Osa huostaanotoista varsin oudoin perustein

Pahoittelen viestin pituutta mutta asiaa on paljon.



Hyviä sos.työntekijöitä varmasti on sekä myös huonompia. Uskon että sekä turhia että tarpeellisia sijoituksia tehdään. Kaikenlainen yleistäminen tuo mielestäni vain ongelmia, varsinkin pelottelu äärimmäisillä tapauksilla.



Itse kokisin ongelmana työntekijöiden vaihtuvuuden sekä sen että heidän on käytännössä mahdotonta tietää varsinaisesta arjesta ja lapsesta tarpeeksi, eivät työtaakaltaan kun voi olla elämässä läsnä. Eli päätöksiä tehdään pitkälti papereiden ja puhelinkeskusteluiden pohjalta. Myöskin jos perheellä on huoli kyttäämisestä ja lapsen poisviennistä ilman että autetaan, kertoo se jostain rakenteellisesta ongelmasta joka tulisi ottaa huomioon siinä missä nykyään ammattilaisen ilmaisema, yleensä toimeenpiteisiin johtava huoli lapsen hyvinvoinnista.



Omasta kokemuksesta kertoisin että apua ei tullut riittävän ajoissa vaikka sitä aktiivisesti itse hain jo odotusaikana. Avopuolison päihdeongelma sai lastensuojelun puuttumaan tilanteeseemme kun tilanne oli jo kärjistynyt minun totaaliseen uupumukseen ja mielen järkkymiseen. Apuna tarjottiin päihdeongelmaisten perhetukikeskusta, vaikka itselläni ei kyseistä ongelmaa ollut ja lapsen isän ja avopuolisoni sitoutuminen hoitoon oli alusta asti kyseenalaista. Pyyntöäni päästä mukaan erään sairaanhoitajan suosittelemaan tiiviiseen äiti-vauvaryhmään ei tuettu. Lopulta tilanne päätyi avohuollon sijoituksen kautta huostaanottoon ja meille vanhemmille ei ollut tarjolla sosiaalipuolelta apua lapsen sijoituksen jälkeen. Toki olen tyytyväinen myös siihen että jonkinlainen turvapaikka meille annettiin.



Huostaanottojen syyt ovat aikalailla pimennossa, sillä tilastointi on Suomessa puutteellista. Se tiedetään että huostaanotot ovat jatkuvassa nousussa. Tämän Suomen valtio myöntää. Nämä syyt siis perustellaan ainakin mielipidepalstoilla mutu-tuntumalla, suosituimpana varmaankin alkoholismi ja väkivaltaisuus. Olen myös lukenut arviosta jossa suurin yksittäinen (muistaakseni yli 30%) huostaanoton syistä on koulunkäyntivaikeudet, tätä arviota pidän henk.kohtaisesti uskottavana sillä arvion esittää varatuomari ja lapsen oikeuksiin erikoistunut asianajaja.



Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta tuomioita lastensuojeluasioihin liityen. (Linkki lähteeseen puuttuu)



YK on huolissaan myös, mm. siitä että perheitä ei tueta riittävästi ja huostaanotot vain lisääntyvät ilman että perussyitä ongelmiin ei tunneta. Tämä käy ilmi Suomen raporteista YK:lle ja YK:n päätelmistä ja suosituksista Yleissopimus lasten oikeuksista (1989) liittyen.



Uskon että Suomen lastensuojelun kenttä on rakennemuutoksen edessä, ja määrärahoja on todellakin syytä kohdistaa järkevämmin kuin enimmäkseen huostaanottoihin. Toivon että lastensuojelun ammattilaisilla ei ole syytä korruptioon ja salailuun.



Tässä YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista, Suomen määräaikaisraportti sekä päätelmät ja suositukset:

http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=68142

Aika jännä, että juuri Tampereelle ovat eksyneet ne mielivaltaiset fossiillit. Tampere on eräs niistä yliopistokaupungeista, joissa koulutetaan määrällisesti Suomen mittakaaavassa paljon sosiaalityöntekijöitä (Lapin yliopisto menee kylläkin edelle), joten ihmettelen oikein kovasti, miten melko nuoria päteviä sosiaalityöntekijöitä ei Tampereella kertomasi mukaan tunnu olevan.

hei, eikös kuitenkin ole ymmärrettävää, että ilmoitukset (kaikki tirhatkin) pitää käsitellä koska aina on se mahdollisuus, että ilmoitus onkin aiheellinen. Itsekkäni on kokemusta sosiaalitädeistä noin neljän vuoden takaa kun yksi lapsistamme oli melkoisen hurja murrosikäinen. Sain ihan ystävällistä kohtelua, apua niin paljon kuin halusin ja kun tuntui etten tarvitse apua niin sekin uskottiin. Parempi se on että asiat tarkastetaan kuin se että joku lapsi kärsii kun ei tarkasteta.

kertoo sun omasta asenteesta, luulet oikeasti olevasi se Jumala siellä toimistossasi :) siis että oikein virkamiehen, ajatella hui.... :)

Ymmärrän ehkä täysin sinua uhkaillutta henkilöä, ja olen todella varma siitä, että hänellä on ollut aiheellista syytä siihen.

Sitä paitsi niin kauan kuin sossut on sitä mieltä, että heidän asiakkaitaan saa uhkailla, on vain kohtuullista, että myös sossuja uhkaillaan :)

Mä en jaksa uskoa että aikuiset ihmiset on oikeesti tätä mieltä...onko koskaan kohtuullista tai hyväksyttävää uhkailla muita ????

Kyllä tämän päivän Suomessa kuntatalous on niin tiukoilla ettei sossut voi huseerata kenen huushollissa tahansa. Ja kaikki yhteydenotot pitää tarkistaa (niin kuin joku täällä jo sanoi) ihan sen vuoksi että vaikka joukossa olisikin turhia, on siellä myös todellisia avun tarvitsijoita.



Kun perheeseemme tuli huostaanotettu lapsi, oli huostaanoton peruste "koti on sellaisessa kunnossa, ettei siellä lapsi voi asua". Siinä kaikki. Ei mitään selityksiä, koska vaitiolo velvoittaa sos.työntekijää. Itsekin ensikertalaisina ihmettelimme että mitä tuollainen nyt tarkoittaa...mutta kyllä se on tässä vähitellen selvinnyt. Lapsi suojelee voimakkaasti vanhempiaan, eikä kerro mitä kodissa on tapahtunut, siis aluksi. Kyllä asiat ovat kuitenkin vähitellen alkaneet avautua ja se mikä aluksi tuntui, että "mitä ihmettä, miksi tämä lapsi on edes äidiltään pois viety" on vähitellen muuttunut ymmärrykseen siitä että tylsä, turvallinen arki, tiskivuori, joka raivataan illalla, jääkaappi, joka suurperheessä tyhjenee nopeasti, mutta myös täytetään pari kertaa viikossa, pölykoirat ja hiekka jotka siivotaan kerran viikossa ja pyykkivuoret joita pitää joka päivä yrittää pienentää ovat jotain aivan muuta kuin se koti, joka on lapselle kelvoton asua.

voi itse omalla käytöksellään ja asenteellaan saada paljon aikaan sen osalta, saako ne niitä tappouhkauksia vai ei. Viittaan kirjoittajan nr 33 viestiin. Hekin voisivat ymmärtää, että niin metsä vastaa kuin siihen huudetaan, ole k..pää asiakkaallesi, niin se on sitä sulle takaisin!!

Eli jos teet kuten lastensuojelulaki sanoo, niin olet k..pää? Miten sen sossun sun mielestä pitää huostaanotto tehdä, että ei ole k..pää? Huostaanottoon liityy niin paljon erilaisia tunteita, että veikkaan sossun olevan sun mielestä k..pää vaikka se tekis hommansa miten.

Ja sun mielestä on vielä oikein lähettää tappouhkauksia/yrittää tappaa, jos tekee, kuten laki sanoo? Tsemppistä!

niinpä niin...

tässä on kohta vuosi meilläkin vierähtänyt,eikä asialle sosiaaliviranomaiset aio tehdä mitään. Perättömästä ilmiannosta poika lähti välittömästi ns.sijaishuoltoon,jonka jälkeen 9vkon taistelun jälkeen saatiin poika takas kotia. Taustalla sukulaiset,joita sossu uskoi kylmän viileästi. Hauskinta meidän tapauksessa on, että kukaan ei suostu asiaa vieläkään tutkimaan,virheellisiä asiakirjoja ei korjata ja päätöksille ei haettu edes hallinto-oikeudesta virallista voimaa,vaan johtava sosiaalityöntekijä pirkanmaalla päättä kaiken itse!!!??? Taustaa, minä olen ollut yh-äiti 10-vuotta ja odotin tuolloin toista lastani...että näin meillä suomessa!!!

EI todellakaan ainakaan meidän kunnassa ole varaa tehdä turhia huostaanottoja. Esim. tuttuni lapsia ei ole vieläkään otettu huostaan, vaikka (yh-)äidillä ei ole minkäänlaisia valmiuksia kahta pientä poikaansa kasvattaa ja hoitaa. Esim. tosiaan nuo vanhat koiranpaskat pöytien alla, 9 kk vanhat hajonneet halloweenroinat yhä seinillä, poikien kuivunutta virtsaa vessa täynnä.... listaa voisi jatkaa loputtomiin. Siivottomuuden lisäksi toki muitakin syitä, kuten täysi riittämättömyys itse kasvattamisessa; aina annetaan periksi, uhkaillaan ja lahjotaan karkilla ja leluilla, ja tämä jokapäiväistä! Annetaan lasten mennä isänsä luokse joka käyttää huumeita ja jonka luona ei ole sänkyjä saati sitten alkeellistakaan patjaa, ei ruokaa. Uhhuh, ja näitä hirveyksiä tosiaan riittää.



Ja kyllä, olemme mieheni kanssa tehneet nyt kaksi ilmoitusta, kuten myös muutama muukin naisen tuttu sekä poikien opettajat. Kaikki avohuollon tukitoimet on jo käytetty, mutta vieläkään ei poikia ole otettu huostaan! En tiedä valmistellaanko sitä paraikaa, toivottavasti...



Olemme kyllä auttaneet siivoamisessa, ottaneet pojat luoksemme yökylään kun äiti lähtenyt ryyppäämään jne, ja toki puhuneet ihan avoimesti poikien järkyttävistä oloista JA kertoneet myös tekemistämme ilmoituksista. Eikä mikään ole mennyt perille.

itsekin vielä teini ikäisenä voin kertoa, että tunnen monta, joiden huostaanotto on tehty hyvin heppoisin perustein.



yksi kaverini huostaanotettiin, koska tämä on toistuvasti ollut psykiatrisella osastolla. kotona kuitenkin oli kaikki ihan ok, eikä se ollut syy mielenterveysongelmiin.



toinen kaverini otettiin huostaan, koska äiti ei saanut tyttöä syömään, kun tytöllä on vaikea syömishäiriö. ei tää tyttö kyllä sairaalassakaan syönyt muttamutta silti piti huostaanottaa.



eräs tuttuni huostaanotettiin kun tämä oli ollun vajaan viikon omilla teillään (kavereilla yötä kotiin ilmoittamatta jne), ja sekä vanhemmat, että tyttö ite vastusti huostaanottoo, mutta taitaa olla vielä ainakin 3 vuotta laitoksessa.



ja nää ei oo mitään kuulopuheita, vaan hyvin henkilökohtasesti tunnen jokaisen.

tähän "mutta on monia, joilla ei oikeita syitä ole!" vähän vielä jatkoa.



minun ja kolmen nuoremman sisarukseni huostaanottoa on myös suunniteltu. äiti on työtön, mutta ruokaa on ja äiti on absolutisti ja isäpuoli ei juo ikiuna mitään kännejä. joskus vähän riidellään, mutta yleensä ei oteta fyysistä kontaktia (monilla tutuillani "hyvissä perheissä" käytetään enemmän väkivaltaa). kuitenkin saatiin vähän kiertokautta tietää, et huostaanorro ei oo ollu kaukana!

Mainituissa esimerkeissä taitaa kaikissa täyttyä nuo huostaanoton kriteerit. Ymmärräthän, ettei huostaanotto ole lopullinen ratkaisu? Prosessin tavoite on löytää koko perheelle lisää voimavaroja selvitä arjesta.



Mielenterveysongelmien taustalla on jokin perheen ulkopuolinen syy, joka piti selvittää. Jos kotona ei tähän kannustettu ja keinoja alkanut löytyä, tuli löytää toinen ratkaisu. Syömishäiriöistä ei voi kukaan pakottaa syömään, meillä jokaisella on oikeus syntymässä saavutettuun ihmisarvoon, jota kellään ei ole oikeutta toiselta riistää. Karkuteillä olleella tytöllä lienee hänelläkin ollut syynsä karkumatkaan?



Toivon, että kaikki ystäväsi saavat elämänsä järjestykseen ja pääsevät palaamaan pian oman tukiverkkonsa luo. Oli se sitten perhe, ystävät, tai vaikka vertaistukiryhmä. :)



http://www.sosiaaliportti.fi/fi-fi/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/…

itseasiassa tämän tytön karkumatka oli semmoinen nuoruuden irtiotto, ei mikään pako kotioloista tms. likäksi on ehkä vähän kohtuutonta, että joutuu sen vuoksi viettämään kaikki jäljellä olevat vuodet laitoksessa.



mielestäni jokainen näistä edellämainitsemistani huostaanotoista olisi voitu välttää ja hoitaa tilanne muilla keinoin.

Miun pienin veli otettiin huostaan n. kymmenen vuotta sitten.Veljeni käytiin hakemassa kotoa poliisien kanssa kuin mistäkin rikollisesta perheestä.Otin asian raskaasti ja usein menin yksikseni itkemään.Nyt, mitään syytä huostaanotolle ei ole,mutta silti,ainoa, mitä saamme tehdä veljeni kanssa, on tavata häntä 4 kertaa vuodessa!Sen olen kyllä huomannut, miten hirveän kieroja sosiaaliviranomaiset ja sijaisvanhemmat voivat olla, kun muun perheen kärsimyksen edele menee RAHAN HIMO.

mutta koska mikään järjestelmä tai ihmiset eivät ole täydellisiä tulee myös virheitä. Uskon että turhiakin huostaaottoja tapahtuu välillä johtuen

-puhtaasta väärinkäsityksestä

-epäpätevyydestä (esim. ylireagoinnista)

-kiusanteosta (tämä lähinnä muiden kuin sossujen toimesta)

-sossun kiireestä, väsymyksestä jne. (ei ehditä/jakseta perehtyä, etsiä vaihtoehtoja tms.)



Pidän siis näitä huomattavasti harvinaisempina tapauksina kuin aiheellisia huostaanottoja, mutta silti uskon että näitä tapahtuu. Sossutkin ovat vain ihmisiä.

kuka siitä rahaa sai, että veljesi huostaanotettiin? sijaisvanhemmatko? Vai sossuko peräti?



Voi olla että veljesi huostaanotto ei ollut asiallinen, mutta yhtä varmaa on, että tuo sinun tarinasi ei kertonut kaikkea.

Haettiin 2v apua murrosikäiselle pojalle, jolla epäiltiin neurologisia ongelmia. Vasta kolmas terveyskeskuslääkäri suostui laittamaan asian eteenpäin ja diagnoosi saatiin.



Pojan ainoat ongelmat oli ettei halunnut käydä koulua ja fyysisiksi menneet raivarit kun yritettiin kouluun saada, siis saatiin pieniä vammojakin me vanhemmat. Mutta mitään apua ei käytökseen, koulunkäymättömyyteen, raivareihin saatu, paitsi huostaanotto johon sitten päädyttiin pikkusisarusten vuoksi. Poika kasvoi meitä vanhempia isommaksi, mutta aivot toimivat hiukka eritavalla kuin normilapsen joten normaalit kasvatuskeinot eivät toimineet.



Poika asuu nuorisokodissa koska kieltäytyivät antamasta apua jos ei suostuta huostaanottoon. Nyt elämä nuorisokodissa on juuri sitä samaa kuin kotonakin, eivät saa kouluun jne. ja rajat ym. on löyhemmät kuin kotona. Siinäpä näkevät että vika ei ollukaan perheessä vaan ongelmat ovatkin jossain muualla.



Turha huostaanotto siinä mielessä että sitä apua ja terapiaa lapselle olisi voinut antaa jo 2v sitten ennenkuin hän kasvoi miehenkokoiseksi ja koulu kävi ylivoimaiseksi. Nyt käy yläastetta suorittaen tehtävillä ja tenttimällä, tämänkin ratkaisun olisi voinut tehdä aiemmin, mutta käsikirjoitukseen ilmeisesti kuuluu että huostaanotto on ensimmäisiä auttamistoimenpiteitä mitä tämmöisten teinien kanssa tehdään. Sitten kun huomataan että kotikasvatuksessa ei ollutkaan vika eikä ympäristönvaihdos auta niin joudutaan miettimään mitä sitä oikeasti voisi tehdä lapsen auttamiseksi.

useita kertoja huostaanotettuna, juu, mutta juttu lähti siitä, että poikaa kiusattiin koulussa ja opettaja _epäili_ äidin antaneen pojalle tukkapöllyä. Tätä ennen perhe ei ollut missään tekemisissä sossun kanssa.

Lapsi on aiemmin otettu huostaan perhetilanteen vuoksi kun isä on ajanut äidin kotoa pois (tämä joulukuussa). Tämä myöhempi huostaanotto tapahtui kun lapsi oli koulussa kertonut, että äiti lyö päähän. Äiti myönsi läpsivänsä, mutta ei päähän vaan olkapäähän. Huostaanotto tapahtui kun perhe uhkaili pojan viemisestä venäjälle jos kiusaaminen (sosiaaliviranomaisten puuttuminen) ei lopu.

suurissa kaupungeissa normaaleihein, asiantunteviin sossuihin. Mutta kun muutettiin Tampereelle, ei väki enää ollutkaan niin asiantuntevaa. siinähän se ongelma onkin, että kun niitä hulluja todella on tuossa ammattikunnassa, niin itse sen näkee niin selkeästi asuttuaan useassa eri kunnassa. Oikeesti on hyviä ammattilaisia, ja sitten on niitä huonoja, burn outin partaalla olevia fossiileja, joiden oikea osoite on ehkä joku ammatillinen kaatopaikka. Ne fossiilit on valitettavasti eksynenet Tampereelle.

"Epäsiisteys ei tarkoita pieniä illakoiria sängyn alla. Oletteko koskaan käyneet kämpässä, jossa kaikki astiat ovat homeessa pitkin keittiötä, vessassa kustu ja paskannettu lattialle (vuoden paskat) ja jalansijaa ei lattialta löydy?" ja lapset saa olla kotonaan. 3 ja 4 vuotiaat lapset ovat keskenään kotona, ku vanhemmat sammunu. Kerran ku menin 3 vuotias oli kaivanu pakkasesta jäätelöt, n. 30 jäätelötikkua kaikki oli sulanu lattialle... Viime kerralla ku käytiin siellä oli ryyppäys menossa, huomasin sitten kuolleen linnun lattialla ja sanoin siitä niin äiskä nauro räkäsesti ja heitti pöydän alle sen. Tässä taas ihan muutama esimerkki. Ja näillä ihmisillä ihan oikeasti saa olla lapset kotona. en usko et yhtään huostaanottoa on voitu tehdä turhaan.

miksi tässä ei sitten toteuteta kiireellistä huostaanottoa kun se voidaan tehdä keveämminkin perustein ilman että perheen kotona on käyty tai toista vanhempaa, esim. isää, jututettu? jos siis huostaanottoon tai sen uhkaan päädytään sillä perusteella että äitiä epäillään kyvyttömäksi tms. ?

...Meillä asumista ulkomailla,paikallinen ns. sairasvakuutus,paikallinen koulu jne....tulimmepas suomeen kesälomalle.Vasta loman lopussa poika lähti sukulaisten perättömän ilmiannon takia KIIREELLISESTI HUOSTAAN, ilman yhtäkään virallista asiakirjaa.minä sain tiedoksi puhelimitse asian. takaisin saaminen kesti reilu kaksi kuukautta ja vaikka kuinka asiaa ollaan "todisteltu" että näin ei ollut,eipä meitä kuunneltu eikä kuunnella vieläkään!!! poika tuli kyllä takaisin kotia,mutta jokuhan tämän paskakin selvittää. (ainakin toivon niin) ei lapsia VOI ottaa huostaan tutkimatta asiaa. Me, jotka menetimme työt,asunnot,elämän ROSKAKORIIN olemme omillamme,kunnes joku uskaltaa "hypätä" toisen viranomaisen kenkiin tai niiden päälle...