Erota vai jatkaa?

Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä kuusi vuotta, olen itse 27v ja mieheni 29v. Asumme yhdessä vuokrasunnossa. Miehen opiskelut ovat loppusuoralla ja minä palkkatöissä, ja olen ollut vastuussa taloudestamme jo pitemmän aikaa miehen opiskellessa.

Emme ole kihloissa/naimisissa. Syy on että mies ei ole halunnut, koska ei ole kooenut sitä tärkeänä, ja luulen että hän myös ei uskalla sitoutua enempää, mutta tämä on vain omaa tulkintaan. Pari vuotta sitten meillä oli pieni kriisi, milloin tuskailin miehelle, että suhde ei ole edennyt mihinkään, ei kihloja ei lapsia, ja tuntui että takeita tulevasta ei ollut miehen puolelta. Hän vakuutteli että oikeita aikomuksia kyllä on, mutta että haluaa valmistua ensin jne. ennen kuin on haluas lapsia hankkimaan, että voi taata sitten hyvän elintason meille kaikille.

olen kärsinyt vauvakuumeesta jo useamman vuoden, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Viimeinen vuosi on mennyt kuumeillessa enemmän. Mies on edelleen sitä mieltä että ei lapsia vielä, ja nyt on puhunut että ei ole varma haluaako ollenkaan, että nyt tuntuu siltä mettä ehkä ei, aikasemmin sanoi kyllä haluavansa. Mitä enemmän itse kuumeilen ja asiasta puhun satunnaisesti, sitä kauemmaksi tuntuu haave karkaavan miehen puolelta. On myös sanonut ettei halua minulle että olen onneton tämän vauvasian kanssa, ja väläyteli jo eron mahdollisuutta, että jos haluan erota niin hän ymmärtää.

Muuten suhteemme on ollut hyvä ja olemme olleet onnellisia, ainakin omasta puolestani, mutta olen ymmärtänyt että mieskin on ollut.

Nyt pitäisi siis pohtia jatketaanko matkaa yhdessä.. Itse lähinnä pohdin muuttuuko miehen mieli vielä kunnes hän valmistuu koulustaan. En halua kuitenkaan turhaan odottaa, ja tuntuu että tilanne on saanut minut etääntymän miehestäni, mikä on aika pelottavaa ollut huomata.

onko kellään kokemuskia tällaisesta? Vinkkejä? Tilanne on alkanut stressaamaan minua todella, ja olen pohtinut kaikenlaisia vaihtoehtoja, mutta en tiedä mikä olisi oikein.