Lue keskustelun säännöt.
Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen MAKSAISI.
28.02.2007 |
Eräs äiti valitti, kun hänen lapsensa ei mahtunut lähimpään päiväkotiin ja toivoi, että kotona olevien vanhempien lapset karsittaisiin tarhoista pois ja paikat jaettaisiin niille, jotka työn ja kulkuyhteyksien takia tarvitsevat hoitopaikkoja enemmän.
Tämä oli minusta loistava vastaus tuolle äidille. Ei siis minun kirjottama, kopsasin sen tähän:
" Mieti vähän sitä byrokratiaa, joka tarvittaisiin tuollaisten päätösten tekoon!
Pitäisi kytätä vanhempien kotonaoloa ja työpaikkojen aitoa sijaintia (vanhemmathan aina väittäisivät, että lasta ei mitenkään voi viedä muualle kuin siihen pk:tiin, jonne on ensisijaisesti haettu paikkaa), mitata kuljetusmatkoja, arvioida vanhempien autonostokykyä jnejne.
Minusta subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopumisella säästettäisiin NIIN minimaalinen rahamäärä, että se uppoaisi kevyesti tuon byrokratian järjestämiseen.
Maanantain Hesarissa oli loistava pääkirjoitus aiheesta (" Päivähoito-oikeutta ei saa murentaa" ). Siinä sanottiin, että Kuntaliiton v. 2004 selvityksen mukaan VAJAAT KOLME PROSENTTIA päivähoidossa olevista lapsista tuli perheistä, joissa toinen vanhemmista on vanhempainvapaalla kotona.
Siis keskimäärin 1-2 lasta keskikokoisessa päiväkodissa!
Jos kunnille antaa mahdollisuuden " joustaa" subjektiivisesta päivähoido-oikeudesta, niin NEHÄN KYLLÄ JOUSTAVAT. Kohta ei enää todellisessa tarpeessa olevatkaan perheet saa automaattisesti hoitopaikkaa lapselleen. Näin olivat asiat ennen kuin tuo subjektiivinen oikeus kirjattiin lakiin.
Usko pois. "
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikken ole koskaan vienyt lapsiani hoitoon jos olen itse kotona.
Mutta kun ekan pitkän kotiäiti jakson jälkeen koitti aika lähteä töihin, ei meinanut hoitopaikkaa irrota sitten millää.
" Varaudu, että sukulaiset hoitaa" sanottiin minulle. Ai mitkä sukulaiset? Nekö jotka asuvat satojen kilometrien päässä ja käyvät itsekin töissä? Ja ei se ole heidän hommaansa...
Lopulta sain kaksi lastani hoitoon kauas kotoani ja kahteen eri päiväkotiin. Onneksi eräs pk:n johtaja oli ihana ja otti lapseni omaan päiväkotiinsa: ei ollut lähin mutta pääsivät samaan...
Nykyään kun kaikilla lapsilla on oikeus päivähoitoon, ei voida käskeä varautua sukulaisten, naapurien tai tuttavien apuun...
Itsekin uskon, että häviävän pieni osa päiväkodissa olevista lapsista on kotona olevien vanhempien lapsia.
Johan sen voi täältä lukea; kukaan ei ole valmis viemään lastaan päiväkotiin hyljättäväksennen esikouluikää ;-)