Lue keskustelun säännöt.
oletko valehdellut lääkärille?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoisinta on se miksi potilaat valehtelevat. Osa tietysti haluaa saikkua yms. mutta osa pelkää lääkäriä, osa lääkkeitä. Joskus potilaan valehtelu johtuu lääkärin käytöksestä. Jos lääkäri on tyly tai ilkeä on vaikea kertoa hankalista asioista...
Vanha juttu, mutta minä valehtelin että pärjään panadolilla leikkauksesta seuraavana päivänä kun ihmettelivät kivun tasoa. Aloin sitten valehtelemaan kun pelkäsin että joudun uudestaan. Iso hematoma oli siksi oli niin järkyttävä kipu, se löytyi kun nousi kuume ja tulehdusarvot. Ei muuten mutta pelkäsin etten pääse kotiin koskaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen monesti kaunistellut asioita, kun on kysytty: mitä kuuluu.
Ei sinne saa edes aikoja, joten en ole käynyt pieneen ikuisuuteen ja muutenkin menen sellaiselle vasta sitten kun aivan pakko on. Kadulta voi ostaa sellaiset lääkkeet että pärjää, lääkäri ei niitä kirjoita kuitenkaan...
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 21:03"]
Mielenkiintoisinta on se miksi potilaat valehtelevat. Osa tietysti haluaa saikkua yms. mutta osa pelkää lääkäriä, osa lääkkeitä. Joskus potilaan valehtelu johtuu lääkärin käytöksestä. Jos lääkäri on tyly tai ilkeä on vaikea kertoa hankalista asioista...
[/quote]
Paras kommentti tähän mennessä. Lääkärin ja potilaan tapaaminen on aina vuorovaikutustilanne. Siinä on monta muuttujaa. Tuskin monikaan potilas lähtee kotoa ajatellen, että nytpä valehtelen lääkärille (paitsi ne "saikuttelijat"). Se vain tapahtuu siinä tilanteessa. Ihmiset muutenkin kertovat valkoisia valheita koko ajan. Myös ystävilleen, lapsilleen, puolisolleen. Lääkäri on lisäksi auktoriteetti, jolle ei ehkä halua saarnan pelossa paljastaa omia huonoja elämäntapoja.
Tietäisit vaan. Julkisen puolen yleislääkärinä voin kertoa, että ehkä kolmannes potilaista tulee paikalle edes aikomuksenaan puhua totta. Puolet ajasta menee nistien lääketoiveiden, itsensä googlella väärindiagnosoiden tai muuten vain harhaisten sepustuksia kuunnellessa.
Olen ollut parisuhteen ja bff-suhteen rajamailla (esim. vietetään joulut miehen perheen luona yhdessä, suhde on eksklusiivinen mutta no, miehelle on vähän vaikea sitoutumiskammon vuoksi silti sanoa sitä parisuhteeksi, omat asunnot on) keikkuvassa suhteessa viimeiset 10 vuotta ihan tyytyväisenä ja haluan jatkaa sitä, mutta biologinen kello alkoi tikittää joten hakeuduin hoitoihin (miehen tietäen) itsellisenä ja siis valehtelin että olen sinkku. En kadu, mielestäni on typerää että hoitoja ei (siis yksityisellä, omalla rahalla) saa kaikki joilla on stabiili lapsenkasvattamiseen sopiva elämäntilanne ja jotka ei mene hoitoihin kumppanin selän takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykiatrini on valehdellut minulle ja KELA:lle mun häiriön ja työkyvyttömyyden vakavuudesta. No, mikäs siinä kun kohta pääsen pysyvälle eläkkeelle.
Kyllä. Alakerrassa oli ihan harmiton rasvapatti, mutta sanoin etten voi pyöräillä kun se ärtyy. Sain sitten terkkarista palvelusetelin sen poistoon. Olisihan sen saanut omalla rahalla myös yksityisellä pois, mutta kivempi kun palvelusetelillä se oli murto-osa hinnasta.
En pyöräile, mutta ärsytti kun kaikki aina kysyi mikä se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoisinta on se miksi potilaat valehtelevat. Osa tietysti haluaa saikkua yms. mutta osa pelkää lääkäriä, osa lääkkeitä. Joskus potilaan valehtelu johtuu lääkärin käytöksestä. Jos lääkäri on tyly tai ilkeä on vaikea kertoa hankalista asioista...
Mun psykiatri (venäläistaustainen) on ehta aito sadistinen persoonallisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="21.08.2014 klo 21:03"]
Mielenkiintoisinta on se miksi potilaat valehtelevat. Osa tietysti haluaa saikkua yms. mutta osa pelkää lääkäriä, osa lääkkeitä. Joskus potilaan valehtelu johtuu lääkärin käytöksestä. Jos lääkäri on tyly tai ilkeä on vaikea kertoa hankalista asioista...
[/quote]
Paras kommentti tähän mennessä. Lääkärin ja potilaan tapaaminen on aina vuorovaikutustilanne. Siinä on monta muuttujaa. Tuskin monikaan potilas lähtee kotoa ajatellen, että nytpä valehtelen lääkärille (paitsi ne "saikuttelijat"). Se vain tapahtuu siinä tilanteessa. Ihmiset muutenkin kertovat valkoisia valheita koko ajan. Myös ystävilleen, lapsilleen, puolisolleen. Lääkäri on lisäksi auktoriteetti, jolle ei ehkä halua saarnan pelossa paljastaa omia huonoja elämäntapoja.
Tietäisit vaan. Julkisen puolen yleislääkärinä voin kertoa, että ehkä kolmannes potilaista tulee paikalle edes aikomuksenaan puhua totta. Puolet ajasta menee nistien lääketoiveiden, itsensä googlella väärindiagnosoiden tai muuten vain harhaisten sepustuksia kuunnellessa.
Diagnosoin itseni googlen avulla aikanaan oikein (kaksi diagnoosia, yksi oli oire toisesta), mutta en kai mä sitä lääkärille sanonut, kun tiedän teidän olevan niin herkkiksiä tämän googlailun suhteen. Kerroin vain oireet. Tutkimusten jälkeen pamahti juuri se diagnoosi, ja myös taustalla olleen sairauden diagnoosi, jotka olin googlella selvittänyt. En kyllä varmaan reagoinut näihin lääkärin uutisiin uskottavasti, kun kerran jo tiesin, mistä on kyse. Olin vaan että "jaa, okei". Nyt jälkeenpäin ajatellen taisin paljastaakin korttini, kun kysyin yhden jatkokysymyksen, mikä olikin sitten vanhentunutta tietoa. No ihan sama.
Terveisin hankala ja kyyninen potilas
P.S. Kiva hoitosuhde meillä potilailla ja lääkäreillä noin yleisesti ottaen. Perustuu valehtelemiseen, tiedon pimittämiseen ja molemminpuoliseen halveksuntaan, jota sitten peitellään kohteliaasti.
Mitä sinä oletettuna lääkärinä sanot palpoinnin jälkeen?