Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Voiko avo/avioliitto olla toimiva, jos toisella puoliskolla

Vierailija
02.09.2013 |

on mielenterveysongelmia? Miten siinä tilanteessa löytää voimia jaksaa hoitaa arjen ja muut asiat yksin? Ja vielä tukea sairastavaa puolisoa? Ja kestää mahdolliset negatiiviset käytökset?

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
02.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

No kai se vähän riippuu siitä, millaisia ne mielenterveysongelmat ovat. Terveisin keskivaikean masennuksen aikoinaan selättänyt pienten lasten äiti, joka kyllä itse hoiti lapset ja kodin ja arki pyöri masennuksesta huolimatta eikä ollut mies tukemassa vaan omissa touhuissaan...

Vierailija
2/11 |
02.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puhutko nyt omasta liitostasi? Riippuu niin tilanteesta ja onko masennus vaikea, keskivaikea vai lievää? ja mitä ne negatiiviset käytökset on?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
02.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

En alkaisi suhteeseen mielenterveys ongelmaisen kanssa, eri asia jos olisin jo ollut jonkun kanssa suhteessa ja sitten jossain vaiheessa sairastuisi esim masennukseen.

Vierailija
4/11 |
02.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

minä olen tällaisessa suhteessa ollut kaksi vuotta ja täytyy sanoa että helvetin raskasta on. voimat on täysin loppu mutta jaksan yrittää koska ei hän kenellekkään mitään pahaa halua, on vain mieleltään sairas. ehkä tässä terveen osapuolen  vaan tarvitsee vain olla tarpeeksi vahva, ja omistaa kovan hoivavietin. hän on parhaimmillaan paras, ja pahimmillaan oikeasti paha. en kyllä muille läheisilleni menisi tällaista tilannetta "suosittelemaan"

Vierailija
5/11 |
02.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

5.nen. Oletko kertonut tilanteestasi lähipiirille? Kaiken muun lisäksi multa vie niin paljon voimaa, kun joudun selittelemään tekemisiämme/tekemättäjättämisiämme lähipiirille, jotka eivät ole tietoisia kotimme tilanteesta. ap

Vierailija
6/11 |
02.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samalla tavalla sitä jaksaa kuin jos puoliso sairastaisi muuta vakavaa sairautta kuten syöpää. Rankkaa tietenkin on niin emotionaalisesti kuin käytännön asioidenkin kannalta eli oikeastaan ihan hirveää. Mutta mikä olisi vaihtoehtona? Jättää rakastamansa ihminen ja lastensa isä/äiti ja jatkaa yksinhuoltajana?

 

Olen mieheni kanssa ollut nyt kohta 20 v. Neljä tosi vaikeaa vaihetta on ollut, mutta ne väliajat ovat olleet erinomaisen hyviä. Olen erittäin tyytyväinen puolisooni, vaikka hän kärsiikin mielenterveysongelmista ja on osannut välillä olla tosi inhottava, hoitovastarintainen ja minä olen hoitanut kodin, lapset ja hänet täysin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
02.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 20:51"]

 Kaiken muun lisäksi multa vie niin paljon voimaa, kun joudun selittelemään tekemisiämme/tekemättäjättämisiämme lähipiirille, jotka eivät ole tietoisia kotimme tilanteesta. ap

[/quote]

Miksi piilottelet? Meillä ainakin tilannetta on helpottanut paljon se kun suunnilleen kaikki ovat tienneet tilanteesta. Ei tarvitse piilotella mitään. Mies itsekin on nykyään sitä mieltä että avoimuus on tärkeää ja on positiivisesti yllättynyt, kuinka hyvin esim. työpaikalla asiaan suhtauduttiin. Eipä vaikkapa lähes vuoden sairaslomaa ja kieltäytymistä vieraiden tapaamisesta puolen vuoden ajan voi kovin hyvin piilotellakaan.

 

t.7

 

Vierailija
8/11 |
02.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 21:02"]

[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 20:51"]

 Kaiken muun lisäksi multa vie niin paljon voimaa, kun joudun selittelemään tekemisiämme/tekemättäjättämisiämme lähipiirille, jotka eivät ole tietoisia kotimme tilanteesta. ap

[/quote]

Miksi piilottelet? Meillä ainakin tilannetta on helpottanut paljon se kun suunnilleen kaikki ovat tienneet tilanteesta. Ei tarvitse piilotella mitään. Mies itsekin on nykyään sitä mieltä että avoimuus on tärkeää ja on positiivisesti yllättynyt, kuinka hyvin esim. työpaikalla asiaan suhtauduttiin. Eipä vaikkapa lähes vuoden sairaslomaa ja kieltäytymistä vieraiden tapaamisesta puolen vuoden ajan voi kovin hyvin piilotellakaan.

 

t.7

 

Puolisoni ei anna lupaa kertoa tilanteestaan. ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
02.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 21:05"]

[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 21:02"]

[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 20:51"]

 Kaiken muun lisäksi multa vie niin paljon voimaa, kun joudun selittelemään tekemisiämme/tekemättäjättämisiämme lähipiirille, jotka eivät ole tietoisia kotimme tilanteesta. ap

[/quote]

Miksi piilottelet? Meillä ainakin tilannetta on helpottanut paljon se kun suunnilleen kaikki ovat tienneet tilanteesta. Ei tarvitse piilotella mitään. Mies itsekin on nykyään sitä mieltä että avoimuus on tärkeää ja on positiivisesti yllättynyt, kuinka hyvin esim. työpaikalla asiaan suhtauduttiin. Eipä vaikkapa lähes vuoden sairaslomaa ja kieltäytymistä vieraiden tapaamisesta puolen vuoden ajan voi kovin hyvin piilotellakaan.

 

t.7

 

Puolisoni ei anna lupaa kertoa tilanteestaan. ap

[/quote]

 

onko siis vaikea masennus? vai joku muu sairaus esim. skitsofrenia tms?

nuo hankalia asioita, mutta niin on muukin puolison sairaus esim. syöpä. tärkeää on se että lääkitys on sopiva ja et jäisi kuitenkaan yksin asian kanssa. pidä omista harrastuksistasi, omasta ajastasi myös huolta, et jaksa muuten

Vierailija
10/11 |
02.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko puolisosi hoidossa? Lääkitys ja mahdollinen terapia kunnossa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
02.09.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

bipolaarin olisin kestanyt, mutta kun perkele sotki sen alkoholilla, liitto hajos. Yhdistelmää mielenterveysongelma ja alkoholi en kyllä suosittele edes kokeilemaan. Hulluks tulee molemmat.