Lue keskustelun säännöt.
Anoppilassa nähtyä (taas) tänään
28.08.2014 |
Miehen 23- ja 25-vuotiaille kotona asuville veljille kuorittiin perunat ja annosteltiin kastike valmiiksi lautaselle. Kenen mielestä tämä on normaalia touhua? Oma mieheni ei parikymppisenä seurustelumme alkaessa myöskään osannut kuoria perunoita, joutui opettelemaan. Onhan tuo nyt ihan helvetin noloa. Monta kertaa on tehnyt mieli lyödä hanskat tiskiin ja etsiä aikuinen mies itselleni.
Jotain vikaa täytyy olla jossakin, kun ei ymmärretä, ettei tuollainen meno ja jälkikasvun jatkuva palveleminen kasvata aikuisia omillaan toimeen tulevia ihmisiä. Ei ole tulevan tyttöystävä/puolison tehtävä opettaa elämän perustaitoja.
Kommentit (47)
[quote author="Vierailija" time="28.08.2014 klo 19:22"]
Mitä jos lapselleen perunat kuorii. Minä teen miehelleni lautaselle koko ruoka-annoksen ja voitelen leivänkin. Joka päivä. Se on yksi monista tavoista kertoa että toinen on tärkeä. Ja mies on siitä onnellinen. Nuuhkasee ja tuumaa, mitäs se meidän mamma on tänään loihtinu. Syötyään kiittää ja hoitaa tiskit.
[/quote]
Miksi se on aina noin päin, nainen passaa? Miksi miehesi ei osoita, että sinä olet hänelle tärkeä kuorimalla sun perunat? Ai niin, sehän osoittaa sen vaihtamalla auton renkaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laulaakohan anoppisi pojille iltaisin tuutulaulutkin ja peittelee? :) Ihme touhua kyllä tuollainen isojen miesten passaaminen. Onko veljekset ihan "normaalin oloisia" vai täysin nössyköitä? Pihalle tuollaiset vanhatpojat pitäisi potkaista, ihan heidän oman tulevaisuutensa tähden. Äiti pitäisi saada hereille!
Kovat käyttöön miehesi kanssa kotona. Laitat sen siivoamaan keittiön joka toinen kerta, samoin vessan ja niin edelleen.
Normaalia toimintaa perheessä, jossa äiti rakastaa lapsiaan ja kodin velvollisuudet eivät ole valtapeliä tai vaihtokauppaa. Lämminhenkinen maalaistunnelma mulle tuosta tulee mieleen, täällä kaupunkiyksiössä kun mietin ja taas kerran yksin syön :(
Jos anoppi haluaa olla vieraanvarainen? Eiköhän miehesi ole sallinut tuon tapahtuvan. Turhaa miehesi äitiä yksin syytät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa varsin kietoutuneelta perhemallilta. Ei kieroutuneelta. Tai no, ehkä joo siltäkin :)
Eikö yksikään niistä pojista ole suorittanut varusmiespalvelusta, vai eikö sielläkään ole enää kuoripottuja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ne pärjäs armeijassa perunoiden kanssa? Ja oliko niillä vaaleanleivän kortti ettei tarvinnut nakertaa panssarivanikkaa?
Ei tuossa mitään kieroutunutta ole. Oma edesmennyt anoppini teki samaa, se oli hänen tapansa osoittaa rakkauttaan, halaamiset ja puhuminen ei kuulunut heidän perheensä tapoihin, eivät osanneet.
Minä sitten kerran (tulevalle) anopille sanoin, että tiedätkös, että minä en tule perunoita pojalleen kuorimaan, se ei ole minun hommani. Anoppi otti onkeensa, viisas ihminen kun oli, eikä loukkaantunut mitenkään. Mieheni ei kyllä ollut hyvillään asiasta:) Sai jatkossa kuoria perunansa itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies asuu 25-vuotiaana vanhempiensa luona pysyvästi, ei hän varmaan sieltä koskaan saa pois muutettuakaan. Ei kukaan nainen nimittäin tule kotoa hakemaan.
Minun anoppini tyttäret... Kulkivat lettipäinä tuossa iässä. Molemmat tekivät onnettoman irtautumisyrityksen ja palasivat taas kotiin mamman helmoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kuorii perunat se, joka kokkaa. Ei niitä todellakaan enää pöydässä kuorita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun sveitsiläinen anoppi saa hepulin, jos ei pöydän päässä istuvana saa annostella kaikille ruokaa. Jos vastustan, nousee kamala älämölö. Perunoita ei kuorineen pöytään tuoda.
Jos minä olen kokannut, annostelen jokaiselle ruuan pöytään. Jos mies tai joku muu on kokannut, sama juttu. Ja perunoita ei meilläkään kuorita pöydässä.
[quote author="Vierailija" time="28.08.2014 klo 18:41"]
Jos mies asuu 25-vuotiaana vanhempiensa luona pysyvästi, ei hän varmaan sieltä koskaan saa pois muutettuakaan. Ei kukaan nainen nimittäin tule kotoa hakemaan.
[/quote]
Olet väärässä. Mun mies oli 31v, kun se kotoaan kävin hakemassa. Erinomaisen hyvä valinta! Ja hieno anoppi tuli kaupanpäälle.
[quote author="Vierailija" time="28.08.2014 klo 18:56"]
[quote author="Vierailija" time="28.08.2014 klo 18:41"]
Jos mies asuu 25-vuotiaana vanhempiensa luona pysyvästi, ei hän varmaan sieltä koskaan saa pois muutettuakaan. Ei kukaan nainen nimittäin tule kotoa hakemaan.
[/quote]
Olet väärässä. Mun mies oli 31v, kun se kotoaan kävin hakemassa. Erinomaisen hyvä valinta! Ja hieno anoppi tuli kaupanpäälle.
[/quote]
Tämä on tulevaisuudenkuva, meillä pian sama tilanne kuin etelä-Euroopassa. Lapset joutuvat pitkälle aikuisuuteen asumaan vanhempiensa kanssa, koska ei ole töitä:(
Missä te kuoritte perunat, jos ette pöydässä? Niin, ne kuoritaan jo ennen keittämistä, totta.
Meillä keitetään kuorineen ja laitetaan tarjolle kuorineen, useat syövät kuorineen, joten näin on fiksuinta. Pöydässä saa kuoria kyllä, jos joku haluaa.
Pojista toinen on suht normaali (tyttöystäväkin löytyy), toinen auttamaton peräkamaripoika. Vieraanvaraisuudesta kyse omia kotona asuvia poikia passattaessa? Miehen mukaan heillä on aina toimittu näin. Vanhemmat pyörittävät ateriapalvelua ja kaikkea muutakin palvelua edelleen, vaikka kaikki lapset ovat täysi-ikäisiä.
Palvelukeskusta ylläpitämällä rakkautensa ja välittämisensä osoittavat äidit voisivat oikeasti miettiä minkälaisen karhunpalveluksen tekevät lapsilleen. Ei kukaan täysjärkinen nainen nykyään enää huoli miestä, jonka kyky huolehtia itseestään ja kodin askareista on pikkulapsen tasolla. Tällainen mies ei myöskään koskaan tule pärjäämään omillaan, tai ainakin näiden asioiden opettelu vasta aikuisiällä on paljon hankalampaa.
Kaikesta eniten perseestä on, että mieheni ei edelleenkään näe kotinsa toimintatavoissa mitään korjattavaa. Tottakai mammapoika nauttii mielellään kun asiat tupsahtavat vaivaa näkemättä nokan eteen valmiina, eri asia onko se ketään kohtaan reilua.
Itselläni on ollut välillä todella raivostuttavaa elää ihmisen kanssa, jolta vei useita vuosia tajuta esimerkiksi, että ruokakaupassa on käytävä ja sieltä on tuotava muutakin kuin keksipaketti.
ap
Te äidit, jotka olette aina passanneet lapsianne, yleensä poikianne, ja tehneet kaiken valmiiksi, miten luulette, että poikanne arvostaa tyttöystävän/vaimon tekemiä kotitöitä ja esim. aikaa, kun tämä hoitaa lapsia kotona? Vai pitääkö näitätäkin itsestäänselvyytenä kuten kotona on oppinut? Kuuluuko kuvioon myös se, että kun on kun isän vuoro hoitaa lapsia niin tämä suuntaa mummolaan tai kutsuu mummo kylään, jotta miehen ei taaskaan tarvitse tehdä itse "naisten" hommia?
Miten teidän oma mies pärjää, jos itse sairastutte vakavasti? Luuletteko, että tämä jää omaishoitajaksi vai joutuuko laittamaan vaimon laitokseen, kun ei selviä kotitöistä ja sairaan hoitamisesta? Ja miten se teidän passattu poika pärjää lastenlastenne kanssa, jos tämän vaimo sairastuu tai pahimmassa tapauksessa kuolee?
Rakkautta voi osoittaa teoilla ja välillä on ihana hemmotella ja passata toisia, mutta kyllä lapsille pitäisi antaa eväät selvitä arjesta ja tavallisista kotitöistä ihan itsekin.