Hirveetä, että lapset saa viettää talven kurahousuissa täällä etelässä! Vesiliukumäkeä!



terkuin DorisDay ja Fanny 2,5kk