Pettäminen tuli ilmi vuosien jälkeen

Itsellä oli sellainen tilanne, josta en vieläkään ole päässyt yli vaikka siitä jo viisi vuotta aikaa...



Oli lauantai, kun istuttiin kotona iltaa ja mies joi olutta. Itse olin raskaana ja menin aikaisin nukkumaan ja mies jäi kastomaan TV:tä.



Heräsin keskellä yötä siihen, että mies oli poissa. Teitty pelästyin, kun toinen vain häipynyt yht'äkkiä (ei ollut ennen). Yritin soittaa jotain 50 kertaa, että missä on ja mitä tapahtunut, rupesin olemaan "pikkasen" hysteerinen.



Sitten mies vastaa puheluun, ihan hirveässä kännissä ja sanoo vain, että on tulossa kotiin. Siitä meni noin 30-40min, kun taksi tuli pihaan. Mies ei suostunut keskustelemaan mitään, sanoi vain, että oli käynyt hotelli Vantaalla.



Ukko romahti sänkyyn ja ei suostunut keskustelemaan. Tutkin kaikki taskut ja rahapussin, josta löytyikin useampi sata euroa käteistä(?). Yhtään kuittia en löytänyt mistään sisäänpääsymaksuista tai drinkeistä...



Aamulla mies ei suostunut puhumaan koko jutusta, eikä ole sen jälkeenkään puhunut. Ajattelee, että lakkaan kuitenkin mouhottamasta, jos hän ei reagoi mihinkään mitenkään eli on täysin välinpitämätön. Ja tietokoneella oli ollut jossain seksichatissa!



Olen vahvasti sitä mieltä, että maksullisiin mennyt, kerta ei muuta voi todistaa tai ole edes mitään mielenkiintoa kumota tuota minun epäilyä. Mies sanoo vaan aina kun otan asian puheeksi, että "höps-pöps".



Asia kalvaa minua joka ikinen päivä. Jos näen hänen likaiset sukat lattialla, niin sisälläni kiehuu raivo jota ruokkii tuon yön selvittämättömät tapahtumat.



Joten toivottavasti te saatte edes puhuttua asiat selviksi. Meilläkin miehen mielestä kaikki on hyvin.

Mitä jos me naiset vain tehtäisiin niin, että olisi täysi nollatoleranssi pettämistä kohtaan? Eli ei siedettäisi sellaista lainkaan. Samanlainen nollatoleranssi sopisi myös väkivaltaa kohtaan.

Mikäli tulee tilaisuus, voi tehdä mitä haluaa kunhan vain toinen ei saa tietää.

Mies ei siis näe mitään ongelmaa koska asia on vanha. Kun haluaisin puhua, hän hermostuu.

En varmaankaan pysty jatkamaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut, mutta jos ehdotan tuota yllä olevaa. Pitäis kai sen sopia. Ainakin samat "säännöt" molemmilla.

ap

Ja ehdota ihan vakavissasi ( vaikket oikeasti aikoisi toteuttaa mitään), äläkä paljasta miehelle ainakaan pariin viikkoon mitään. Keksi jotain omia menoja ja puhu niistä jotain ympäri pyöreätä, jopa hieman ristiin. Luulisi alkavan tehota mieheen kuin mieheen.

Ja ehdota ihan vakavissasi ( vaikket oikeasti aikoisi toteuttaa mitään), äläkä paljasta miehelle ainakaan pariin viikkoon mitään. Keksi jotain omia menoja ja puhu niistä jotain ympäri pyöreätä, jopa hieman ristiin. Luulisi alkavan tehota mieheen kuin mieheen.

Jos ero ei ole vaihtoehto niin täytyyhän mun jotenkin osoittaa ettei mua voi kohdella noin.

Sit jos miehen mielestä ei käy, sen on pakko suostua käymään asia läpi.

Tuntuu niin pahalta.

Ap

Itse sain tietää miehen touhuista kun kuopuksemme oli alle vuoden, aina kun katsoin lapsia ja varsinkin vauvaa, tuli sellainen olo, että kuinka se idiootti saattoi tehdä näin noille viattomille olennoille?! Etsin tuossa vaiheessa itselleni ja lapsille asuntoa, olin vakaasti päättänyt erota, kuitenkin lopulta päädyin vielä harkitsemaan. Kirjoitin jo aikaisemmin ketjussa, että nyt näyttää pahasti siltä, että ero tulee ennemmin tai myöhemmin.

ei kannata jäädä pettäjän uudelleen höynäytettäväksi, ennemmin tai myöhemmin tulee se seuraava kerta, mitäs sitten?

Miten joku nainen ylipäätään suostuu tuommoseen tilanteeseen jäämään, arvostakaa edes te itseänne jos toinen ei sitä tee.

Itse sain tietää miehen touhuista kun kuopuksemme oli alle vuoden, aina kun katsoin lapsia ja varsinkin vauvaa, tuli sellainen olo, että kuinka se idiootti saattoi tehdä näin noille viattomille olennoille?! Etsin tuossa vaiheessa itselleni ja lapsille asuntoa, olin vakaasti päättänyt erota, kuitenkin lopulta päädyin vielä harkitsemaan. Kirjoitin jo aikaisemmin ketjussa, että nyt näyttää pahasti siltä, että ero tulee ennemmin tai myöhemmin.

Vaikka pysytään yhdessä, vaikka voitais selvittää asiaa, mitä tahansa, asiat ei ole samalla tavalla kuin ennen.

Voin kestää sen, että mies on pettänyt joskus mutta haluaisin takaisin sen ehjyyden mikä oli. Vaikea selittää. Oon tätä miettinyt ja tuohon tulokseen tulin, eli ei se teko, vaan seuraus.

Ap

Itse sain tietää miehen touhuista kun kuopuksemme oli alle vuoden, aina kun katsoin lapsia ja varsinkin vauvaa, tuli sellainen olo, että kuinka se idiootti saattoi tehdä näin noille viattomille olennoille?! Etsin tuossa vaiheessa itselleni ja lapsille asuntoa, olin vakaasti päättänyt erota, kuitenkin lopulta päädyin vielä harkitsemaan. Kirjoitin jo aikaisemmin ketjussa, että nyt näyttää pahasti siltä, että ero tulee ennemmin tai myöhemmin.

Vaikka pysytään yhdessä, vaikka voitais selvittää asiaa, mitä tahansa, asiat ei ole samalla tavalla kuin ennen.

Voin kestää sen, että mies on pettänyt joskus mutta haluaisin takaisin sen ehjyyden mikä oli. Vaikea selittää. Oon tätä miettinyt ja tuohon tulokseen tulin, eli ei se teko, vaan seuraus.

Ap

Ettei tää tule enää ikinä olemaan sitä mitä ennen. Yksi kännipano olisi vielä voinut olla selvitettävissä, mutta se, että toiminta on ollut pidempi kestoista, eikä mies vieläkään suostu myöntämään koko totuutta on jo aika mahdoton yhtälö antaa anteeksi. Ja vaikka antaisin anteeksi, en kutenkaan unohtaisi.

Meillä tämä toinen nainen ( jonka tunsin nimeltä) päätti sitten ottaa minuun yhteyttä, halusi ilmeisesti turvata omaa selustaansa, etten minä kertoisi hänen miehelleen. Nainen ei selvästikään tiennyt mitä kaikkea minä tiedän. No esitin tyhmää ja päätin katsoa mitä nainen sanoo, nainen kierteli ja kaarteli ja lopulta ilmeisesti uskoi, etten tiedä puoliakaan siitä mitä oikeasti tiedän. Taisi olla lopulta tyytyväinen minun tietämättömyyteeni, lipsautti kuitenkin epähuomiossa pari yksityiskohtaa, joiden perusteella selvisi, että mieheni ei ole kertonut läheskään koko totuutta.

on ollut pari yhden illan juttua suhteemme aikana. Hän on ollut kovin ihmeissään kun olen ottanut niin raskaasti asian. On silti katsonut hyväksi salata toisen niistä joka sattui vuosia sitten. Kertoi senkin sitten tämän viimeisimmän pari kuukautta sitten sattuneen yhteydessä.



On helppo sanoa että mitäs noista satunnaisista panoista jos ei mitään "vakavampaa" ollut. Monesti niin sanoo henkilö joka on kuitenkin sydämessään ihan varma että mitään sellaista ei oikeasti ole tapahtunut! Niin minäkin olin. En olisi voinut kuvitellakaan moista.



Ei todellakaan ole "mitäs tuosta" -olo. En edes halua unohtaa enkä luottaa häneen enää. Toista kertaa en halua tulla yhtä suojattomana yllätetyksi. Eteenpäin mennään periaatteella "pessimisti ei pety". Kun on lapsiakin, yhdessä olisi näet jaksettava. Olen tullut siihen tulokseen, että en luota enkä odota miehestäni kummoisia. Jos taas pidän mahdollisena, että hän pettää taas, kestän sen vain jos en välitä hänestä kovin paljon. Tämä asiantila onkin jo hyvin edennyt. Sitä en tosin näe tarpeelliseksi miehelleni kertoa.



Ja toisaalta, jos nyt itselle sattuu tulemaan tilaisuus käydä vieraassa petissä, en koe sitä moraalisesti minkään sortin ongelmana. Ennen ei olisi tullut kuuloonkaan.

on ollut pari yhden illan juttua suhteemme aikana. Hän on ollut kovin ihmeissään kun olen ottanut niin raskaasti asian. On silti katsonut hyväksi salata toisen niistä joka sattui vuosia sitten. Kertoi senkin sitten tämän viimeisimmän pari kuukautta sitten sattuneen yhteydessä.

On helppo sanoa että mitäs noista satunnaisista panoista jos ei mitään "vakavampaa" ollut. Monesti niin sanoo henkilö joka on kuitenkin sydämessään ihan varma että mitään sellaista ei oikeasti ole tapahtunut! Niin minäkin olin. En olisi voinut kuvitellakaan moista.

Ei todellakaan ole "mitäs tuosta" -olo. En edes halua unohtaa enkä luottaa häneen enää. Toista kertaa en halua tulla yhtä suojattomana yllätetyksi. Eteenpäin mennään periaatteella "pessimisti ei pety". Kun on lapsiakin, yhdessä olisi näet jaksettava. Olen tullut siihen tulokseen, että en luota enkä odota miehestäni kummoisia. Jos taas pidän mahdollisena, että hän pettää taas, kestän sen vain jos en välitä hänestä kovin paljon. Tämä asiantila onkin jo hyvin edennyt. Sitä en tosin näe tarpeelliseksi miehelleni kertoa.

Ja toisaalta, jos nyt itselle sattuu tulemaan tilaisuus käydä vieraassa petissä, en koe sitä moraalisesti minkään sortin ongelmana. Ennen ei olisi tullut kuuloonkaan.

Sitä, että jos mies olisi KERRAN kännipäissään tehnyt virheen ja katuisi oikeasti ja itse tunnustaisi. Olisihan se silloinkin ollut kamala järkytys, mutta tottakai se on pahempi, jos mies jatkaa touhujaan pidemmän aikaa harkitusti, oli kyseessä sitten suhde tai erillisiä yhden yön juttuja. Jos sinun miehesi olisi katunut ensimmäistä kertaa, ei hän olisi ikipäivänä uusinut tekoaan.

27

Jotkut miehet sitoutuu vasta sitten kun ovat aivan varmoja (esim. kun pappi sanoo aamenen tai tai tulee lapsia). Jos miehesi ei suhteen alussa vielä ollut sitoutunut, mutta viimeiset 8 vuotta on ollut uskollinen, niin hän on sinut valiunnut ja sinuun sitoutunut, joten eikö nuo vanhat jutut nyt kannattaisi unohtaa...

pettänyt mua, vaikkakin sitten 10 vuotta sitten, niin se tarkoittaisi mulle saman tien oikeutta tehdä mitä vaan. Eli lähtisin saman tien pettämään itsekin. Eikä miehellä olisi oikeutta sanoa asiaan juuta eikä jaata. Syvästi halveksuisin, jos sitten eron ottaisi, kun minä käyttäytyisin kuten hän. Mutta en eron uhan takia jättäisi tekemättä.

Nopeesti tulee mieleen seuraavat vaihtoehdot, jotka toisilla toimii ja toisilla ei.

-annat anteeksi ja jatkatte uskollisina kumpikin (riippuu tietenkin onko miehestäsi tähän)

-annat anteeksi näennäisestija petät salaa kostoksi

-annat anteeksi ja sovitte avoimesta parisuhteesta, eli panette ketä milloinkin toistenne luvalla

-annat anteeksi ja sovitte parinvaihdosta, jos miehelles ei yksi riitä

annat anteeksi ja hyväksyt miehellesi syrjähypyt, vaikka et itse niitä tarvitse.

-Jatkat liitoa kulissina lasten vuoksi ja katkeroidut

-otat eron

Mun mielipiteeni: älä alennu miehen tasolle. Jos itse arvostat uskollisuutta, rehellisyyttä ja luottamusta, älä toimi näitä arvoja ja samalla itseäsi vastaan. Ole nainen! Okei, voit saada miehen mustasukkaiseksi, mutta mitä sitten? Kaivat vain itsellesi syvempää kuoppaa ja annat miehelle syitä kohdella sua huonosti.



Menestys on paras kosto, jos kostoa haluat, vaikka se vie enemmän aikaa kuin suora toiminta.



Mutta mieti ensin, mitä oikeasti haluat ja mitä se edellyttää. Totuus on, että nyt kun tiedät, asiat eivät tule olemaan niin kuin ennen. Koskaan. Luottamuksen voi menettää vain kerran, enkä jaksa ymmärtää, miten jotkut miehet voivat kuitata sen tuosta noin vain. Mulle luottamus on luottamusta siihen, että puoliso ei halua satuttaa mua.



Jos mies vähättelee tapahtuneen merkitystä, ei ole pahoillaan eikä suostu kuuntelemaan, mitä pettäminen sun näkökulmastasi tarkoittaa, mahikset taitavat olla aika heikot.

Mä mietin ja pähkäilen, eihän se siitä kummene kuitenkaan.

Oon yhä enemmän sillä kannalla, että miehen toiminta antaa mulle oikeutuksen toimia samalla tavalla. Aion myös kertoa tämän miehelle. En kylläkään aio etsimällä etsiä mitään säätöä, en myöskään osaa sanoa miten tilaisuuden tullen oikeasti toimin. Näitä en kerro miehelle :)

Ero ei kuitenkaan ole nyt vaihtoehto. Jotenkin itseni kovetan. Ajattelin myös mennä terapiaan jauhamaan asiaa.

Varmaan muutenkin alan toimia itsekkäämmin kuin tähän asti, voi olla että ero tulee sen takia myöhemmin. Jos tämä on nyt joku mun kasvun paikka.

Ap

enää parisuhteeseen pettäjän kanssa, olis siitä 2 viikkoa tai 12 vuotta, mutta pettänyt ois kuitenkin. Jos lapset ois oikein pieniä, niin voisin asua saman katon alla muutaman vuoden, mutta seksi ja läheisyys jäisi. Keveri pohjalla elettäis.

Mun mielipiteeni: älä alennu miehen tasolle. Jos itse arvostat uskollisuutta, rehellisyyttä ja luottamusta, älä toimi näitä arvoja ja samalla itseäsi vastaan. Ole nainen! Okei, voit saada miehen mustasukkaiseksi, mutta mitä sitten? Kaivat vain itsellesi syvempää kuoppaa ja annat miehelle syitä kohdella sua huonosti.

Menestys on paras kosto, jos kostoa haluat, vaikka se vie enemmän aikaa kuin suora toiminta.

Mutta mieti ensin, mitä oikeasti haluat ja mitä se edellyttää. Totuus on, että nyt kun tiedät, asiat eivät tule olemaan niin kuin ennen. Koskaan. Luottamuksen voi menettää vain kerran, enkä jaksa ymmärtää, miten jotkut miehet voivat kuitata sen tuosta noin vain. Mulle luottamus on luottamusta siihen, että puoliso ei halua satuttaa mua.

Jos mies vähättelee tapahtuneen merkitystä, ei ole pahoillaan eikä suostu kuuntelemaan, mitä pettäminen sun näkökulmastasi tarkoittaa, mahikset taitavat olla aika heikot.

Jos sinulle ei ole ok jatkaa suhdetta kun tiedät millainen miehesi on, niin sitten et jatka. Jos sinulle ei ole ok että molemmat käytte vieraissa niin älä lähde tuolle tielle. Eri asia on jos sinäkin kaipaisit vaihtelua ja homma olisi sitten "tasoissa", jos siis päättäisit jatkaa yhteiselämää ja olla välittämättä miehen touhuista.

MUTTA: jos et halua elää miehen kanssa joka sinua pettää (tunnen tuon miestyypin, enkä usko parannukseen) niin ero on ainoa vaihtoehto. Älä toimi omaa moraaliasi ja arvojasi vastaan.

Eri asia olisi jos suhteenne ja elämänne yhdessä olisi muuten niin hyvää ettei uskottomuus vaakakupissa liikaa painaisi

t. olinkohan 10

ja ps. en itse elä avoimessa suhteessa, joskus on vain jonkin aikaa parempi jatkaa kulissia, joskus erota. Mutta mielestäni uskottomuus ei ole sellainen syy että vuosien tai vuosikymmenten suhde olisi suoraan mennyttä. Jos mies olisi muuten "täydellinen", saattaisin hyväksyä satunnaisen uskottomuuden.

Mun mielipiteeni: älä alennu miehen tasolle. Jos itse arvostat uskollisuutta, rehellisyyttä ja luottamusta, älä toimi näitä arvoja ja samalla itseäsi vastaan. Ole nainen! Okei, voit saada miehen mustasukkaiseksi, mutta mitä sitten? Kaivat vain itsellesi syvempää kuoppaa ja annat miehelle syitä kohdella sua huonosti.

Menestys on paras kosto, jos kostoa haluat, vaikka se vie enemmän aikaa kuin suora toiminta.

Mutta mieti ensin, mitä oikeasti haluat ja mitä se edellyttää. Totuus on, että nyt kun tiedät, asiat eivät tule olemaan niin kuin ennen. Koskaan. Luottamuksen voi menettää vain kerran, enkä jaksa ymmärtää, miten jotkut miehet voivat kuitata sen tuosta noin vain. Mulle luottamus on luottamusta siihen, että puoliso ei halua satuttaa mua.

Jos mies vähättelee tapahtuneen merkitystä, ei ole pahoillaan eikä suostu kuuntelemaan, mitä pettäminen sun näkökulmastasi tarkoittaa, mahikset taitavat olla aika heikot.

Jos sinulle ei ole ok jatkaa suhdetta kun tiedät millainen miehesi on, niin sitten et jatka. Jos sinulle ei ole ok että molemmat käytte vieraissa niin älä lähde tuolle tielle. Eri asia on jos sinäkin kaipaisit vaihtelua ja homma olisi sitten "tasoissa", jos siis päättäisit jatkaa yhteiselämää ja olla välittämättä miehen touhuista.

MUTTA: jos et halua elää miehen kanssa joka sinua pettää (tunnen tuon miestyypin, enkä usko parannukseen) niin ero on ainoa vaihtoehto. Älä toimi omaa moraaliasi ja arvojasi vastaan.

Eri asia olisi jos suhteenne ja elämänne yhdessä olisi muuten niin hyvää ettei uskottomuus vaakakupissa liikaa painaisi

t. olinkohan 10

ja ps. en itse elä avoimessa suhteessa, joskus on vain jonkin aikaa parempi jatkaa kulissia, joskus erota. Mutta mielestäni uskottomuus ei ole sellainen syy että vuosien tai vuosikymmenten suhde olisi suoraan mennyttä. Jos mies olisi muuten "täydellinen", saattaisin hyväksyä satunnaisen uskottomuuden.

Mun mielipiteeni: älä alennu miehen tasolle. Jos itse arvostat uskollisuutta, rehellisyyttä ja luottamusta, älä toimi näitä arvoja ja samalla itseäsi vastaan. Ole nainen! Okei, voit saada miehen mustasukkaiseksi, mutta mitä sitten? Kaivat vain itsellesi syvempää kuoppaa ja annat miehelle syitä kohdella sua huonosti.

Menestys on paras kosto, jos kostoa haluat, vaikka se vie enemmän aikaa kuin suora toiminta.

Mutta mieti ensin, mitä oikeasti haluat ja mitä se edellyttää. Totuus on, että nyt kun tiedät, asiat eivät tule olemaan niin kuin ennen. Koskaan. Luottamuksen voi menettää vain kerran, enkä jaksa ymmärtää, miten jotkut miehet voivat kuitata sen tuosta noin vain. Mulle luottamus on luottamusta siihen, että puoliso ei halua satuttaa mua.

Jos mies vähättelee tapahtuneen merkitystä, ei ole pahoillaan eikä suostu kuuntelemaan, mitä pettäminen sun näkökulmastasi tarkoittaa, mahikset taitavat olla aika heikot.

Jos sinulle ei ole ok jatkaa suhdetta kun tiedät millainen miehesi on, niin sitten et jatka. Jos sinulle ei ole ok että molemmat käytte vieraissa niin älä lähde tuolle tielle. Eri asia on jos sinäkin kaipaisit vaihtelua ja homma olisi sitten "tasoissa", jos siis päättäisit jatkaa yhteiselämää ja olla välittämättä miehen touhuista.

MUTTA: jos et halua elää miehen kanssa joka sinua pettää (tunnen tuon miestyypin, enkä usko parannukseen) niin ero on ainoa vaihtoehto. Älä toimi omaa moraaliasi ja arvojasi vastaan.

Eri asia olisi jos suhteenne ja elämänne yhdessä olisi muuten niin hyvää ettei uskottomuus vaakakupissa liikaa painaisi

t. olinkohan 10

ja ps. en itse elä avoimessa suhteessa, joskus on vain jonkin aikaa parempi jatkaa kulissia, joskus erota. Mutta mielestäni uskottomuus ei ole sellainen syy että vuosien tai vuosikymmenten suhde olisi suoraan mennyttä. Jos mies olisi muuten "täydellinen", saattaisin hyväksyä satunnaisen uskottomuuden.

Tai siis jäi kiinni siitä, että ollut eri paikassa kuin väitti ja naisia ollut menossa mukana. Jälkikäteen näin naisen laittaman tekstarin että ois kiva jos mun mies ottais siihen yhteyttä vielä...



Kieltää naineensa ketään. No nyt nauraa kaikki.



Meillä ei lapsia eli helpompi tilanne kuin teillä, aion jättää, koska valehdellut tarpeeksi monta kertaa aiemminkin.



Tsemppiä sulle mitä päätätkään! Minua sinuna ärsyttäisi eniten tuo jatkuva paskanpuhuminen, en siedä yhtään valehtelua. Että on baarissa ja joku kaveri mukana ja koko kaveria ei ole ollut siellä... En jaksaisi. Aloita itse salasuhde toiseen mieheen ja pidä liittoa yllä kaveripohjalta lasten hyväksi.



Toki ideani voi olla ihan paskakin..

Mutta mies on tosiaan sitä mieltä ettei vanhoilla asioilla ole merkitystä. On siis useita vuosia kulunut, melkein 10. Minä tunnen kuitenkin juuri noin, että en mitenkään voi luottaa mihinkään tässä suhteessa enää. Kaikki hyvä muuttui sisältä mädäksi.

Tänne kirjoitan koska en halua ystäville kertoa. Jotenkin tuntuu että on häpeällistä. En todellakaan halua olla mikään naurettava vaimo joka sinisilmäisenä hölmönä elelee elämäänsä kun mies panee siellä ja tuolla.

Ap