KULTAISET 60-LUKULAISET: Vkolle-40

Täällähän sitä taas töissä ollaan, väsyneenä rankan viikonlopun jälkeen. Eileiset ristiäiset menivät hienosti, vaikka juhlakalu itkikin lähes koko ajan. Mutta hänen juhlansahan se oli, joten pitihän se omakin ääni saada kuuluviin. Välillä mua itketti, kun erehdyin kuuntelemaan liian tarkasti mitä pappi puhui, mutta selvisin ilman kyyneleitä.



Mulla on kahtena iltana ollut lämpöä, jatkuvasti väsyttää ja paleltaa. Huono olo muutenkin... tänään kp 27/28, eikä tuhruakaan vielä. Yleensä tuhru tulee kp 24 - 25 tienoilla. Niinpä vastoin kaikkia periaatteitani testasin ennakkosuunnitelmistani poiketen jo tänään. Liian aikaseen, mutta mielestäni siinä haamu näkyy. Ihan hölmö olin kun tuhlasin testin, nyt pitää ostaa uusi ja tehdä keskiviikkona uusi...



Hyvää viikkoa kaikille. Mulla on kiireinen viikko töissä, mutta yritän aina välillä poiketa täällä. Ajattelepas Sonjaemma, jos molemmat saataisi plussat tällä viikolla...

Tulin jo takaisin, että ne niistä aamutöistä :-) Ja hyvä, että tulinkin, kun oli taas kerran MAAILMAN upeimpia uutisia. Nyt kovasti onnea vm69:lle ja toivotaan, että viiva vahvistuu. Mikäs ihme plussasädetys meidän 60-kymppisten pinoon on tullut ? Aivan mahtavia uutisia saa lukea melkein joka viikko !!! Tästä on hieno jatkaa .. Mitenköhän Levinia .. Senniinaa huhuuu .. olikos se teidän lekuri jo tällä viikolla ?

trattis .. Teti kirjoittelikin jo viime viikolla ja pian poksuu vkot-20, hyvä että siellä kaikki on mennyt hienosti, älä turhaan tunne pahaamieltä, koska itse ainakin olen iloinen teidän puolestanne. Teti onko miehesi muuttanut mielipidettä, eli onko tulossa synnytykseen ?



t. emmi taas ..

Ma kun niin paatin etten taalla nyt rammi kun ei oo mitaan varmuutta puolin ei toisin, mutta kun Emmi niin kivasti huutelit, en voinu olla vastaamatta!!*halit

Ma meen sinne lekurille about 10.10, parin paivan heitolla.. silloin saadaan varmuus tahan etta olikohan siella jotain kasvamassa vai ei...siita tama hiljaisuus! Kun nuo alkukesan kauhut on liian tuoreessa muistissa, paatin pitaa hys-linjaa talla kertaa (ja tassa sita taas juorun). Minkas teet! Kaikille kuitenkin mukavia oloja eri odotuksille!!

Hui! Vm69:lle varovaisia onnitteluja. Kuule eiköhän testata molemmat keskiviikkona, mulla on silloin virallinen testipäivä? Olisi se huikeaa jos saataisiin molemmat plussaa!



Pp 12 ja jännitys tiivistyy, niin kauan kuin ei ole vuotoa on toivoa.



Etomista ei ole taas ollut, paitsi lauantaina oli vähän semmoinen ettei mitään maistu ja hieman huimasi kauppareissulla kun nälkä iski. Rinnat on taas jonkin verran kipeät, välillä kipeämmät sitten taa ei. Mahassa ollut vain satunnaisia vihlaisuja, on taas rauhoittunut vaikka eilen vihlaisi taas munasarjan tienoilta. Mutta se on taas näitä luge-keltarauhasnippailuja¿kuten lievää orastavaa päänsärkyä taas tänä aamuna.



Kesäkuun hoidossa olin jo tässä vaiheessa varman negasta, nyt täytyy sanoa että en yhtään osaa sanoa¿ voi olla kumpaa vain, oireet on niin vähäiset että voi olla kaikki vain lugesteroineista johtuvaa. Ja eilen oli lieviä menkkatuntemuksia mahassa joten se taas voi enteillä pahaa.



Hirveä kiire töissä ja deadlinet painaa päälle, vaan arvatkaa alkaako olla keskittymisvaikeuksia?



Hyvä kuulla Emmi että se solujen jakautumishomma tosiaankin ei tarkoita muuta. Mutta sielläkin siis elellään jännityksessä.



On tämä tuskaa, lapsia on tehty maailman sivu ties minkäikäisinä ja minkälaisissa olosuhteissa, ei tämän näin hankalaa pitänyt olla *huokaus*

Joo, sovitaan se keskiviikko. Ja toivotaan, että kummallakin on vielä silloin aihetta testiin!! Onneksi on tämmöinen häsis-viikko töissä, ei ehkä IHAN niin paljon ehdi miettii tota haamua...

Täällähän plussatuulet puhaltelee, mahtavaa!!

Kävin tänään Prismasta hakemassa ferttestejä ja pitäis kai ruveta tikuttelemaan. Follikkeliultra on huomenna. Oletan, että siellä jotakin on kasvamassa, mutta se ei mun kohdalla tarkoita mitään. Niinhän siellä kaikissa muissakin follikkeliultrissa on ollut, mutta minä en vaan raskaudu. Mulla ei ole minkäänlaisia odotuksia sitä inssiä kohtaan. En rakentele enää mitään pilvilinnoja, koska en yksinkertaisesti enää jaksa tulla sieltä alas. Huomenna kuitenkin selviää, että päästäänkö inssiä edes yrittämään. Ja eihän sitä tiedä, tuleeko sitä ovisplussaakaan, vaikka ultra näyttäis mitä. Maanantaimasista.

Minä varmaan menisin jo haamusta sekaisin, joten en kyllä testaa ennen keskiviikkoa...ei muuten ole edes yhtään testiä jemmassa kotona, huomenna viimeistään pitäisi hakea jostain. lauantaina kyllä prismassa etsin mutta en löytänyt. Täytyy varmaan sitten käydä apteekissa huomenna ruokiksella tai jotain...

vm ja sonjaemma; teille plussa-aaltoja :) Vm oli jo haamuillut ;) Jännää......



Senniina; toivottavasti folliultrassa on kaiki ok ja ovis löytyy " soveliaana" päivänä (meillä ei ainakaan auttanut ovistella viikonloppuna tai hoito oli siinä. *huoh*)



Anteeksi, ykkönen vei taas ajatukset jutuillaan ja nyt en muista mitä piti laittaa. Kaikille kaikkea hyvää omiin vaiheisiinsa.



Itsellä kökköolo jatkuu ja jaksaminen on " huipussaan" . Kahden pienen lapsen kanssa ei jaksa edes siitä iloita, että on huono olo. Enemmän vain harmittaa se, että ei tahdo jaksaa näiden jo olemassaolevien kanssa, kun kolmonen (toivottavasti) raivaa itselleen tilaa mahassa. Anteeksi valitus, en vain ymmärtänyt haaveillessani, että jaksaminen olisi näin kortilla. Mutta jospa viikot toisivat helpotusta, ja tuovathan ne.

Pinkerton, sitähän tässä nyt ihmetellään, että osuuko ovis viikonloppuun. Mun tuurilla osuu. Ja sehän on sit siinä se inssi. Kevään clomikuurin aikana ovisplussa tuli kp14 ja se olis tässä kierrossa perjantai. Luomuillahan aina voi, mutta siitä on 13 vuoden kokemus eli ei onnistu. Lääkäri oli muuten sitä mieltä, että pregnyliä ei tarvii. Jos hyvältä näyttäis huomenna, niin eikös sitä voisi tuikata piikin persaukseen, niin olis se ajoitus helpompaa?

Ensiksi paljon halauksia vm:lle haamusta. Tuollaiset uutiset ovat ihania. Toivotaan että niitä tulvii tähän meidän pinoon edelleen. Ja uusille tervetuloa,mukavaa nähdä että meitä 60-lukulaisia vain riittää....

Tetin kuulumisia oikein kaipaa, ihana lukea miten mahan kasvatus edistyy. Ja kohtahan on jo puoliväli. Samoin emmin odotuksen kulkua jännätään ja toivottaan että kaikki on kuitenkin hyvin, niitä onnistuneita tarinoita on onneksi noissa pinoissa paljon jotka antavat pohjaa odottaa hyviä uutisia.

Täällä jännätään nyt vm ja sonjaemmaa, peukkuja teille molemmille. Pinkertonille voimia jaksamiseen, kyllä niitä voimia tarvittavilla hetkillä löytyy ja kummasti sitä jaksaa ja onnistuu voimansa oikein jakamaan. Senniinalle peukkuja ettei ovis ole viikonloppuna. Onnistuuko hoito jos ovis onkin perjantaina? Missäs trattis luuraa???

Tuttua tuo levinian maanantai masennus, toivotaan että lekurissa käynti tuo valoa siihen.

Itselläni ei mitään uutta kerrottavaa,tiputtelua on vielä mutta niinhän se viime km:kin kesti n. 12 pvä joten jos viikonvaihteessa ymmärtäisi lopetella senkin. kovasti odotukset ensi viikon lääkärikäyntiin on jo olemassa. Lääkäri on kuulema perehtynyt lapsettomuuteen(vaikka hoitaja ei sanonut että kuuluisin siihen mutta suositteli tapauksessani häntä) ja toivotaan että apua km:n löytyisi. Hedelmöitys ei näyttäisi olevan ongelma, mutta jatko sitten onkin. Kyllä nyt alkaa olemaan sellainen fiilis että ikä tosiaan kohdallani tekee tepposet. No vähän tässä olen jo kallistumassa siihenkin että kun kaksi on niin ehkä se meidän lapsiluku on siinä mutta perskutarallaa kun olen luonteeltani sellainen että periksi ei anneta, ei sitten millään niin kovasti odottelen niitä ekoja menkkoja että pääsisi yrittämään. Ja mieskin vielä toistaiseksi on haluamassa yritystä(taitaa olla molemissa sama periksi antamaton vika...). Mieli on ajoittain tosi maassa mutta hyviäkin hetkiä on jo olemassa joten eiköhän sitä kohta jaloillaan olla(polvillaan ainakin). Kaikkea hyvää teille tähän viikkoon ja kiitos että olette olemassa. Palaillaan!

-pietu-

Sonjaemma, no, olisitpa nähnyt mun itsehillinnän aamulla kun suorastaan ryntäsin työhuoneen kaapille. Siellä oli se viime kierrossa ostettu testi odottelemassa... Salaa kuljin vessaan sen paketin kanssa ja kävin kovaa tahtojen taistelua vessassa... testaan, en testaa... Mä olin pettynyt itseeni kun en voinut pidätellä keskiviikkoon. Nyt odotan varmasti. Testiäkään ei ole kaapissa odottamassa, kai se tarttee huomenna ruokiksella hakea valmiiksi odottamaan.



Senniina: älä vaivu syvemmälle maanantai masikseen!! Toivottavasti teilläkin sujuisi asiat suunnitelmien / odotusten mukaan. Miten sua voisi piristää? Kuulostit ekassa viestissä niin surulliselta. Halit sulle!!



Pinkerton: Koita jaksaa. Kyllä sitä itse kukin aina huonon olon/väsymyksen tms. koittaessa miettii, että " ihanko mä tätä itse monta kuukautta odotin..." On vaan luotettava siihen, että viikkojen edetessä olokin helpottaa. Ja jos ei, niin viimeistään sit vauvan synnyttyä... heh heh... No, toivottavasti olen itse saavuttamassa kohta tuon saman tilan.



Kamalasti huimaa... Ihan piti pitää tauko kirjoittamisessa kun näyttö pyöri. Apua, hajooko mun pää vai tää kone...

Hienoa, että jo jaksatte ajatella tulevaa!!

Kirjoiteltiin samaan aikaan, niin ei äskeiseen viestiini tämä ehtinyt.

Hyvä, että niin fyysinen kuin psyykkinenkin puoli toipuu!



Väkisinhän sitä 60-luvulla syntynyt ajattelee, että ikä tekee tehtäviään. Ja voihan se niin ollakin, mutta ainakin minulle lääkäri sanoi maaliskuussa, että sillä meidän km:lla ei ole mitään tekemistä iän kanssa.

halauksesta. Eihän näihin " vaivoihin" auta oikein muu kuin aika. Ja tietysti teidän kaikkien myötätunto ja lohdutukset. Sellaista surutyötähän tämä tavallaan koko ajan on ja se vie aikaa. Eikä lapsettomuuden suru koskaan kokonaan varmaan poistu, mutta uskon, että päivä päivältä sen kanssa oppii paremmin elämään.



Pietu, varmaan se huominen ultra ja munisten koko kertoo aika paljon siitä, onnistuuko inssi tällä viikolla. Lääkäri sanoi, että lh-plussapäivänä se tehdään. Oletan siis, että jos plussa on perjantaiaamuna, niin ei muuta kun simppaa kippoon ja menoksi.



Eniten tällä hetkellä masentaa/v:ttaa se keskiviikon työkeikka. Joudun siis työni puolesta oikeuteen todistamaan. Paskat. Sit kun se on ohi, niin voin alkaa ajatella taas kaikkea muuta. Kiitos, kun kuuntelitte.

sitä vartenhan täällä ollaan, että piristetään masennuksen iskiessä. Kuunnellaan, ja tsempataan toisiamme eteenpäin. Hyvä jos tästä on apua...

Tuossa juuri kiskaisin 1/2 silakkalaatikosta (kaupan) suuhuni ja täytyy sanoa, että ei se mitään silakkalaatikkoa ollut, pelkkää perunaa rivissä, kyllä oma tekemä on hyvää-ei voi puhua edes samana päivänä.



Tuolla kun omassa pinossa maalismasuissa olen kirjoitellut niin monella on rv-15 jo masut olleet näkyviä ja selviä, ja vaatteet vaihtuneet. Itse mietin, että mikä ihme ja kumma tätä eukkoa vaivaa, kun edelleen käytän samoja housuja ja muitakin vaatteita(?) Johtuuko se kohdun koosta tai siis asennosta ? Ja paino tulee ja menee, välillä on se +2kg tullut lisää, mutta nyt viikonlopun jälkeen oli tullut +5 kiloa lisää. Söin paljon salmiakkia viikonloppuna ja josko siinä olisi se syy.



Kiva pietu että jaksat taas turista meidän kanssa. Toivotaan onnea ja menestystä lääkärikäynnille, kuin myös senniinallekin !!!



vm69-Muistui elävästi mieleen oma kuumeiluni ja r-testit :-) Mullakin oli aina työpaikan kaapissa testejä ja jos ei ollut niin kasissa ainakin, ja kerran oli useampi testi laukussani ja laukku oli auki ja työkaveri siihen tepsutteli ja totta kait huomasi sen sisällön, ja ITSEÄNI hävetti. Niin monta kertaa testasin työpaikkani wc:ssä ..



Kaikille hyvää syksyisen harmaata lokakuun alkua t. emmi

muistan omasta raskaudestani, että se alkoi näkyä oikeesti n.vko20 tienoossa. Kyllähän sitä siinä onnessaan piti väljempiä vaatteita jo varmaan het plussatestin jälkeen, mutta jos olisi halunnut, niin vanhat vaatteet olisivat mahtuneet päälle tosi pitkään. Sitten kun se alkoi näkyä, niin se olikin sit menoa. Mulla koko massu kasvoi tuohon eteen eli sivuille ei yhtään. Senttejä tuli siihen malliin, että rupesivat jo kyttäämään mun sokeriarvoja. En tiedä pitääkö paikkaansa, mutta sanotaan, että eka pysyy piilossa pitempään kuin jos oottais kakkosta, kolmosta..

Emmi, älä murehdi vatsan kokoa! Jos olen ymmärtänyt, tämä olisi eka raskautesi näin pitkällä, joten kohtusi ei vain ole vielä venähtänyt. Vauvakin on vielä kovin pieni. Ja vatsan koko on kovin yksilöllistä. Mulla on aina ollut iso vatsa, tosin muutenkin kaikki ylim.kilot kertyvät vatsan seudulle.



Jos on normaalisti hoikka eikä kiloja kerry, silloin melko varmsti raskauskaan ei näy kovin aikaisin.

Mietin tässä, pitäiskö meille 60-lukulaisille avata oma odotuspino Odotuspuolelle...

Nostan kovasti hattua kaikille teille, jotka kuumeilette ja olette jaksaneet yrittämistä kovin pitkään. En tiedä, miten pitkä pinna itsellä olisi.

Jotenkin tuntuu väärältä kommentoida raskautta täällä kuumeilevien puolella.

Toisaalta tämä oma ikäkin on tärkeä tekijä, missä listalla haluaa kirjoitella. Onhan 2-kymppisellä odottajalla erilainen ajatusmaailma kuin lähemmäs 4-kymppisellä.



Anyway, pidän peukkuja kaikille kuumeileville!!

Alanpa lukea tätäkin palstaa,kun aloin haaveilla pikku kakkosesta.

Olen pienen -03-tammikuussa IVF-hoidon tuloksena syntyneen pikkuprinsessan äiti,jolla ikää on 3-viikon päästä 39v. (vanaha kääkkä,siis..)

Nyt aloin sitten vanhoilla päivilläni haaveilla toista pienokaista.

Mutkana vain et mies ei suostu uusiin lapsettomuus hoitoihin,mutta jos luontoa avustetaan ilman et hän joutuu raahautumaan polille,niin se sopii.

Kävin sitten lääkärillä kun on taasen ollut pitkittynyttä vuotoa,kun en ole terolutteja popsinut. Pospasin sitten viikon teroja ja nyt on masu kipeä kun on kauheat kuukautiset.

Teroja jatketaankin sitten säännöllisesti. Joulukuussa menen taas lääkärin vastaanotolle ja saan vissiin Clomi reseptin. Pientä apua luonnolle,toivottavasti.

PCO todettu lapsettomuushoitojen yhteydessä,ja pienillä lääkeannoksilla ei munarakkulat kasvaneet. Senpä vuoksi en ole kovinkaan toiveikas että nuo Clomit mitään auttaisi,mutta koitetaan nyt ainakin-eihän sitä koskaan tiedä...

Alkuvaiheessa tämä kuumeilu siss vasta.

tavallaan kyllä hirvittää ajatus tuosta uudesta raskaudesta,kun edellisen aikan oli lähes kaik vaiva:. raskausdiabetes,raskaushepatoosi,

Hb-laski niin et huimas ja heikotti. kun vaivat sit saatiin kuriin tyttö jo syntyikin. Tuli siinä neuvola ja äp-poli ja synnyttämättömien vuodeasato tutuiksi. Tyttö syntyi rv 37+1 melkein ilman omia sokereita. joutui tietenkin teholle sokeri tiputukseen. Ressukka ei osannut lievästä keskosuudestaan johtuen syödä heidän määräämiään annoksia ja sai nenämahaletkun ja joutui jäämään lasten osastolle kunnes la tuli vastaan ja alkoi syödä edes hieman paremmin.

Tytön syömistä seurattiin koko eka vuosi. Nyt kasvaa hyvin,vaikka syöminen ei kuulu pian 4-vuotiaan mieli puuhaan vieläkään.

Imetys ei onnistunut,kun maito ei noussut. Ilmeisesti stressi vauvan voinnista oli liian iso,tai jotain. Siitäkin sain naapureilta ja tutuilta moitteita et kyllä pitäis iimettää... Noh läheisyttähän voipi antaa muutenkin ja hyvin terve neitokainen on ollut.

Huolestuttaa siis myös että JOS onnistun raskautumaan toistamiseen niin jaksanko (muistan jossain vaiheessa raskautta vain nukkuneeni ja nythän on leikki-ikäinen vaatimasa oman osansa äidin huomiosta)uudestaan nuo kaikki vaivat ja mitä jos joudun seuraavastakin lapsesta 3-viikoksi heti syntymän jälkeen eroon...

Toisaalat turha noita on vielä miettiä,kun ei le ollenkaan varma että edes tulisin raskaaksi enään koskaan.



Kovin tarkkaan en ole teidän muiden juttuja vielä ehtinyt lukea,joillakin oli plussa uutisia,ONNEA heille,toivottavastai kaikki menee hyvin loppuun asti.

Tutkiskelen paremmalla ajalla keitä muita täällä on.



Kovin oli sekava sepustukseni,toivottavasti siitä sai edes jonkinlaisen käsityksen että millainen kääkkä on ilmestynyt ketjiuunne.

iltapäivää kaikille!

tässä listaa tälle viikolle, toivottavasti muistin oikein päivitykset. ja olin nyt kahden vaiheilla että laitetaanko haamut plussiin, mutta oman taikauskoni mukaan odotetaan siis keskiviikkoa, toivottavasti meni oikein. onhan tuolla jo ihan mukava plussapino! ja lisää siis näyttää tulevan.

on; 24/24-28, testejä kotona, mutta en jaksa uskoa, vähän menkkaimaista nipistystä tuntuu. mutta katsotaan päästäänkö vaikka edes keskiviikkoon asti...

koko ajan keskeytystä, joten täytyy palata paremmalla ajalla.





Ani67 minä -67, samoin ukko (tyttö 03/05 on hänen, esikoinen 05/94 ekasta liitostani), asuinpaikka Varsinaissuomi), mies yrittäjä minä kotona, ei koiruuksia ei kissuuksia



Pietu-65 eli 41 juuri täytin, mies kaksi vuotta vanhempi, kaksi tyttöä, 97 ja 99 syntyneet ja kolmatta kovasti toivotaan, yksi km maalis-huhtikuun vaihteessa. Yritystä syyskuusta-05, haaveissa ollut minulla paljon kauemmin. Asun etelä-savon alueella



Tuulitii Täytän tänä vuonna 40, mies on vuoden vanhempi. Lapsia on ennestään neljä, vanhin täytti tänään 11 ja nuorin täyttää ensi kuussa 2. Molemmat ovat tyttöjä, välissä kaksi poikaa, 8 ja kesällä 6v täyttävä. Asuinpaikkana on Satakunta.



Marikko olemme miehen kanssa yli 40-vuotiaita ja haaveilemme kolmannesta. Meillä on nuo kaksi muuta ihan vielä leikki-ikäisiä, joten tämä meidän elämän pikkulapsiperheikä on parhaillaan käsillä.



Emmi ja 36v(loppuvuodesta synnärit :-D) ja mieheni myöskin 36v, täyttää loppukesästä 37v. Vauvaa olemme yrittäneet elokuusta 2004, ja olemme onnistuneet 3km verran :-( Olemme NKL-jonossa



maria69 37v ja mies 30v. Yritys aloitettu 08/05 ja aikaan ollaan saatu 3 km:a.



Sonjaemma vm -67, mies samanikäinen, Espoo, yksi koira, esikoista kuumeiltu 2 vuotta, hoidoissa. Takana 4 inseminaatiota ja 1 ivf josta plussa ja km rv 13. Nyt sitten odotellaan seuraavaa ivfää eli koeputkihedelmöitystä (mitään varsinaista vikaa ei ole tosin todettu).



Trattis vm -65, mies muutaman vuoden vanhempi. Ei lapsia, koiria kaksi. Yritystä takana liian monta vuotta, kaksi keskenmenoa.



Senniina -68, mies -74. Mulla yksi clomilapsi ed.liitosta -99, miehellä ennestään 2 lasta. Lasta toivottu 9/05 alkaen ja 1-5/06 clomit+pregnyl. Hoitoihin 8/06.



Kirppu-68 Itse olen 37, mies 33. Mulla edellisestä liitosta lapset -88, -90 ja -95. Asustellaan Savossa. Mies töissä, mulla määräaikainen työ loppui joulukuussa. Sain keskenmenon reilut kaksi kuukautta sitten. Vauvaa oltiin yritetty kolme kuukautta kun onnisti. Valitettavasti päättyi noin ikävästi tuo raskaus mutta uutta yritetään kovasti.



vm69 Minä olen 37 ja mies 41. Meillä kolme tyttöä, tänä vuonna 8, 7 ja 3v. Neljäs tyttö syntyi maaliskuussa 06 raskausviikolla 20+5, eikä siis ole kanssamme... vaan enkelinä pilvenreunalla. Asustamme Uudellamaalla.



RouvaP Itsellä on ikää 39, miehellä pari vuotta vähemmän. Tampereen seudulla asutaan. Meillä on takana yritystä vasta alle puoli vuotta. Miehellä on ennestään yksi lapsi, minulla ei lapsia. Yhteinen lapsi kummankin toiveena, katsotaan miten käy.



Levinia ' 69; lokakuussa 37; mies 40

lapsia ennestaan nelja tyttoa 14.10.7.3-vuotiaita tana vuonna. Yritysta helmikuusta 06, pieni tm maaliskuussa, km 06/06 rv8. Viides siis tekosilla!



Teti olen 37 kohta ja mies pari vuotta vanhempi. Ei ole lapsia ennestään ja yritystä takana 11kk eli ollaan vasta alussa tässä yrittämisessä. Täällä savossa asustelen.



mami_69 Lapsi tervetullut 03/04, hoitoon lähdetty 01/05 ensin inssejä luonnolliseen kiertoon, sitten clomien kanssa. 01/06 Ivf/icsi saatiin 13 munasolua, joista 11 hedelmöittyi. Kokeiltiin kummallakin tavalla hedelmöitystä ivf/icsi, molemmat onnistui. Passit sitten 05/06 ja 06/06 nyt pakastin on tyhjä. Ja me siirrymme kunnalliselle puolelle hoitoon.



murmeli66 vauva saa tulla jos tullakseen, mutta erityisemmin emme yritä. Lapsia on ennestään kolme, pojat -92 ja -01 ja tyttö -04. Itse täytin juuri 40 ja mies on kolme vuotta vanhempi ja asumme täällä pohjoisella Pirkanmaalla.



Pinkerton

Muut lapset meillä ovat taapero ja vuosikas; me olemme nyt vasta tässä pikkuvauva-vaiheessa, kun tapasimme toisemme ei-niin-nuorena ja lapsettomuuskamppailujakin on käyty. Ikää meillä on hiukan alle 40 toistaiseksi vielä ;)



Isotikru: olen vm-69, mies kahta vuotta vanhempi

Asutaan pääkaupunkiseudulla, molemmat on työelämässä ja lapsiakin on 4, poika 13-v, tytär 10-v sekä kaksostytöt 6-v.



Minä_vaan: Yli 40-vuotias ja silti vauvakuumeessa! Perheessä on jo kaksi lasta (3v ja pian 2v), mutta silti on vielä ihan hirveä hinku saada kolmas pikkuinen.



Ankkis Täytän ensi kuussa 38 ja mies on saman ikäinen. Lapsia on kaksi,

12-vuotias tyttö ja nykyisen miehen kanssa 2-vuotias poika. Vielä yksi olisi kiva saada jonon jatkoksi ja pikkuveljelle kaveriksi.



Mutkala-65 minä 41v, mies 46v, minulla kaksi lasta entisestä liitosta 17v ja 14v, yksi yhteinen 7v., lisäksi meillä 2 koiraa, hevonen



Panjo Olen nelikymppinen, ja minulla on kaksi pientä lasta.



Alpinia; vuosimallia 67, mies 70. Kaksi lasta 92 ja 96. Kolmatta koetetaan alulle laittaa, yrityksia alkuvuodesta asti. Yksi keskenmeno keväällä. Kaikki pelissä: greippimehu, ovistikut ...



Hyrysysy Olen pienen -03-tammikuussa IVF-hoidon tuloksena syntyneen pikkuprinsessan äiti,jolla ikää on 3-viikon päästä 39v.



Maiju68



Plussanneet 60-lukulaiset:

Maria69

Teti

Emmi

Tale68

Pinkerton

Isotikru

Mutkala-65

Panjo?