Täällä kun tykätään luokitella ihmisiä, niin minne me sitten kuulumme?
Miehellä on amk-koulutus, vaimo maisteri yhdestä yliopiston vaikeapääsyisimmistä / arvostetuimmista tiedekunnista. Toisen vanhemmat siivoaja ja talonmies, toisen yritysjohtaja ja lääkäri.
Miten meidät nyt sitten luokitellaan? Vai täytyykö meidän tapauksessa ottaa huomioon palkkatiedot, asuinalue, lasten määrä ja kodin sisustus ennen kuin voitte päättää mitä "yhteiskuntaluokkaa" olemme?
Hämmästyttää tuo puhe "eliitistä" ja "WT-ihmisistä". En ollut tiedostanut tuollaisia olevankaan ennen kuin tänne eksyin.
Kommentit (16)
Siis ei oikeasti ole "eliitti" eikä "WT-ihmisiä", en tarkoita sitä :).
Vaan kuinka et ole tiedostanut, että olette miehesi kanssa hyvinkin erilaisista taustoista yhteiskunnallisesti?
Meillä lapsuuden perheillä saman tyyppinen eroavaisuus, omissa ammateissa sitten taas ei. Ja kyllä tietyt asiat ovat todella erilaisia olleet vanhemmillamme. Omillani rajattomasti mahdollisuuksia omien vanhempiensa tukemana, miehen vanhemmilla ei mahdollisuutta esim. kouluttautua silloista alakoulua pidemmälle. Jne jne. Se myös kyllä näkyy tietyissä asioissa.
se juontaa varmasti juurensa lapsuudenkotiisi,sinulla varmasti olikin kovat paineet että saat akateemisen koulutuksen ja sitä kautta vanhempiesi hyväksyntää.
Sanoinko kumman vanhemmat ovat kummat? ;)
Ja koetinpa vain kuvailla tuota tutkintoani mainitsematta alaa kuitenkaan. Kyse on tiedekunnasta jonne pyritään keskimäärin 3 kertaa ennen pääsyä, ajattelin kuvauksella olevan merkitystä "luokituksillenne". Vai onko akateeminen aina akateeminen, alasta viis?
selkeästi kuvailemasi perusteella.
Mikä tiputtaa tuosta alaspäin olisi: että olette jotenkin boheemeja ulkonäöllisestikin (runsaat tatuoinnit, rastat, vaatetus esim. yli retro, punk, rock tai " taiteellinen" ...
Mikä nostaa ylöspäin: on asuinalue, oma sivistyksen taso, yhteiskunnallinen osallistuminen esim. luottamustoimet, uralla eteneminen, varallisuus...
Näin se valitettavasti menee.
Siis ei oikeasti ole "eliitti" eikä "WT-ihmisiä", en tarkoita sitä :).
Vaan kuinka et ole tiedostanut, että olette miehesi kanssa hyvinkin erilaisista taustoista yhteiskunnallisesti?
Meillä lapsuuden perheillä saman tyyppinen eroavaisuus, omissa ammateissa sitten taas ei. Ja kyllä tietyt asiat ovat todella erilaisia olleet vanhemmillamme. Omillani rajattomasti mahdollisuuksia omien vanhempiensa tukemana, miehen vanhemmilla ei mahdollisuutta esim. kouluttautua silloista alakoulua pidemmälle. Jne jne. Se myös kyllä näkyy tietyissä asioissa.
Vanhempiemme välillä on niin paljon muita eroja (toiset asuvat kerrostalossa suuressa kaupungissa, toiset maalla omakotitalossa, toiset ovat perhekeskeisiä, toiset kiireisiä ja töissä jne) että olen huomannut paljonkin eroja. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Minulla oli lapsena vain vähän kavereita emmekä ole kuuluneet "eliittiin" (niin pienellä paikkakunnalla mahdotonta), ja kai minua on kasvatettu niin ettei "luokkaeroja" ole olemassakaan, on vain erilaisia ihmisiä. En osaa erotella ihmisiä kansallisuudenkaan perusteella.
Nuo WT-ihmiset vs eliitti -keskustelut täällä (esim. tiettyjen asuinalueiden, päiväkotien jne) mukaan karmivat selkäpiitäni. Tuollaistako elämä on, aikuisilla ihmisillä?
keskiluokkaa
Ai niin, tuokin ;) No, mieluiten kai "keskiluokkaa" jos on pakko olla jotain luokkaa.
äänestäkää demareita =)
Sori, mutta äänestämme kumpikin sitä mitä mieli tekee. Viimeksi mies muistaakseni persuja, minä kokoomusta.
keskiluokkaa
Ai niin, tuokin ;) No, mieluiten kai "keskiluokkaa" jos on pakko olla jotain luokkaa.
Suurin osa suomalaisista on keskiluokkaista sakkia, tavallista duunaria.
Vai onko akateeminen aina akateeminen, alasta viis?
Normi-ihmisille akateeminen on aina akateeminen, mutta ehkä erityisen elitistisellä akateemisella alalla olevat kokevat olevansa eliittiä? Veikkaan että perusduunarit tai tavalliset akateemiset pulliaiset eivät erottelua huomaa.
Haluaisin kovasti tietää, millä alalla olet - mikä on se tiedekunta/oppiaine, jota pidät parempana. Oletko tullut ajatelleeksi, että hakijamäärät kertovat vain alan suosiosta, eivät koulutuksen korkeatasoisuudesta, opintojen haastavuudesta tai tutkimuksen laadusta?
Ja kannanottona alkuperäiseen kysymykseesi: keskiluokan rappusillahan me taidamme olla lähes kaikki, amk-insinöörit, juristit, kirurgit, kielentutkijat, sairaanhoitajat, putkimiehet, professorit...
äänestäkää demareita =)
Sori, mutta äänestämme kumpikin sitä mitä mieli tekee. Viimeksi mies muistaakseni persuja, minä kokoomusta.
Päättelin sen tekstistäsi kumman vanhemmat ovat ne akateemiset
No, jos vanhempien ammatti määrää lapsen koulutuksen, niin mikäs meidän lapsestamme tulee? ;)
Ja kannanottona alkuperäiseen kysymykseesi: keskiluokan rappusillahan me taidamme olla lähes kaikki, amk-insinöörit, juristit, kirurgit, kielentutkijat, sairaanhoitajat, putkimiehet, professorit...
No noin olen sen itsekin mieltänyt ja olen ajatellut normaalituloisen miehenikin olevan ihan samanlainen. Tuo "akateemisten eliittien asuinaluekeskustelu" äsken vain hieman hämmästytti..
Vanhempiemme välillä on niin paljon muita eroja (toiset asuvat kerrostalossa suuressa kaupungissa, toiset maalla omakotitalossa, toiset ovat perhekeskeisiä, toiset kiireisiä ja töissä jne) että olen huomannut paljonkin eroja. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Minulla oli lapsena vain vähän kavereita emmekä ole kuuluneet "eliittiin" (niin pienellä paikkakunnalla mahdotonta), ja kai minua on kasvatettu niin ettei "luokkaeroja" ole olemassakaan, on vain erilaisia ihmisiä. En osaa erotella ihmisiä kansallisuudenkaan perusteella. Nuo WT-ihmiset vs eliitti -keskustelut täällä (esim. tiettyjen asuinalueiden, päiväkotien jne) mukaan karmivat selkäpiitäni. Tuollaistako elämä on, aikuisilla ihmisillä?
Minut on myös kasvatettu ajattelemaan, ettei "luokkaeroja" ole. Mutta aikuisiässä on tullut vastaan kyllä tuo ajattelu. Anopin ensireaktio kahvipöytäkeskustelussa vastattuani hänen kysymykseensä "mitäs isovanhempasi tekivät" (ekalla tapaamiskerralla" oli "hui kauheeta" :-D. Hän oli myös ihan kauhusta kankeana tavatessaan esim. isoisääni ensimmäistä kertaa.
Samoin tajusin opiskeluaikana, että jotkut minulle itsestään selvät asiat olivatkin sitten kavereille ns outoja :) ja opin olemaan niistä mainitsematta. Tai esim. olemaan sanomatta opiskelukaverin "tosi hyvänä" juttuna kertomaan tarinaan siitä, kuinka hän oli pienenä "noin vaan" kiivennyt isän pomon (toimitusjohtajan) syliin ja kehunut tämän solmiota (oli selkeästi kotonaan oikein "tarina" siitä, kuinka tyttö ei edes tajunnut toimarin olevan toimari"), että heh istuin itse useinkin toimarin sylissä pienenä ;-D.
WT/eliittikeskusteluun törmää myös työelämässä, missä ihmisillä on tarve korostaa tiettyjä asioita. Hihittelen sitten välillä sisään päin (ja myöhemmin aika usein siskolle puhelimessa, kun on pakko purkaa...) kun kommentit ovat ihan höpö-höpöjä.
Eli joo kyllä mä tätä nykyä tiedostan, että on eroja. Pienenä oli helppo olla tiedostamatta, kun niitä eroja ei näkynyt omaan elämään mitenkään.
Vai onko akateeminen aina akateeminen, alasta viis?
Normi-ihmisille akateeminen on aina akateeminen, mutta ehkä erityisen elitistisellä akateemisella alalla olevat kokevat olevansa eliittiä? Veikkaan että perusduunarit tai tavalliset akateemiset pulliaiset eivät erottelua huomaa. Haluaisin kovasti tietää, millä alalla olet - mikä on se tiedekunta/oppiaine, jota pidät parempana. Oletko tullut ajatelleeksi, että hakijamäärät kertovat vain alan suosiosta, eivät koulutuksen korkeatasoisuudesta, opintojen haastavuudesta tai tutkimuksen laadusta? Ja kannanottona alkuperäiseen kysymykseesi: keskiluokan rappusillahan me taidamme olla lähes kaikki, amk-insinöörit, juristit, kirurgit, kielentutkijat, sairaanhoitajat, putkimiehet, professorit...
Mä olen vakaasti sitä mieltä, että "oikea" eliitti ei edes tiedosta olevansa eliittiä
Ja tätä yritinkin sanoa - elitistinen ei mielestäni ole sama kuin oikea eliitti. "Eliitti" - mitä se sitten onkaan - suhtautunee kohtuullisen välinpitämättömästi asiaan tai ymmärtää että kaikki on suhteellista. Sen sijaan kovin kilpaillulla alalla olevat voivat olla kovinkin tietoisia asemastaan, mutta eivät ymmärrä ettei muuta väkeä juuri kiinnosta.
t. 13
se juontaa varmasti juurensa lapsuudenkotiisi,sinulla varmasti olikin kovat paineet että saat akateemisen koulutuksen ja sitä kautta vanhempiesi hyväksyntää.