Lue keskustelun säännöt.
Naurettavaa, että aikuiset ihmiset viettävät joulun vanhempiensa kanssa
Kommentit (99)
Että ihan vielä äitinikin viettää joulun äitinsä kanssa...kerrassaan kamalaa!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me vietämme omaa joulua omassa kodissamme, koska haluan laittaa ikioman joulun, jossa on rauhallista. Mutta koska asumme n. 10 km päässä molempien vanhemmista, tapaamme joulupäivänä ja tapaninpäivänä. Eli vaikka meillä on vain oman perheen joulu, olemme varsin hyvissä ja lämpimissä väleissä kaikkiin sukulaisiin!
Minä en yksinkertaisesti kestäisi enää 36-vuotiaana mennä jonkun toisen joulupöytään ja aattorutiineihin, haluamme viettää aaton juuri siinä järjestyksessä kuin se meille sopii eikä siten kuin jomman kumman lapsuudessa se on vietetty. Omat tavat meillekin!
Me vietetään joulua yhdessä ja meitä on 4 sukupolvea sitä yhdessä viettämässä.
kyllä kuuluvat nuo isovanhemmat ja meillä joulua vietetään perheen kesken.minusta tässä ei ole mitään pahaa,läheisten ihmisten kesken vieteään lämmintä juhlaa:)
kun äitini pyytämällä pyytää aina jouluksi luokseen, sekä perheemme, että veljeni perheen. Jouluruokia laitellaan aatonaattona ja aattona yhdessä, samoin osallistutaan kustannuksiin. Perhejoulumme mummolassa kestää yleensä 23. päivästä 28. päivään, eikä edes mene kellään hermot! En sen ihanampaa muistoa tenavilleni voisi antaa, kuin yhteinen joulu, jossa neljä sukupolvea avaa yhdessä lahjapaketteja, käy tutussa joulukirkossa, suvun haudoilla jne. Samassa kaupungissa asuvat myös mieheni vanhemmat, mutta heihin meillä ei ole niinkään läheiset välit. Niin, ja matkaa mummolaan 300 km.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...oli laivat puuta, miehet rautaa ja provotkin uskottavia. :--D
mä tykkään et se on perhejuhla-koskien siis muutakin kuin ydinperhettä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
he halusivat viettää joulut rauhassa. Vuokrasivat aina mökin tuntureilta ja kävivät ravintolassa syömässä.
Äitini sanoi suoraan, että ei jaksa enää sitä hälinää, eikä laittaa meille aikuisille lapsille joulua. Haluaa jo nauttia rauhasta ja miehensä seurasta kahden.
Ratkaisu oli hyvä. Meitä on monta lasta ja meillä lapsia. Kenenkään ei tarvinnut lähteä ajamaan läpi Suomea ja kokea huonoa omaatuntoa jos ei päässyt.
Samaa olen ajatellut sitten kun omat lapseni ovat aikuisia. He saavat viettää joulun, missä haluavat. Jos on pieniä lapsia, on rankkaa matkustaa. Onneksi meillä on miehen kans niin lämpimät välit, että en usko meidän kokevan itseämme yksinäisiksi jouluna, ellei lapset ja lapsenlapset ole meillä.
Saavat toki tulla jos haluavat. En kiellä, mutta en painosta, enkä pakota.
Kannattaa pitää puolisoon hyvät välit, eikä elää vain lasten kautta. Silloin ei pelota se aika kun lapset lähtee maailmalle ja perustaa omat perheet.
ja minä laitan ruuat meillä! Olisi kamala ajatus viettää joulua vain omalla porukalla. Aattona meille tulee appivanhemmat ja miehen siskon perhe, sitten myöhemmin omat vanhempani ja mummoni.
Ja jos menemme jouluna sukulaisten luo, tottakai meillä on kuusi ja kinkku ja muut, emmehän ole poissa kuin pari yötä, ja joulu kestää loppiaiseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samoin aikuiset lapset kumppaneineen. Mitä järkeä tehdä moninkertaisia aterioita kun ne voi nauttia yhdessäkin?? Näin säästetään luontoa/rahaa eikä kenenkään tarvitse nököttää kotona yksin.
Tilanne varmaan muuttuu sitten kun meille tulee lapsenlapsia mutta toistaiseksi näin.
Ai niin, meillä nämä aikuiset lapset käy mamman patojen ääressä 2-3x kuukaudessa:) Ihan pyydettyinä ja toivottuina. Ei siis mikään joulutraditio.
Itselläni parhaat muistot lapsuuden jouluista liittyvät juuri aattoon kun oltiin yhdessä
oman ydinperheen kanssa. Oli rauhallista, ulkoiltiin ja vaan oltiin kotona.Sitten joulupäivänä ja tapanina piti istua autossa ja mennä kahteen eri paikkaan (tosin lyhyet välimatkat) eikä se ollut enää niin kivaa. Muistan, että toivoin, että oltaisiin omalla porukalla vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse potkisin vanhempiani joululahjaksi, jos heidän luo sattuisin jouluna eksymään.
vietetä juuri tärkeintä aattoa ja joulupäivää...ovatko he niitä samoja, jotka elävät omaa elämäänsä lastenlastensa kautta? Joskus aina törmää tällaisiin...Kenen terveen itsetunnon, oman elämän ja hyvän parisuhteen omaavan isovanhemman elämä voi oikeasti mennä pilalle siitä, jos ei nää sitä lastenlasta juuri silloin jouluaattona???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tulispa jo Joulu, sais nähdä kaikki harvemmin nähtävät sukulaisetkin
luvassa talviolympialaiset yms
ihana rakentaa OMAA joulua OMASSA kodissa. Omat rutiinit ja oma perhe koolla. Lapset eivät edes haluaisi lähteä pois kotoa jouluksi. Samalla paikkakunnalla olevat appivanhemmat käyvät aattona kahvilla tai syömässä, mutta muuten ollaan aatto rauhassa perheen kanssa kotona. Ei anopin jatkuvaa kyseyä ja säätämistä ei jatkuvaa toisten passaamista. Tapanina sitten käydään syömässä anoppilassa. Mutta muuten ihanassa rauhassa kotona. Joo ja en ymmärrä olenkaan niitä jotka ajavat toiselle puolellle suomea toisten nurkkiin
eipä sitä tarvitse tajutakaan.
Kyllä meillä lapset haluavat nähdä mummin ja ukin. Ja näin on tehty monena jouluna ja pääsiäisenä, eikä mitään ongelmia ole ollut. Samat rutiinit meillä on kotona kuin mummolassakin, mikäs niitä muuttaisi? Ja samat nurkathan ne on missä olen itse kasvanut, en mä niistä mitään pahaa keksi sanottavaa. Puhumattakaan joulun tunnelmasta hankien keskellä, sitä kun täällä pääkaupunkiseudulla ei välttämättä ole.
Pelkkä matkustus autolla Suomen läpi on lapsista jännää ja matka kuluu mukavasti. Nuorimmainen oli 3kk kun ekan kerran autolla lappiin ajettiin.
En halua lapsilleni muistoa jouluista, jotka on istuttu autossa.
Itselläni parhaat muistot lapsuuden jouluista liittyvät juuri aattoon kun oltiin yhdessä
oman ydinperheen kanssa. Oli rauhallista, ulkoiltiin ja vaan oltiin kotona.Sitten joulupäivänä ja tapanina piti istua autossa ja mennä kahteen eri paikkaan (tosin lyhyet välimatkat) eikä se ollut enää niin kivaa. Muistan, että toivoin, että oltaisiin omalla porukalla vaan.
20 min. ei kauheen paha, ei mene koko aattoa autossa istuessa. Mummolaan mennään jo hyvissä ajoin, käydään haudoilla ja kaikkea muuta sellaista. Yhdessä pistetään pöytä koreaksi ja siivotaan jäljet.
Yöksi tullaan kotiin ja vanhemmat tulevat meille sitten seuraavana päivänä syömään ja viettämään aikaa. Pyhät on todella pitkästyttäviä välillä ja kotona kerkeää kyllä aikaa viettää silloin.
Meillä on aina olleet läheiset suhteen isovanhempiin, silloin kun mun omat isovanhemmat vielä elivät, viettivät he aina meidän kanssa joulua ja niistä jouluista on ihanat muistot jääneet, onneksi voidaan tarjota samaa omille lapsille.
Eikö mummolassa saisi olla edes yötä?! Voi luoja mitä porukkaa täällä on!