Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
G: teille jotka haluatte vain YHDEN lapsen
Kommentit (20)
1) Pieni perhe tuntuu mieheni kanssa paljon enemmän " meiltä" kuin isompi perhe.
2) Olen aikamoinen " paniikkipirkko" toisinaan (siis ihan turhistakin/pienistä asioista), joten yhdessä lapsessa on ihan riittävästi huolta mulle. ;)
3) Yksi lapsi ei " vie rahaa" niin paljoa kuin useampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisin rakastan yli kaiken omaa eskarilaistani. Nautin suunnattomasti hänen seurastaan, enkä edes suunnittele toisen lapsen hankkimista. Onneksi miehenikään ei halua toista lasta.
Meillä on mahdollisuus tarjota mielestämme kaikkea ja enemmän yhdelle lapselle eli aikaa, opiskelu, harrastukset, jakamatonta huomiota, matkustelua, elämyksiä....
Hän saa meiltä paremmat eväät ja mahdollisuudet elämään kuin että heitä olisi monta.
Olen lapsen ollessa pieni 3 vuotiaaksi kotona, sen jälkeen töihin. Ei meillä olisi varaa olla enempää kotona.
- aloitettiin myöhään - tai paremminkin sanottuna tapasimme toisemme mieheni kanssa myöhään :)
- en ole koskaan ollut erityisen lapsirakas
- en erityisesti tykännyt olla raskaana (vaikka mitään erityisiä vaivoja ei ollutkaan)
- vauva-aika EI ollut mielestäni auvoisaa vaan lähinnä suorittamista
- en kaipaa lisää lapsia - miehelläni ei varmaan olisi mitään toista lasta vastaan, mutta ei myöskään pakonomaisesti sitä halua
Vierailija:
Hän saa meiltä paremmat eväät ja mahdollisuudet elämään kuin että heitä olisi monta.
Paitsi tietysti jos aineellinen materia on teidän perheessänne arvojärjestyksessä ensimmäisenä...
Itse olin yhden lapsen äiti 8 vuotta, ennen kuin sitten saimme seuraavat lapset perätysten, ja voin kertoa että esikoisemme ei antaisi pikkusiskojaan ja veljiään pois mistään materiaalisesta hinnasta. Ja päinvastoin... Joten ei kannata puhua asiasta josta ei ole kokemusta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin vielä voinut vähän maksaakin. Ja kyllä se materiakin merkitsee ja vielä yllättävän paljon.
Yhden lapsen äiti, jolla sisko ja kaksi veljeä
Vierailija:
Itse olin yhden lapsen äiti 8 vuotta, ennen kuin sitten saimme seuraavat lapset perätysten, ja voin kertoa että esikoisemme ei antaisi pikkusiskojaan ja veljiään pois mistään materiaalisesta hinnasta. Ja päinvastoin... Joten ei kannata puhua asiasta josta ei ole kokemusta...
Eikä suinkaan se, mikä lapsen mielestä olisi ehkä parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia PITÄÄ olla enemmän kuin se yksi.
T: Av-mammat
Jokaisen oma ratkaisu, ei kai se kenellekään muulle kuulu! Harmi, että tämä asiallisena ja mielenkiintoisena alkanut keskutelu taas kääntyy tähän iänikuiseen vääntöön ... Huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Eikä suinkaan se, mikä lapsen mielestä olisi ehkä parasta.
Paljon on niitä, jotka pitävät sisaruksistaan ja paljon niitä, jotka eivät pidä. Miten niiden mielipide, jotka pitävät sisaruksistaan on enemmän validi? Meillä on kaksi lasta ja molemmat taitaisivat olla tyytyväisempiä, jos olisivat ainoita, mutta enäähän asialle ei mitään voi. Emmekä me toista lasta tehneetkään esikoistamme varten vaan koska me itse halusimme toisen lapsen. Kyllä he molemmat varmasti siitä selviävät, että heillä sisarus on, mutta voin kuvitella, että he itse saattavat miettiä tarkemmin, haluavatko enemmän kuin yhden lapsen.
Vierailija:
Eikä suinkaan se, mikä lapsen mielestä olisi ehkä parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä miksi. Nyt koen etten kertakaikkiaan jaksa antaa itsestäni enempää. Lisäksi olen hirveä huolehtija, ja useamman kerran sydän on ollut verillä huolesta, onneksi tähän asti on selvitty säikähdyksillä. Toisaalta haluaisin antaa lapselleni sisaruksen, mutta mä myös pelkään raskausaikaa, synnytystä ja valitettavasti myös sitä, että lapsi olisi vammainen. Tiedän, että tämä yksikin voi vammautua, mutta se onkin eri asia.
En ymmärrä sellaista normaaliperhettä, jossa lapset eivät pitäisi toisistaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta nyt kun tuo yksi 5-vuotias tuossa on, en osaa kaivata toista. Raskaus oli helppo, synnytys oli helppo, vauva-aika ja kaikki siitä eteenpäin ihanaa, mutta mitään hinkua minulla (tai miehelläni) ei toiseen lapseen ole. Tuo lapsi on niin jotenkin sopiva (ja niin olisivat varmaan muutkin) ja koko perhe on onnellinen ja arki sujuu, en minä sitä sen kummemmin osaa perustella. Sitä mieltä kuitenkin olen (ystäviä ja tuttavia seurattuani), että joka tapauksessa minulle ja meidän perheellemme parhaiten sopisi se, että lapset tulisivat isommalla välillä, jos olisivat tullakseen. Mekin vähän turhan myöhään tämän touhun aloitimme, vaikka yhdessä olemme olleet iäisyyden... Ai niin, itse olen ainut lapsi ja miehelläni on sisaruksia, joista sanoutuisi irti, jos mahdollista. Oma lapsuuteni oli kovasti onnellinen, eli en osaa kuvitella, mistä ilman sisaruksia olen paitsi jäänyt...
ja synnytyskin oli aika kamalaa. En usko, että halauan kokea kumpaakaan niistä toista kertaa. Lapsemme on ihana ja helppo, mutta yksi lapsi on ihan riittävästi.
-3h asunto riittää
-Menee vähemmän rahaa elämiseen
-Helpompi saada hoitaja tarvittaessa
-Matkustaminen helpompaa ja usein myös halvempaa (lapsen kanssa)
-Ei turhautumista siitä että toinen jää vähemmälle huomiolle edes ajoittain
-Ei keskenään riiteleviä sisaruksia
-Ei vuoronperään sairastelevia lapsia
-Lyhyempi vauva/pikkulapsiaika (=vähemmän vaipparallia, yöheräilyjä yms)
Miinuspuoliakin tietysi on.
Vierailija:
En ymmärrä sellaista normaaliperhettä, jossa lapset eivät pitäisi toisistaan!
En jaksa enää toista. Minulla ei ole enää mitään annettavaa kenellekään pienelle rääkyjälle. Koetetaan kasvattaa ainokainen kunnolliseksi aikuiseksi.
kumpikaan heistä voisi olla onnellisempi ilman toista! Ja kyllä kieltämättä meidän perhe-elämäkin olisi tylsää, jos perheessä olisi vain tuo esikoinen, joka kohta menee jo kouluun. Itselläni on 2 veljeä. Kun äitini sai aivohalvauksen, olisi ollut kamalaa olla ainoa lapsi hänestä huolehtimassa!
T. nro 21
Alue: Aihe vapaa
olen itsekin vain yhden lapsen kannalla
ap