En ole koskaan ymmärtänyt, miksi lapsettomia pidetään itsekkäinä
Lapsetonhan nimenomaan EI halua itselleen muksuja:) Lisäksi olen havainnut, että itsekkäät ihmiset ovat itsekkäitä myös vanhempina; se lapsi on vain sellainen minän jatke. Ei kaikista tule vanhempinakaan mitään epäitsekkäitä maailmaa rakastavia hyviksiä.
Kommentit (20)
Sitten kun lapsi isketään syliin, tajuat miksi. Siihen asti kyselet nettipalstoilla.
Kolmonen, voisitko selventää ajatustasi? Miksi on itsekästä luopua vapaaehtoisesti jostain?
Mä itse olen lapsirakas, mutten todellakaan ajattele noin. Mun mielestä on erittäin epäitsekästä se ettei tee sitä lasta vaan "ku muutkin". Se että lapsi on toivottu on kaikkien ja etenkin lapsen etu.
Eikä se ettei halua lapsia tarkoita etteikö niistä tykkäis...
[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 22:08"]
Sitten kun lapsi isketään syliin, tajuat miksi. Siihen asti kyselet nettipalstoilla.
[/quote]äVai niin. Minulla on kaksi lasta ja ajattelun juuri samoin kuin ap.
Ihmettelin samaa ennen. Esikoisen synnyttyä sitä on ollut jotenkin rauhallisempi, huomattavasti pidempi pinna, "ei haittaa" - on päivittäinen lause, mitä minulta ei olisi ennen missään nimessä kuullut, kaikki haittasi jos ei sujunut mielestäni kunnolla. Varsinkin töissä huomaa tuon itsekkyyden eron nykyään. Ei ole kiire ensimmäisenä joka paikkaan, vaan jaksan odottaa ja jonottaa paremmin. Ei varmasti vaikuta kaikkiin, mutta minuun vaikutti. Eikä kaikki lapsettomat ole itsekkäitä. :D
[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 22:08"]
Sitten kun lapsi isketään syliin, tajuat miksi. Siihen asti kyselet nettipalstoilla.
[/quote]
Jos sulle tulee lapsi sylissä tietty tunne, että olet nyt mielettömän epäitsekäs ja voisit vaikka kuolla lapsesi puolesta ja kyynelet kihoavat silmiisi kun ajattelet sitä suunnattonta pyyteettömän rakkauden määrää, niin sehän ei ole mikään objektiivinen todiste epäitsekkyydestä. Se on vain omilla pyhän äitiyden tunteilla hekumointia.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 22:15"]
Ihmettelin samaa ennen. Esikoisen synnyttyä sitä on ollut jotenkin rauhallisempi, huomattavasti pidempi pinna, "ei haittaa" - on päivittäinen lause, mitä minulta ei olisi ennen missään nimessä kuullut, kaikki haittasi jos ei sujunut mielestäni kunnolla. Varsinkin töissä huomaa tuon itsekkyyden eron nykyään. Ei ole kiire ensimmäisenä joka paikkaan, vaan jaksan odottaa ja jonottaa paremmin. Ei varmasti vaikuta kaikkiin, mutta minuun vaikutti. Eikä kaikki lapsettomat ole itsekkäitä. :D
[/quote]
Ihana viesti:) Mulle on käynyt samoin, ei ole kiire ja osaan suhtautua asioihin rennolla otteella. Olen lapseton mutta olen asunut hektisessä suurkaupungissa sekä kehitysmaissa, joten siellä on tullut rentouduttua:D Ennen olin tosi kireä ja kiireinen.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 22:15"]
Ihmettelin samaa ennen. Esikoisen synnyttyä sitä on ollut jotenkin rauhallisempi, huomattavasti pidempi pinna, "ei haittaa" - on päivittäinen lause, mitä minulta ei olisi ennen missään nimessä kuullut, kaikki haittasi jos ei sujunut mielestäni kunnolla. Varsinkin töissä huomaa tuon itsekkyyden eron nykyään. Ei ole kiire ensimmäisenä joka paikkaan, vaan jaksan odottaa ja jonottaa paremmin. Ei varmasti vaikuta kaikkiin, mutta minuun vaikutti. Eikä kaikki lapsettomat ole itsekkäitä. :D
[/quote]
Ihana viesti:) Mulle on käynyt samoin, ei ole kiire ja osaan suhtautua asioihin rennolla otteella. Olen lapseton mutta olen asunut hektisessä suurkaupungissa sekä kehitysmaissa, joten siellä on tullut rentouduttua:D Ennen olin tosi kireä ja kiireinen.
Minä miehenä ihailen päätöstä pidättäytyä lasten tekemisestä, etenkin jos adoptoidaan tai muutoin autetaan niitä lapsia, jotka ovat syntyneet ilman "vanhempia"
Kun tutustuisitte tieteellisiin teksteihin ja faktoihin tämän pallon tulevaisuudesta, ni ette tekis lapsia tänne 'kärsimään' . Ois kiva tietää et miks jOku haluaa niin välttämättä sen biologisen lapsen? Kun 'meidän aikamme lapset' joutuvat kuitenkin kärsimään/sotimaan siitä puhtaasta vedestä ja viljelyskelpoisesta maapläntisä.
[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 22:20"]
[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 22:08"]
Sitten kun lapsi isketään syliin, tajuat miksi. Siihen asti kyselet nettipalstoilla.
[/quote]
Jos sulle tulee lapsi sylissä tietty tunne, että olet nyt mielettömän epäitsekäs ja voisit vaikka kuolla lapsesi puolesta ja kyynelet kihoavat silmiisi kun ajattelet sitä suunnattonta pyyteettömän rakkauden määrää, niin sehän ei ole mikään objektiivinen todiste epäitsekkyydestä. Se on vain omilla pyhän äitiyden tunteilla hekumointia.
[/quote]
Eihän tästä ole kyse. Vaan siitä että sitten kun saa lapsen, lapsen etu menee oman edun edelle suurella osalla, ei tietenkään kaikilla. Minulla asia kirkastui lopullisesti vasta siinä kun sain lapsen syliini. Tuli sellainen valaistuminen että SHIT nyt elämä todellakin muuttuu ja isosti!!
[quote author="Vierailija" time="06.04.2013 klo 22:15"]
Ihmettelin samaa ennen. Esikoisen synnyttyä sitä on ollut jotenkin rauhallisempi, huomattavasti pidempi pinna, "ei haittaa" - on päivittäinen lause, mitä minulta ei olisi ennen missään nimessä kuullut, kaikki haittasi jos ei sujunut mielestäni kunnolla. Varsinkin töissä huomaa tuon itsekkyyden eron nykyään. Ei ole kiire ensimmäisenä joka paikkaan, vaan jaksan odottaa ja jonottaa paremmin. Ei varmasti vaikuta kaikkiin, mutta minuun vaikutti. Eikä kaikki lapsettomat ole itsekkäitä. :D
[/quote]
Mulle tapahtui tuollainen rauhoittuminen ja pinnan pidentyminen ihan ilman lastakin, ihan vaan iän ja elämänkokemuksen myötä.
Itse oon valinnut vapaaehtoisen lapsettomuuden, vaikka tykkään lapsista, koska maailmassa on jo liikaa ihmisiä muutenkin, enkä halua tuottaa yhtä länsimaista kuluttajaa lisää tänne. Se on mun tärkein ympäristötekoni.
Aika usein näkee vanhempia pinna kireällä ja usein jopa vaatimassa eutoikeuksia kun on kerran lapsiakin.
Se että on valmis tekemään kaikkensa OMAN lapsensa eteen ei tee ihmisestä epäitsekästä.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 00:25"]
Se että on valmis tekemään kaikkensa OMAN lapsensa eteen ei tee ihmisestä epäitsekästä.
[/quote]
Niinpä. Kyllä ne äidit osaa olla varsin itsekkäitä tapellessaan etuja omille lapsilleen. Ja täysin sokeita ja kuuroja omien lastensa vioille ja virheille. Ja erittäin itsekkäästi vaatimassa kaikkea mahdollista hyvää omille lapsilleen.
En mäkään tajua.
Äitinä olen joutunut kasvattamaan itseäni siihen, että laitan omat tarpeeni taka-alalle ja lasteni hyvinvoinnin etusijalle, mutta ei se minusta ole epäitsekkäämpää tehnyt noin yleisesti. Muualla maailmassa toimin ihan samoin kuin ennenkin.
Lapset olen hankkinut (ja onnekseni saanut) ihan itsekkäistä syistä.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 00:12"]Mulle tapahtui tuollainen rauhoittuminen ja pinnan pidentyminen ihan ilman lastakin, ihan vaan iän ja elämänkokemuksen myötä.[/quote]sama täällä. kun on sinut ittensä ja sujut maailman kanssa, ei tarvitse pahemmin hötkyillä. lapsia tai ei.
Minä taas olen aina ollut rauhallinen ja hyvähermoinen. Lapsia en ole koskaan halunnut, joten pakko se on itseään kuunnella. Kesti aikansa hyväksyä se asia, niin paljon paskaa satoi niskaan. Itsekästä minusta ei saa tekemälläkään, oon pikemminkin joutunut opettelemaan itsekkäämmäksi koska olin aiemmin täys kynnysmatto. Unohdin itseni täysin kun ajattelin aina vaan muita ensin. Sekään ei ole kivaa.. Eiköhän ole tärkeintä, että jokainen elää sitä omanlaistaan elämää? Siis terve itsekkyys sallittakoon.
Kyllä tuntuu siltä, että suurin osa näistä rauhottuneista ja kiireettömistä äitirukista ovat juurikin ne ketkä ohittelevat, ja huutavat kaupanjonoissa migreenipäissään, ajavat niillä helvetin rattaillaan jaloille ja oikeuttavat tuon töykeän ja rasittavan käytöksen sillä rääkyvällä ja paskat housussa olevalla vahingollaan.
Miten se voisikaan Suomessa olla itsekästä olla lapseton? Lapsia tekevät saavat ilmaista rahaa ja siksi myös niitä tekevät. Monenlaiset teinit ja narkkarit ja kouluttamattomat moukat.
Jos lapsilisät ym. tuet loppuisivat, niin vähenisi kuule lasten määrä : DD