Näkeekö kukaan muu etiäisiä?
Minä olen aina nähnyt. Tai pitäisikö puhua ennemmin tuntemisesta. Eritoten läheisen ihmisen kohdalla. Minulle tulee outo tunne, että jotain tulee tapahtumaan. Näen välähdyksenomaisesti näyn tai itselleni tulee voimakas pahaolo esimerkiksi, jos ajattelen tiettyä läheistä ihmistä. Tiedän vain, että kaikki ei välttämättä ole hyvin ja jotain kamalaa tulee tapahtumaan. Tämä "kyky" on mummillani, äidilläni ja siskollani.
Usein siis "näyt" liittyvät johonkin epämieluisaan tapahtumaan. Tosi usein ne koskevat minua itseäni. Ikään kuin varoittaakseen minua tulevasta.
Joskus "näyt" ovat myös positiivisia kokemuksia. Tiedän esimerkiksi koska mieheni on tulossa kotiin. Minut valtaa sellainen lämmin tunne. Samoin, kun hän soittaa. Tiedän milloin se on mieheni tai äitini.
Näitä asioita on vaikea selittää. Siksi olisikin mahtava kuulla teidän muidenkin kokemuksia.
Kommentit (64)
Minä myös olen nähnyt monesti, mutta lähinnä merkityksettömiä asioita. Kuten vastaantulijan, jonka näin jo vähän aiemmin (siis samalla tieosuudella kilometriä ennen). Tiedän siis jo heti autosta, miltä kuski näyttää. Töissä saatan nähdä ikkunasta työkaverini tulevan töihin ja tiedän siis hänellä olevat vaatteet edeltä. Joskus kun läheiselleni on tapahtunut jotain ikävää, tummenee maailmani hetkeksi aivan kuin joku himmentäisi valoja. En tosin tiedä sillä hetkellä kenelle, mutta tunnen ikävien uutisten olevan lähellä.
Tämä häiritsee välillä elämääni, koska joskus olen hieman epävarma, näenkö etiäisen vai kyseisen tapahtuman. Kuulostaa varmaan hullulta, mutta niin se on.
Tavallaan, lähinnä suht merkityksettömistä jutuista. Sellaisia tulee välillä, että luulen näkeväni jonkun ihmisen vaikka kaupungilla, mutta kun katson tarkemmin niin ei se ihminen edes näytä yhtään tältä joksi häntä luulin. Sitten vähän ajan kuluttua se ihminen tulee oikeasti vastaan.
Minulla tuo kyky enää tosi lievänä. Ehkä parempi niin.
Tiedän olevani suvustani seuraava, joka kuolee. Seuraavat hautajaiset ovat omani. Tämä tieto tuli hyvin voimakkaana tunteena kun mummuni kuoli. Tiesin välittömästi, että seuraava olen minä.
Äitini näkee enneunia. Hänen äitinsä suvussa kykyä on laajemmaltikin, se on suorastaan pelottavaa.
Minä näen pikemminkin merkityksellisiä asioita kuin vähäpätöisiä.
Mitä itse olen ymmärtänyt niin siinä ei ole mitään kykyä jos näkee tai kuulee etiäisiä. Se etiäinen on jollakin henkilöllä ja sen voi kuka tahansa nähdä tai kuulla ennen kuin kyseinen henkilö varsinaisesti tulee.
Ennakkoon tiedän asioita, sekä merkityksellisiä että täysin yhdentekeviä ja ikäviä ja ilahduttavia. Viimeksi tiesin ettei isäni ole vakavasti sairas ennen testituloksia ja minä päivänä tilaamani lähetys tulee postitse.
En pelkää tätä mitenkään, niin ikävät kuin iloisetkin asiat ovat vain neutraali varmuus mielessäni. Miksi pitäisi pelätä?
[quote author="Vierailija" time="19.02.2013 klo 04:17"]
Ennakkoon tiedän asioita, sekä merkityksellisiä että täysin yhdentekeviä ja ikäviä ja ilahduttavia. Viimeksi tiesin ettei isäni ole vakavasti sairas ennen testituloksia ja minä päivänä tilaamani lähetys tulee postitse.
En pelkää tätä mitenkään, niin ikävät kuin iloisetkin asiat ovat vain neutraali varmuus mielessäni. Miksi pitäisi pelätä?
[/quote]
Itselläkin tätä. Tietää esim. kun puhelin soi, kuka soittaa. Luulen että tässä on kyse jostain sellaisesta että alitajunta käsittelee asioita vähän nopeammin kuin itse huomaakaan. On ollut joitain asioita, joista voi päätellä että kohta joku tietty henkilö soittaa, vaikka niitä ei siinä nyt niin varsinaisesti muistaisikaan.
Joskus näen. Olen intuitiivinen, mutta en kovin seesteinen ihminen. Varmasti jos rauhoittuisin, näkisin enemmän. En tosin ole varma haluanko enemmän henkisyyttä.
Näen sekä etiäisiä että tiedän asioita ennalta. Oikeat etiäiset on hämmentäviä. Ne on niin todentuntoisia, etten mä ole kertaakaan tajunnut niitten olevan etiäisiä, ennenkuin sitten vasta kun tilanne on mennyt ohitse ja olen tajunnut että näkemäni ei ollutkaan "todellista". Etiäisinä olen nähnyt (ja kuullut) mm. lapseni tulevan koulusta kotiin ja erään tuttavan meille tulemisen autollani.
Asioita tiedän ennalta. Niin merkityksettömiä kuin merkityksellisiäkin asioita. Mun ei tarvitse niitä sen enempää edes miettiä, mä vaan tiedän lopputuloksen etukäteen. Minulla on jonkinnäköisiä lahjoja muitakin, pystyn esim täysin tuntemattoman ihmisen valokuvasta kertomaan millainen hän on, millaisia asioita hänelle on tapahtunut jne. Myös henkimaailma, siis edesmenneet ja muut, on mulle tuttu ja läheinen. Olen kokenut "kummittelua" jokaisessa asunnossa jossa olen asunut eikä se tunnu minusta pelottavalta tai oudolta. Olenkin viimeaikoina alkanut epäilemään, että minussa taitaa olla aika paljon meedion kykyjä.. nähtäväksi jää, tulenko niitä elämäni aikana suuremmin käyttämään vai en.
Eräs sukulaiseni näkee etiäisiä.
Hän on aina tiennyt läheisten kuoleman jo ennenkuin suruviesti viedään hänelle. Nyt hän on muistisairaana hoitolaitoksessa ja oli jankaknnut yhtenä päivänä kylässä käyneelle puolisolleen että milloin mennään hautajaisiin. Puoliso oli ollut ihmeissään ja selittänyt ettei kukaan ole kuollut. Illalla oli soittettu että tämän muistisairaan veli oli kuollut edellisenä yönä. Eli vielämuistinsakin menettäneenä etiäiset toimivat.
Vuoden vanha keskustelu...
Minullakin on tapana sanoa kun puhelin soi kuka on soittaja. Kännykästä tuntee, että kohta se soi.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 19:56"]
Vuoden vanha keskustelu...
Minullakin on tapana sanoa kun puhelin soi kuka on soittaja. Kännykästä tuntee, että kohta se soi.
[/quote]
Minäkin nään kuka soittaa ja vastaan Hei Maija...
Sillä ei tosin taida olle etiäisten kanssa mitään tekemistä, sillä joskus tulee vain pelkkä numero näyttöön ja en tiedä kuka soittaja on...
Näen välähdykdiä joskus. Tiedän että ne on "enteitä". En ymmärrä niitä kuin vasta jälkikäteen. Se välähdys tulee kuin salaman välähdys ja todella selvä, kirkas elokuvan pätkä. Se tulee kesken kaiken yllättäen. Tulee ja menee nopeasti mutta selvästi. Välähdyksen ja tapahtuman välillä on max.puoli tuntia.
Joo, näin Jutta Urpilaisen eilisen vaatteet etukäteen mielessäni, pelottavaa... En halua tätä lahjaa, onko kellään vinkkejä siitä eroon pääsemiseksi?
Kerran kun en ollut kahteen kuukauteen kuullut yhdestä miehestä, johon olen ihastunut ja johon minulla on selittämätön "yhteys" kävi niin, että tunsin sen miehen "läsnäolon". Reilun tunnin päästä hän soitti minulle aivan out of the blue, siis en osannut muuten odottaa sitä yhtään, mutta se tunne hänen "yhteydenotostaan" tuntia aiemmin oli sellainen kumma, jollaista en ole aiemmin konkenut. Mun oli mm. sen aikana pakko sanoa: No hei, (tyypin nimi), koska mä tunsin niin vahvasti, että "keskustelemme"!
Muutenkin hänen kanssaan olen tiennyt, että hän laittaa tekstiviestin ja kaikenlaista muuta on ollut. Se on aika ihanaa, mutta ihmeellistä myös.
[quote author="Vierailija" time="19.02.2013 klo 16:20"]
[quote author="Vierailija" time="19.02.2013 klo 04:17"]
Ennakkoon tiedän asioita, sekä merkityksellisiä että täysin yhdentekeviä ja ikäviä ja ilahduttavia. Viimeksi tiesin ettei isäni ole vakavasti sairas ennen testituloksia ja minä päivänä tilaamani lähetys tulee postitse.
En pelkää tätä mitenkään, niin ikävät kuin iloisetkin asiat ovat vain neutraali varmuus mielessäni. Miksi pitäisi pelätä?
[/quote]
Itselläkin tätä. Tietää esim. kun puhelin soi, kuka soittaa. Luulen että tässä on kyse jostain sellaisesta että alitajunta käsittelee asioita vähän nopeammin kuin itse huomaakaan. On ollut joitain asioita, joista voi päätellä että kohta joku tietty henkilö soittaa, vaikka niitä ei siinä nyt niin varsinaisesti muistaisikaan.
[/quote]
En tiedä liittyykö tämä mitenkään etiäisiin,äidilläni oli kyky ennustaa ja monasti ne osui oikeaan,hän oli p-karjalasta kotosin jossa olen itsekkin syntynyt.
Monasti kävi niin että kun ajattelin soittaa hänelle niin kohta soi puhelin ja äitini soitti mulle mutta mennääs näihin omiin kokemuksiini,jo nuorena mulla tuli kovat sexihalut juuri ennenkuin tuli tieto että joku läheinen oli kuollut,en siihen silloin juurikaan kiinnitänyt huomiota koska olin nuori mutta nyt vanhempana olen tuota funnisinut monasti ja kerran kysyin äidiltäni kun hän oli vielä elossa että mikähän vika mulla on kun ne sexihalut nousevat normaalia suuremmaksi juuri ennenkuin joku läheinen kuolee.
Hän mietti sitä jonkin aikaa ja sanoi että se on ihmisen geeneissä alkuajoilta lähtien ollut että kun kuolema on lähellä niin sitä vaistomaisesti ihminen haluaa jatkaa elämää vaikka ei tiedä kenen läheisen kohdalle se kuolema tulee.Olen jo liki 70 vuotias mies,terve eikä tarvitse edes viakraa ja pelit toimii mutta ne sexihalut ovat vähentyneet mutta pari viikkoa sitten ne taas heräs oikein kunnolla,vaimohan oli tyytyväinen mutta itsellä oli taas tuo taka ajatus että joku läheinen olis vaihtamassa hiippakuntaa ja tosiaankin tuli nyt viikonloppuna tieto että serkkuni mies oli kuollut yhtä äkkiä sairaskohtaukseen.
Olishan noita asioita paljonkin jotka menee yli ymmärryksen,kuten unet jotka ovat monasti toteutuneet,kaipa sitä jotensakin alitajuisesti unessakin käsittelee eri elämän tapahtumia.
Mä näen ja koen paljonkin etiäisinä.
Yleisin on että "tiedän" milloin mieheni tulee aiemmin töistä. :)
Muutama kesä takaperin tiedostin kun naapurin mies oli ajanut kolarin johon hän kuoli. Näin kokaripaikan kaukaa ja totesin miehelleni että kunhan tuo ei nyt vaan oo naapurin setä.. ja olihan se. Kohta kotiin tultaessa naapurin pihaan ajoi polisiit ja kuulin rouvan hysteerisen itkun. Oli aika karmaiseva tunne silloin..
Muita onnettomuuksia/kuolemia en ole onneksi osannut tiedostaa etukäteen..
[quote author="Vierailija" time="14.07.2015 klo 23:51"]Mä näen ja koen paljonkin etiäisinä.
Yleisin on että "tiedän" milloin mieheni tulee aiemmin töistä. :)
Muutama kesä takaperin tiedostin kun naapurin mies oli ajanut kolarin johon hän kuoli. Näin kokaripaikan kaukaa ja totesin miehelleni että kunhan tuo ei nyt vaan oo naapurin setä.. ja olihan se. Kohta kotiin tultaessa naapurin pihaan ajoi polisiit ja kuulin rouvan hysteerisen itkun. Oli aika karmaiseva tunne silloin..
Muita onnettomuuksia/kuolemia en ole onneksi osannut tiedostaa etukäteen..
[/quote]
Niin ja kolariauto oli niin pahasti murjoutunut etten siitä tunnistanut..ja vielä kun kaukaa näin sen kiertotieltä.. :/
Täällä ilmoittautuu yksi kohtalotoveri :)