Karua mutta totta: kaverin pitäisi laihduttaa. Mutta eihän sille kukaan sitä sano.

Siitä voit olla ihan varma. Joten jättäisin sinuna neuvomatta.



Minua neuvoi aikoinaan vastaavasti toimitusjohtajamme 6-kymppinen heinäpääsihteeri, joka petti miestään minkä ehti. Hän oli pitkä, hoikka ja ikäisekseen aivan upea, mutta hänellä oli törkeässä kunnossa olevat hampaat. Minun olisi ehkä pitänyt kiittää neuvosta ja ojentaa hänelle samalla luotettavan hammaslääkärin käyntikortti.

Kun olin sinkku olin hoikka, vaikka en nytkään ole kuin kuusi kiloa painavampi. Sain miehiltä sinkkuna palautetta, että aivan mahtavaa, kun joku nainen on oikeasti terveellä tavalla hoikka eikä vain väitä olevansa, valehtele vaatteillaan ym! Ihmettelin sitä silloin, että noinko paljon miehet tosiaan kärsivät, kun naisilla on ylikiloja.



Olisi mukavaa laihtua ainakin kolme kiloa:)

enkä tykkää laihoista tai hoikista naisista vaan mieluummin kurvikkaista ja terveen pyöreistä ja lihavistakin. En tiedä miksi, mutta laihat eivät sytytä minua seksuaalisesta eikä varsinkaan pitkät sekä laihat.

miksei saa miestä kun tuo ja tuokin saa, missä on vika, niin ehkä sitten voisi mainita ohi mennen jotakin sen suuntaista, että olisit muuten tosi tyrmäävä, jos... Tai no, ei sittenkään.



Ainoa mitä voit ap tehdä, jos oikeasti kiinnostaa, niin koittaa ihan muina naisina pyytää kaveria mukaan johonkin zumbaan tai lenkille. Ja ehkä jos kaveri itse kysyisi suoraan asiasta, voisi sanoa jotain että ei sun mun mielestä pitäisi laihduttaa, mutta ehkä pieni pudotus toisi kurvit paremmin esiin tai jotain.

Kun olin sinkku olin hoikka, vaikka en nytkään ole kuin kuusi kiloa painavampi. Sain miehiltä sinkkuna palautetta, että aivan mahtavaa, kun joku nainen on oikeasti terveellä tavalla hoikka eikä vain väitä olevansa, valehtele vaatteillaan ym! Ihmettelin sitä silloin, että noinko paljon miehet tosiaan kärsivät, kun naisilla on ylikiloja.

Olisi mukavaa laihtua ainakin kolme kiloa:)

Ei voi olla totta että miehet noin paljon kärsivät parista kilosta. Jos on niin... voi itku ja hampaiden kiristys miten maailma on niin epäoikeudenmukainen miesparoille.

paljonko painaa ja miltä näyttää?



Ihan oikeasti?



Mä suosittelisin sua vaan pitämään sen leipäläpesi ummessa hyvin tiukasti, ja antaisin kaverin hoitaa itse omat asiansa. Ja jos hän innostuukin laihduttamaan, niin sitten voit tukea häntä siinä.



Muutenkin parisuhteen muodostaminen on pikkasen monimutkaisempi juttu kuin se, että on nätti naama ja perse, niin siitä se lähtee ja hyvin menee. Mulla on aivan upeita kavereita, joilla menee aina rakkausasiat pieleen, ja lihavia harmaavarpus-kavereita, joilla taas rakkaus kukoistaa vuodesta toiseen. Ja tietysti myös toisin päin.

Kun olin sinkku olin hoikka, vaikka en nytkään ole kuin kuusi kiloa painavampi. Sain miehiltä sinkkuna palautetta, että aivan mahtavaa, kun joku nainen on oikeasti terveellä tavalla hoikka eikä vain väitä olevansa, valehtele vaatteillaan ym! Ihmettelin sitä silloin, että noinko paljon miehet tosiaan kärsivät, kun naisilla on ylikiloja.

Olisi mukavaa laihtua ainakin kolme kiloa:)

ja miksi naiset on aina niin kovin kiitollisia, jos miehet kehuu heitä? Silläkö nainen elää, siitäkö naisen itsetunto koostuu?

Kyllä mullakin on aika tarkat kriteerit sen suhteen, millaisen miehen itselleni haluan, ja millaisista tykkään. Ei mulle silti tulisi mieleenkään mennä kehuskelemaan satunnaisia ukkeleita baareissa, että onpas kiva, kun susta näkee, että ei kalja ja penkkiurheilu liikaa maita, me naiset kun niin kovin kärsitään sellaisista kaljamahaisista miehenrötkäleistä...

että kehu kaunista naista fiksuksi ja fiksua kauniiksi, joten miettikääpä sitä kun saatte kehuja.

Jos on parisuhteessa, useimmille miehille 10 kg ei vaikuta mitään. Ei usein enemmänkään, se on vain yksi asia ulkonäössä, mikä muuttuu ja that's it. Eikä sillä yleensä ole väliä silloinkaan, jos ollaan jo tuttuja ja havaitaan että tässä voisi olla enemmänkin.



Sen sijaan kun ollaan "markkinoilla", etsitään mahdollista parisuhdetta ja halutaan herättää positiivista huomiota, 10 kg merkkaa. Se ei tietenkään karsi kaikkia, mutta se vähentää tarjolla olevien miesten määrää. Prosentit huononevat, vaikkeivat tietysti nollaudukaan.



Ei miehetkään laske, että "tuolla on 10 kg liikaa", vaan jotenkin kummasti se viereisen päydän hoikemman oloinen nainen vaikuttaa kiinnostavammalta ja taas yksi kontakti jäi saamatta. Ihana luonne ja hyvä huumorintaju ei auta yhtään, jos niitä ei pääse näyttämään siksi, että ulkonäkö ei houkuttele jäämään juttusille.



Sopivia miehiä (ja naisia) on kuitenkin niin vähän, että pitää tutustua kevyesti mahdollisimman moneen, että löytää sopivan. Tai sitten odotella sitä parisuhdemarkkinoiden lottovoittoa. Ylipaino on asia, jolle on melko helppo tehdä jotain. Ruma naama tai kampurajalat on paljon vaikeampi.

Taisi mulla silloin joskus olla enemmänkin kuin kymmenen kiloa lanteillani ja silti vaan mieheni minuun palavasti ihastui eikä päästänyt menemään.



En ole muutenkaan mikään ruusu jos ihan rehellinen olen itselleni. Mutta silmissä meillä on samanlainen vilkahdus ja ajatukset käyvät yksiin.

Eikä se edes mene noin, että miesten silmissä vain paino merkitsee.

Itse olen nyt hoikka ja lihaksikas (pituus 160 cm ja paino 49 kg) mutta vientiä miesten keskuudessa on huomattavasti vähemmän kuin muutama vuosi sitten kun painoni oli melkein 20 (!!) kg enemmän. Minulla oli muhkea lantio, E-kupin tissit ja silti löytyi jonkinmoinen vyötärö.



Osoitat AP oman tyhmyytesi ja pinnallisuutesi kuvittelemalla että vain laihat kelpaavat miehille.



..Ja anna kaverisi olla, jos hän ei koe tarvetta laihtumiselle, niin se ei todellakaan kuulu sinulle mitä hän painaa.

Luojan kiitos AP et ole minun ystäväni, olisit varmaan analysoinut minun sinkkuuteni syyt täysn päin persettä.

yhden kaverini kanssa yhteisestä kaveristamme, joka on lihava, ollut lapsesta asti. Jos hän ei olisi, hänellä varmaan olisi ollut jono miehiä oven takana, kaunis ja älykäs nainen.

Mutta nyt: hän seurustelee..

Silti: ajattelen, että hyväkroppaisella naisella on enemmän valinnanvaraa eikä homma mene niin, että vain "sisäinen kauneus ratkaisee".

yhden kaverini kanssa yhteisestä kaveristamme, joka on lihava, ollut lapsesta asti. Jos hän ei olisi, hänellä varmaan olisi ollut jono miehiä oven takana, kaunis ja älykäs nainen. Mutta nyt: hän seurustelee.. Silti: ajattelen, että hyväkroppaisella naisella on enemmän valinnanvaraa eikä homma mene niin, että vain "sisäinen kauneus ratkaisee".

Toki tuurilla kuka tahansa voi löytää hyvän ja rakastavan puolison, mutta ihmeesti se tuuri vain paranee, kun ulkonäkö paranee. Toki kaunis voi sabotoida mahdollisuutensa sitten muuten olemällä typerä, ilkeä tai muuta. Kuten tavis tai rumakin.

Jos joku rakastaa vain sen mukaan mitä joku painaa, niin ei se rakkautta ole. Hyväksy sinä nyt edes ystäväsi sellaisena kuin hän on. Kyllä ne ylipainoisetkin on rakastamisen arvoisia!

Enemmän vaikuttaa itsetunto ja sosiaaliset taidot; laiha, ujo hissukka ei taatusti ole miesmarkkinoilla kovin kysytty tyyppi.



Toisekseen MIKSI aikuisen naisen paino kuuluu kenellekään muulle kuin heille itselleen? Miesten painoihin ei oteta ollenkaan samalla lailla kantaa.

Oma painoni sahasi pitkään 10 kg ylimääräisen ja normaalipainon välillä, ja kyllä oli vientiä siitä huolimatta. Sellainen terveydelle vaarallinen paino on eri asia eli puhutaan yli 20 kilon ylipainosta ja vieläpä siitäkin reilusti yli.

ja olisihan se parasta jos hän löytäisi miehen joka tykkää hänestä sellaisena kuin hän on kiloista huolimatta.



Mutta kun se on karu totuus, että painolla on väliä. Vaikka naiset uskottelis itselleen että sisin on tärkeintä. Painolle voi kuitenkin itse tehdä jotain.



Jos on ja pysyy sinkkuna vuodesta toiseen, miksi ei voisi ottaa kaikkia keinoja käyttöön?



ap

10 kilon ylipaino auttaa, luulen, että ap:n kaveri on reilusti yli sen ylipainoinen.



Silti, on tosi loukkaavaa jos menet kaverillesi tuon sanomaan. Taitaa olla entinen ystävä sen jälkeen. Et varmaan itsekään tykkäisi, koska hän sanoisi sinulle, että sun pitäisi mennä kauneusleikkaukseen tai alkaa harrastamaan kiinteyttävää liikuntaa, ettei miehesi jätä. Älä puutu kaikkeen, elä omaa elämääsi ja iloitse siitä, että sulla on kiva ystävä.

ei ole juurikaan merkitystä miesmarkkinoilla, jos tapailee ihan tavallisia miehiä. Oli minullakin sinkkuaikoina muutama kilo ylimääräistä, ja voin sanoa ettei se miehiä haitannut. Terve itsetunto on aina viehättävää. Minä veikkaan, että kaverillasi on muita esteitä vakiintumiselle - sellaisia, jotka ovat ihan hänen yksityisasioitaan eivätkä ap:n murhe ollenkaan.



Mutta viedäänpä ap:n ajatus toisen neuvomisesta vähän pitemmälle. Kaikilla vakiintuneilla on joskus ongelmia parisuhteessa. Olisitko ap sinä tosi ilahtunut, jos ystäväsi kommentoisivat esimerkiksi parisuhdeongelmiasi siitä lähtökohdasta, että olet vääränlainen, ja jos vain muuttuisit, niin teillä olisi kaikki hyvin? Et varmaan ihan hirveästi arvostaisi tällaista "ystävää":

Luultavasti ystäväsi tiedostaa asian mutta laihdutus on joskus sietämättömän hankalaa... Lähde lenkille hänen kanssaan?



Tai sitten hän on sinut itsensä kanssa, ja siinäkin tilanteessa ystävä on hiljaa.