~~~~Marrashaaveet torstaihin~~~~
Kommentit (42)
Täällä kekutaan, juuri nousin ylös kun sain kerrankin nukkua aamulla pitkään \o/ Mies oli noussut lasten kanssa ja minä vaan nukkua korsannut :)
).( Lämmöt olivat korkeammalla tänä aamuna kuin eilen, testiä tuijotan tässä josko muuttuisi negasta plussaksi x)
Kohta pakko mennä aamupalalle ku masuun ihan sattuu nälkä.
Lastwish kp28/31 ja dpo 11
Mikäs Prisculla on olo?? Mun mielestä tänne saa purkaa niin ilon kuin surunkin!! Muistan itse millaista oli kun yritettiin ekaa vauvaa. Eka tavallisesti, sit teroilla (tulikin sit siinä km viikolla 9), sit clomeilla... Ja loppuviimeksi se reipi meitin suhteen aivan hajalle ja otin 8 vuoden yhdessäolon jälkeen tavarani ja muutin toiselle puolelle suomea tuulettumaan. Mä olin niin täynnä tuota vauvajuttua! (eikä tilannetta muuten helpottanut se, että odotin ekaa kertaa siskoni kanssa yhtä aikaa. Mulla se km ja sisko sai sitten kaksoset!!! Vittu!) No aika parantaa haavat ja sitten me saatiinkin tuo nykyinen vauhtihirmu... Itse koetan olla ottamatta tätä niin vakavasti kuin aikoinaan, mut helppo taas sanoa...
Lastwish: Mä vaan odottelen sitä sun plussa uutistasi. Noilla käyrillä ei voi hävitä!!! ******peukkuja*********
Joku oli plussannutkin (Uutu??)!! Onnea!!!!!!
(.): Eilen paleli sairaasti!! Yölläkin heräsin paleluun. Ja sain tietty illalla migreeninkin, pitkästä aikaa! Mahaa kramppas muutamaan otteeseen oikein kunnolla, sit ei pahemmin mitään. Tänä aamulla ne lämmöt sit tippui vähän alemmaksi, pitäkää peukkuja et nousisi huomenna takasin =)
Eppuliina 34/42 dpo 6
http://www.fertilityfriend.com/home/18ef2a
kirjoitin eiliseen pinoon enkä millään jaksa samaa litaniaa kirjoittaa uusiksi. No tärkeimmät oli Pricillan lohtuhalit ja Uutun plussaonnittelut!
Ihanaa,oon onnellinen sun puolesta!Kateellinenkin;)
Priscillalle vielä jaksuhali!
Mulla ei nyt aivotoiminta oo oikein huipussaan kun aamulla poika päätti herätä 5.30!!!!Huoh!Onneksi saa viikonloppuna levätä sit siellä reissussa!Huomisaamuna sit lennolle...jännittää ihan sairaasti!
Palailen sitten maanantaina linjoille!Toivottavasti on paljon plussauutisia silloin:)
-blacka- kp3/28-30 yk3
kiitos teille kaikille haleista ja kaikesta... siitä että välitätte. En voi kertoa ees miten hyvältä se tuntuu. Mä välitän myös teistä ihan jokaisesta, ja toivon teille kaikille kaikkein parasta mitä elämä voi antaa. Kiitos EPPULIINA että kerroit sun tarinan yrittämisen tuskasta... ja ihanaa, että sullakin on nyt asiat hyvin. Helpottaa kun lukee tiedän tarinoita, ja että olette monikin tosi pitkään yrittänyt ennenkuin on tärppi käynyt, blacka,buam, kaikki ketä en muista varmaan mainita, isosti kiitos, ootte huippuja:)) halaaaaan.
omassa: ehkä vähän parempi olo, viha on vaihtunu pettymykseksi ja suruksi. Tunnen suurta epäoikeudenmukaisuutta ja surua... tahtoisin vaan yhden pienen vauvan kiitos, miksi se ei onnistu?? yöllä mietin kaikkea pahaa mitä mä oon tehny, että jos siksi en saa lasta, jos mulle kostetaan... nyt kun pää on selvempi, ajattelen kirkkaammin, mutta on kyllä sellanen voimaton olo. Ei jaksa uskoa mihinkään... seuraavaa mahdollista la:ta en ees katso, enkä seuraavaa ovista... mies aikoo lähettää simonsa labraan (raukat) ja se on varmaan ihan hyvä, saadaan tietoa että jos ne ei vaikka toimi tai jotain... sit seuraavaks menen minä gynelle.
priscilla jolla ed. ei täti kunnolla ole tullut.
Tuo sun juttus oli kun oisit kertonu mun elämästä.
Meillä oli tilanne kanssa se että esikoista yrittäessä, ni mä otin niin raskaasti sen kun ei sitä lasta vaan kuulunu että me erottiin.
Siis ihan kokonaan.
Mä muutin omaan kämppään ja huomasinki samalla olevani raskaana.No tää mun mies sitten päätti että siinäpähän olen.
Ja kuitenkin kun poika synty, kyllähän se oli sitten läsnä.
Mutta nyt kun poika täytti 2 ni me muutettiin sitten takasi yhteen ja ollaan kyllä onnellisia.
Mutta mä olen kertonu myös mun miehelle sen että kuinka se satutti mua, kun se jätti mut yksin kokonaan koko raskauden ajaksi.
Se on kyllä tehny sen mulle selväksi että kuinka se katuu sitä aikaa.
Nyt se onkin sitten onneksi erittäin läsnä tässä yrityksessä ja oli siinä raskaudessakin joka sitten kesken meni.
Ja jos joku oikiasti tulee sanomaan meille kaikille että eihän se lapsen tekeminen niin vaikeeta ole, haistakoot mun puolesta paskan!
Kukaan ei tätä odottamisen vaikeutta ymmärrä kun toinen kuumeileva!
Kyllä se niin on että mä ainakin sen parhaimman vertaistuen saan täältä en mistään omilta " ystäviltäni" jotka ovat sitä mieltä että eihän sen lapsen tekeminen niin vaikeata ole.
Nii-i, helppoohan se on sanoo, niiden tarvi ku jalkansa leväyttää ni jo ollaan paksuna!
...tulipas katkerta viesti....sori tytöt...
olet kyllä tosi vahva ihminen... kiitos sullekkin että kerroit itsestäsi tuon. Tekee mun mielestä meistä palstaajista läheisempiä, kun puhutaan muustakin kun " säästä" ja sellasesta. Ja olen sun kanssa samaa mieltä mitä kirjotit tosta lapsen tekemisen helppoudesta... ja ei tätä tosiaan kukaan muu ymmärrä yhtä hyvin kun samassa tilassa oleva. Mun ystävä myös eilen tekstasi mulle kun laitoin sille itse eka viestin että perseelleen meni taas, " no, ajattelet nyt jotain muuta, ja lopetat itkemisen, jossain maailmassa on sota ja muuta kamalaa jne" JOO tiedän, mut saanko silti surra omaa suruani?? ei se tee musta itsekästä ja ymmärtämätöntä maailmaa kohtaan....
hyvä priscilla että parempi mieli sulla. kaikenmaailman ajatuksia on tässä nyt tullu pohdittua ja elämän ihmeellisyytä ihmetelly..2v sitten aikalailla tasan ravasin vessassa ja rukoilin että ne menkat alkaa, ja eihän ne alkanu. sitten ku tikussa oli 2 viivaa eka kommentti oli että" voi v...)sillonen elämän tilanne oli todella hankala vauvaa ees aatella, vaan toisin kävi yllärilapsi saatiin ja kiitollisia ollaan oltu. ehkäsyä ei oo ton syntymän jälkeen käytetty ja nyt ravaan vessassa ja toivon että ei alkas, ei alkas ja nega testissä aiheuttaa itkun. voi kiesus tätä elämää ja sen vaikeutta, mutta siis lapsia saadaan ei tehdä se on tullu huomattua.
mun tutkimukset starttas tänään, 1-2vk menee ennenkuin on kaikki vastaukset. seuraavaksi kai meilläkin lähtee simpat syyniin :)
peli on menetetty tässä kierrossa, nyt jo tutut pms-oireet ilmaantuneet
tädin hyökkäystä odotellen
tamatu 26/28
mulla jollain lailla samanlainen kokemus, ehkä vieläkin " raadollisempi" mietin tässä, miettinyt jo pidempään että uskallanko teille kertoa, etten saa paskaa niskaani, niin kipeä kokemus on... kuitenki tahtoisin sen jakaa, koska se painaa mua, ja luulen että nyt mulle kostetaan sitä:((
Kylläpä on monella ikäviä kokemuksia ollut:( En osaa edes mitään sanoa, kun itse oon niin vähällä päässyt..Isot halit teille kaikille!
Priscu; (ja muutkin) Jos tuntuu että haluat vierittää jotain sydämeltäs, niin anna tulla vaan..Eipä meillä muilla oo sanomista, kun kuitenki jokainen itse päättää mitä tekee..
Priscillalle jaksuja. Kaikki me täällä varmasti tiedämme, mitä se vauvankaipuu on, ja se karmea pettymys menkkojen alkaessa. =´(
Täällä elellään vahvasti piinapäiviä, toistaiseksi ei kuitenkaan tuntuis olevan mitään hinkua testailla. Jospa ainakin sunnuntaihin saisin oltua testaamatta.
Mitään mainittavia raskausoireita en ole bongannut, menkkojen puolesta sitten taas puhuu v-tutus, laiskotus, makeanhimo ja itseinhoinen olo...
Jos tätsykkä ilmaantuu, on pettymys varmasti aikas kova, vaikka nyt suht tyynenä odottelenkin. Nimittäin tässä kierrossa ei ollut ainakaan yrittämisen puutteesta kiinni. ;)
Ovis oireili taas tuttuun tapaan hyvin selvästi: aristavat nännit, painontunne alavatsalla, hommailutkin tuntui vähän ikävältä, kun alakertaa niin aristi. Ja sitten tietty limat.
Juups, päivänjatkoja!
-Savanna- kp 26/28-30
ja oikeaan pinoon=)
Täällähän on käyty syvällisiä läpi ja sehän on vaan hyvä et murheita puretaan sydämeltä! Ja tämähän on oiva paikka siihen eikä kellään meistä ole varaa tuomita ketään mutta kuunnella ja ymmärtää voimme toinen toisiamme=)
Itse olen vähän arka täällä jutustelemaan pintaa syvemmältä ihan vaan siitä syystä et pelkään jonkun tunnistavan minut. Enkä kyllä tiedä mitä kamalaa siinä sitten olisi.
Eroasioista vielä että itse en ole eronnut lapsettomuudesta johtuvista syistä mutta silloin kun esikko oli alle vuoden ikäinen, meille tuli ero. Palasimme myöhemmin yhteen ja asiat menivät hetken hyvin mutta sitten ongelmat paisuivat liian suuriksi ja erosimme uudelleen muutaman kuukauden kuluttua. Tämä oli erittäin raskasta aikaa kun syyllistin itseäni kun hajotin lapseni perheen. Kuitenkin puoli vuotta erillään oltuamme palasimme vielä yhteen ja sillä tiellä olemme vieläkin. Ongelmat ovat taaksejäänyttä elämää ja toinen lapsikin on siis tämän jälkeen syntynyt. Tottakai riitoja on niinkuin varmasti kaikilla mutta ei mitään normaalia isompaa. Kaikkiaan yhteistö taivalta on kertynyt kahdeksan vuotta.
Jaahas, pieni isäntä hikeentyy ja tuoksahtaa eli mentävä on=)
Jos vielä laittaisin koopeetki vaihteeksi 13/26-29 yk 3
kuluuhan se lapsi sairas-päivä näinkin.
SAvanna me mennään sitten samoja kiertopäiviä ja näköjään samanmoisilla fiiliksillä. mie en meinaa ees suunnitella testaamista ennenkuin ja jos ehkä joskus menkat on todella myöhässä, muutamat syksyiset kemialliset aiheutti sen etten enää halua tulla " harhaan" johdetuksi.testejä on kaapissa vaikka minkä merkkisiä, olu jo muutaman kuukauden ja toistaiseksi saa olla.
yhestä piinailusta päästään tänään, mies haki just avaimen uuteen mahdolliseen asuntoon ja päästään tässä iltapäivän kuluessa sitä asuntoa katsastamaan
jospa sitä sitten tietäs missä sitä ens viikolla asutaan.
nyt mentävä unille pistämään toi pikkumies
tamatu; Tuli tuosta asuntojutusta mieleen, kun me etsittiin asuntoa pari vuotta sitten(onko siitä tosiaan jo niin pitkään??)
No, tilanteemme oli; mies tuuraustöissä(ollut kylläkin jo pitkään samassa paikassa), minä äitiyslomalla, ja asuntona oli semmoinen 30neliön kokoinen yksiö. Paperit oli hakemassa isompaa vuokrakämppää, mut tunnetusti ei nuo hommat hirmu nopeesti luista..Jotain pari kk ehti ne paperit siel olla kun mies yllättäen saikin vakipaikan:)
Ja eikun asuntoo etsimään..Ehdittiin useemmassa kämpässä käydä, mut ei tuntunut oikeelta, kunnes sit tää nykyinen sattui kohdalle. Kumpiki tykättiin ensisilmäyksellä, ja käytiin viel toisen ja kolmannenki kerran tätä katsomassa..Siitä se sitten lähti:)
Ei tääkään oo ku kaksio, mut 65 neliöö sentään..tuntui jo luksukselta sen entisen jälkeen:)
No, sitten lisää omaa napaa; kp taita olla 20/30-32, eikä tunnu ku flunssalta:(
meillä taas periaatteessa kaikki kävi nopeasti sne jälkeen ku tämä myytiin. aamulla mies vei paperit vuokra-asunnosta kaupungille ja iltapäivälle meille osoitettiin 5 eri asuntoa, joista kelpuutettiin jo yksi mutta pyynnöllä että jos vapautuukin tässä lähiaikoina saunallinen asunto niin saadaanko vaihtaa. ja saatiinhan me, ihana rivari saadaankin jos remppa on siellä onnsitunut nimittäin entiset asukkaat olivat polttaneet tupakkaa sisällä ja se haju oli ihan sanoin kuvaamaton samoin kaikki pinnat semmosess akeltasessa töhnässä. alustavasti ollaan kuulutu että kaikki pinnat on maalattu+uus jääkaappipakkanen ainakin on laitettu.vitsi ku mies tulis jo töistä niin pääsäts katsomaan. niin juu ja vuokrasopimuskin on kirjottamatta mutta avaimet me saatiin.
omakotitalohan meillä on jatkossa haaveissa, yritetään löytää valmis ratkasu mutt ahuonolta näyttää niin kaipa tässä aletaan sit sitä talopakettia väsäämään(tosin avaimet käteen mut puuhaa silti)
en oo muuten tainnu mainita että mikäli nyt vkl muutetaan, katkeaa luonnollisesti meidän nettiyhteys ja olikohan se 3-6vk ennekuin kytkevät uuden, tuun sit ilmottaan mikä on täm' n kierron lopputulos ellei selviä ennen lauantaita. töistä mulla on aika mahdoton nykysin surffailla.
palaan taas
Mukava, että Priscilla on joukossamme edelleen ja mieli ehkä aavistuksen parempi. Tätikö ei ole vielä saapunut? Onko sullakin tiputtelua/tuhruttelua ennen menkkoja tavallisesti? Aattelin ku mullahan sitä kans on 2-4 päivää aina ennen menkkoja. Tylsä homma.
Täällä sit iski flunssa. Koko päivän yskiny ja kurkku puhumisesta kipeän karhea (mähän oon siis puhetyöläinen, eli ope). Lämpö koholla, suusta mitattuna nyt 37.5 ja nousussa. Taitaa jäädä siis huominen työpäivä väliin. Ei muuten mut ku huomenna alkaa hiihtoloma, en mä aikonu lomaani kyl flunssas viettää, voi samperin samperi.
Ei taida siis lämpöihin enää tämän päivän jälkeen voida luottaa, jos nyt flunssa iskee kunnolla päälle. Huomenaamulla aattelin ekan testin tehdä. Mulla on vähä jännä fiilis, en ole niin 100 varma että olis nega tulos, mut toisaalta eipä täs oireilua hirveesti plussankaan puoleen olis. Ei oo rinnat arat juuri nimeksikään ja normaaleja pms-oireita vaan, selän juilimista ja masujomotusta/vihlontaa. Mut katotaan nyt kummiski mielenkiinnolla huomisaamun tulos. Sanotaan että 75% todennäköisyydellä epäilen negaa, mut plussaaki siis vähä ootan. On sen verran hyvä lämpökäyrä ollut nyt. Eli ovis ei ehkä ihan surkea ole ollut.
Atsiiiih! *aivastelee kerta toisensa perään*
Äh, korviaki jo jomottaa. Mielelläni lukisin tämän flunssan raskausoireeksi, mut en ole kyl kuullu, että kenelläkään korvat jomottais raskaana ollessa :D)))) Olisiki mielenkiintoinen oire.
No niin, ny juomaan kuumaa mehua.
Ps. Uskaltaako sitä varmasti ottaa sitä panadolia? Vai voiko se kiinnittymistä jotenki estää? Sanoohan ne että panadol on raskaana turvallinen, mut onko ihan varmasti?
Pricsulle ensiksi, kerrot vaan jos siltä tuntuu...
Kyllä mäkin mietin sillon sen jälkeen kun testin tein ni vahvasti sitä että mä teen abortin, että en mä yksin halua. Mutta Sitten mä ajattelin että mä olen lasta toivonut 3 pitkää vuotta, rukoillutkin vaikken mitenkään uskovainen olekkaan.
Mä sanoin tolle ukolle että se on nyt niin että mä teen tän lapsen vaikka yksinkin jos ei muu auta.
Siihen mä sitten orientoiduinkin koko raskauden ajan.Mun elämässä ei sillä hetkellä ollu ku koira tärkeintä.
Mä nousin sitten lopulta voittajana siitä risukasasta.
Mä kun en missään vaiheessa lakannu rakastamasta mun miestä, ehkä me siksi on voitukkin palata yhteen.Mutta koskaan en anteeksi sitä ole voinut antaa ja hän kyllä sen tietää.
Mä en halunnu antaa vaan periksi.Sillon mä sain kuulla kommentteja että mä pilaan toisen elämän kun teen lapsen vaikkei se sitä halua, tai että miksi mä olen niin säälittävä että mä roikun toisessa kiinni, vaikka lapsen avulla kun en muuten saa sitä miestä itelläni pidettyä.
Ehkä se oli niin, mutta kyllä mun mies on osannut siitä kiittää, että ikinä en antanu periksi.
Menipä nyt kyllä syvälliseksi..hui...
Ja toiseen asiaan, tuohon asunto juttuun, mekin on ostettu aika vasta tää mein asunto.
Syyskuussa päästiin muuttamaan.
Me asuttiin kolmestaan ja ison koiran kanssa tätä ennen 55 neliön kaksiossa ja nyt 200 neliön omakotitalossa.
Täällä pohjosessa se on niin paljon helpompaa kun saat omakotitalon sen hinnalla mitä maksat esim. hesassa yksiöstä..
On se ihana nyt kun on kuitenkin tilaa.
Saan mäkin sen kauan kaipaamani toisen bullmansterin kun on nyt tilaakin sille. =)
Mutta aurinkoisempia ajatuksia kaikille!
kyllä mulla on tota tiputtelua ennen menkkoja... tosin ei aina, Esimerkiks viimeks alko ihan kunnolla, nyt siis vuorokauden tuli ruskeeta tiputtelua, ja tänään ei mitään, valkkaria vähän, olo kostee...
Heräsin tuossa ihan vasta ja nyt on ihana olla rauhassa hetken aikaa ainakin, kun poika tuolla viellä vetelee unta palloon.
Outoa..
Niin ja tuohon eiliseen palatessa vielä, niin priscilla sä saat tuntea noin ja on sulla oikeuskin siihen.Se tuntuu tosi pahalta kun se täti vaan kurvaa paikalle.
Mä muistan esikoista yritettäessä, että se oli yhtä helvettiä.Joka kuukausi ne vaan tuli.Teit mitä tahansa, mä olin jo varma etten mä saa koskaan lasta.
Se on vaikeeta elää kuukaudesta toiseen ja odotella, sit kun ees jotain on, mistä vois ajatella että nyt, niin sekin matto vedetään pois alta.
Nyt tätä toista lasta yritettäessä on osannu ainakin vielä ottaa rennommin.
Tai toisaalta, kyllä mä sitä ressanki...
Mutta mä en osaa sitä välttämättä tuoda ilmi mitenkään, mihinkään. Mulla sisällä vaan kuohuu.
JA niinkuin minulle eräs ystäväni sanoi:
Hän ei voi ymmärtää mikä siinä lapsen tekemisessä on niin vaikeata.
Meinasinpa sitten ruveta väkivaltaiseksikin...
Kuitenki...
Vielä kerran pricsulle halit ja jaksamiset.
JA Uutulle oikein paljon onnea plussasta!
Täällä sitä piinaillaan, mutta ei vielä niin että testiä tekisin..
Mä vain mietin että kun mä olen menossa huomenna konserttiin ja siellä tulis varmaan jotain otettuakin ni kannattaisko mun testata huomenna jos se näyttäis jotain?huomenna ois 27/28-30
Mut nyt kahven juontiin ja kalevan lukkuun...
Buam kp 26/28-30