Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kandidaatintutkinnolla mitään merkitystä?
20.11.2013 |
Pystyisin ottamaan kandipaperit ulos yliopistosta, mutta sen tekeminen ei käytännössä hetkauttaisi elämääni tällä hetkellä mitenkään. Tottakai kanditutkinto on suoritettava että voi suorittaa maisterintutkinnon, josta ei siitäkään enää paljoa puutu ja tietysti otan paperit ulos viimeistään hetkeä ennen maisterinpapereita.
Riippuu varmasti alasta, mutta mitä merkkaa kanditutkinto? Esimerkiksi työmarkkinoilla (tai työttömyysmarkkinoilla...) Arvelisin ettei sen merkitys ole juuri mitään, koska maistereitakin on pilvin pimein alalla kuin alalla. Lääkäreillä se tietysti merkkaa sitä että voi valvotusti harjoittaa joitain ammattiin kuuluvia tehtäviä, ja löytyyhän tietysti Suomesta presidenttikin joka on oikeustieteen kandidaatti eikä sen pidemmälle ole kaiketi opiskellut. Sauli tosin tuskin on presidentti nimenomaan siksi että on peräti kandiksi jaksanut opiskella, vaan jostain muusta syystä.
Tottakai sitä voi juhlistaa vaikka tavallista arkipäivää, mutta pitäisikö sen siis tuntua joltain kun saa kandin paperit? Onko se syy (tai tekosyy) vetää vaikka pullakahveet päivän ratoksi?
Kommentit (29)
Pohjois-Amerikassahan luetaan yleensä vain kandiksi. Opinnot maksavat kymmeniä tuhansia, joten siinä mielessä kandin paperien yleisyys on ymmärrettävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 11:36"]
On se hyvä syy sentään pullakahvit ottaa :) Ja kannattaa ne paperit ottaa ulos, jos se mahdollisuus on. Valtion virkoihin tarvitaan tietty maisterin paperit yleensä, mutta aika paljon hommia löytyy myös kelpoisuudella 'soveltuva korkeakoulututkinto' ja niihin voi hakea kandin papereillakin.
Lääkiksessä ylempi tutkinto on nimeltään lääketieteen kandidaatti, se on siis maisteritasoa eikä sitä kannata sekoittaa alempaan tutkintoon. Oikiksessa ylempi tutkinto on 2000-luvun puoliväliin ollut kandidaatti (alempi oli notaari), ennen kuin systeemi muuttui sielläkin kandi+maisteriksi, joten kyllä presidentillämme on ihan maisteritasoinen tutkinto.
[/quote]
Lääkärit on kyllä linsesiaatteeja. Ensin kandi, sitten lisuri, se maisterivaihe jää lääkäreiltä ikään kuin välistä.
Eipä kai sillä mitään merkitystä ole. Kandi kannattaa ottaa kuitenkin ulos ajoissa, ettei opinnot mene vanhaksi. Aika harvoja aloja suomessa on ne, joissa kanditutkinto johtaa johonkin. Taitaa olla nuo jo mainitut lastentarhanopettaja ja farmaseutti ainoita.
Nykypäivän kandia ei pidä sekoittaa vanhaan kandiin. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut on ennen ollut filosofian kandidaatti. Siksi esim. monien opettajien titteli saattaa olla FK.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 12:22"]
Nykypäivän kandia ei pidä sekoittaa vanhaan kandiin. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut on ennen ollut filosofian kandidaatti. Siksi esim. monien opettajien titteli saattaa olla FK.
[/quote]
Tai esim. oikeustieteen kandidaatti, kuten viestissä 2 kerrotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi Arhinmäki on pärjännyt kivasti vaikka ei ole koskaan ollut töissä eikä opiskellut mitään. Tosin hän jo teininä sanoi, ettei aio koskaan tehdä mitään töitä :)
Tuo aiemmin mainittu opintojen vanhentuminen kannattaa ottaa huomioon. Jos opintoja ei koosta ja tutkintoa ota ulos, saattaa joutua tekemään niihin opintokokonaisuuksiin uusien opetussuunnitelmien mukaisia lisäkursseja... Tiedän tällaisia tapauksia. Myös opintopistemäärät, joita tiettyyn kandintutkintoon vaaditaan, saattavat vähän vaihdella. Kandinpaperit kannattaa kyllä ottaa ulos heti kun mahdollista, vaikka toki niihin kannattaa sisällytttää minimimäärä opintopisteitä, jotta loput sitten voi säästää maisterintutkintoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 11:36"]
Lääkiksessä ylempi tutkinto on nimeltään lääketieteen kandidaatti, se on siis maisteritasoa eikä sitä kannata sekoittaa alempaan tutkintoon. Oikiksessa ylempi tutkinto on 2000-luvun puoliväliin ollut kandidaatti (alempi oli notaari), ennen kuin systeemi muuttui sielläkin kandi+maisteriksi, joten kyllä presidentillämme on ihan maisteritasoinen tutkinto.
[/quote]
Ja ei muuten ole. Kandin nimike saavutetaan opintojen puolivälissä, jonka jälkeen seuraa lisensiaatin tutkinto.
T: Lääketieteen opiskelija
Kyllä kandi on tavallisempi koulutus mm. Pohjois-Amerikassa sekä myös muualla Euroopassa yleinen. Jokainen maisteriksi lukenut ymmärtänee, onko pätevyydessä reaalista eroa "gradua tekevällä" tai "kandilla". Ensimmäinenhän ei välttämättä ole edes kandi, jälkimmäinen voi olla jo gradun tehnytkin. Yksilöero siis, ei sinänsä kerro mitään, minkä toki ammattitaitoinen rekrytoija ymmärtää. Ko. tapauksesta ei tietenkään voi sanoa tarkemmin, mutta yleisesti näin.
-Ohis[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 12:00"]
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 11:49"]
Ajattelin jättää opinnot valmistuttuani kandiksi, muualla maailmassahan työelämässä tarvittava yliopistotutkinto on yleensä kandi, vain osa lukee pidemmälle. Töitä hakiessa kyseltiin koko ajan milloin aion jatkaa opintoja, ja ihan selvästi pidettiin epäpätevänä. Yhdestä paikasta toisen henkilön valintaa perusteltiin sillä, että hän teki gradua, ja oli siten pätevämpi kuin minä kandina.
Alasta toki riippuu, mutta jos on kilpailtu, niin älä missään tapauksessa jätä siihen! Kahvit kannattaa toki juoda, ja kakkuakin syödä. Itse pidin ihan juhlat, olin publiikissa ym. Maisteriksi kuitenkin jatkoin ja sitä en tullut juhlineeksi ollenkaan :)
[/quote]
Kyllä maisterin tutkinto on edelleen se perustutkinto, jonka lähes kaikki yliopisto-opiskelijat suorittavat monessa muussakin Euroopan maassa (esim. Hollanti, Pohjoismaat). Ei siinä ole mitään ihmeellistä, että gradua kirjoittavaa opiskelijaa pidetään pätevämpänä kuin pelkkää kandin tutkinnon suorittanutta, jos esim. työkokemuksessa ja muissa taidoissa ei ole mainittavaa eroa.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mun alalla kandin tutkinnolla ei ole käytännöllistä merkitystä, mutta itsestäni oli mukava saavuttaa välitavoite.
Ja nyt voin tietenkin laittaa aina av:lle kirjoittamieni vastausten perustelujen loppuun HuK tuodakseni painavamman argumentin uskottavuudelleni keskusteluissa ;D
Mitäpä av:n keskustelut olisivatkaan ilman koulutustaustan mukaantuomista.."Paras vaippamerkki on..XX t: HuK";-)
Miten olisi, ap, jos ensin ottaisit asioista selvää ja vasta sitten kirjoittaisit. Ei tulisi niin paljon sammakoita. Et selvästikään ole perehtynyt yliopistojen tutkintojärjestelmään tai sen muutoksiin.
Jos presidentillämme on OTK-tutkinto, niin se ei tarkoita sitä, että hänellä olisi alempi yliopistotutkinto, jota nykyään kutsutaan useilla aloilla kandidaatiksi. Kun presidentti Niinistö suoritti tutkintonsa, se oli ylempi korkeakoulututkinto. Alempi oikeustutkinto (varanotaari) oli alempi tutkinto.
Olen samaa ikäpolvea presidentin kanssa ja suorittanut myös ylemmän korkeakoulututkinnon humanistisissa aineissa. Tutkinto oli silloin nimeltään filosofian kandidaatti. Jos halusi (minä halusin), saattoi anoa maisterin arvoa, ja yliopisto myönsi sen. Muistaakseni makoikin pari markkaa. Alempi tutkinto minulla oli humanististen tieteiden kandidaatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 12:22"]
Nykypäivän kandia ei pidä sekoittaa vanhaan kandiin. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut on ennen ollut filosofian kandidaatti. Siksi esim. monien opettajien titteli saattaa olla FK.
[/quote]
Aiemmin opettajalle riitti kandi, joten monilla vanhoilla opettajilla on vain nykyisen kandidaatintutkinnon laajuinen tutkinto. Toisaalta joillain aloilla toki oli maisterilaajuisia tutkintoja, joita nimitettiin kandeiksi (esim. mainittu oikeustiede). Lisäksi jossain vaiheessa joistain papereista joutui maksamaan, joten on olemassa väitelleitä maistereita (FM, väit.) jotka eivät pihiyttään ottaneet tohtorin papereita - ovat silti yhtä pitkälle opiskelleita. Käytännössä nämä ovat pitkälti eläköityneet.
Mutta vanhoissa opettajissa on ihan rehellisiä kandeja jotka ovat muodollisesti päteviä.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 12:47"]
Yksi Arhinmäki on pärjännyt kivasti vaikka ei ole koskaan ollut töissä eikä opiskellut mitään. Tosin hän jo teininä sanoi, ettei aio koskaan tehdä mitään töitä :)
[/quote]
On opiskellut, opiskeli sosiologiaa. On myös ollut töissä: "Ennen kansanedustajan uraa Arhinmäki on toiminut muun muassa kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän eduskunta-avustajana, suorittanut siviilipalveluksen liikuntavammaisten koulussa luokka-avustajana sekä työskennellyt SAKKI ry:ssä, Kansan Uutisten kesätoimittajana ja nurmikon leikkaajana Helsingin kaupungin puistoyksikössä". (Wikipedia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 13:28"]
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 12:22"]
Nykypäivän kandia ei pidä sekoittaa vanhaan kandiin. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut on ennen ollut filosofian kandidaatti. Siksi esim. monien opettajien titteli saattaa olla FK.
[/quote]
Aiemmin opettajalle riitti kandi, joten monilla vanhoilla opettajilla on vain nykyisen kandidaatintutkinnon laajuinen tutkinto. Toisaalta joillain aloilla toki oli maisterilaajuisia tutkintoja, joita nimitettiin kandeiksi (esim. mainittu oikeustiede). Lisäksi jossain vaiheessa joistain papereista joutui maksamaan, joten on olemassa väitelleitä maistereita (FM, väit.) jotka eivät pihiyttään ottaneet tohtorin papereita - ovat silti yhtä pitkälle opiskelleita. Käytännössä nämä ovat pitkälti eläköityneet.
Mutta vanhoissa opettajissa on ihan rehellisiä kandeja jotka ovat muodollisesti päteviä.
[/quote]
Mutta tuo mainittu FK (Fil.kand. eli filosofian kandidaatti) on joka tapauksessa ylempi korkeakoulututkinto ja vastaa täysin FM:n tutkintoa. Itse olen FK. Ja sen kun olen joissakin ketjuissa joskus maininnut, niin tulee vastauksia, että en voi kandin tuntkinnon suorittaneena mitään tietää... Jotkut vanhemmat luokanopettajat ovat alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita.
Tässä oli nyt kyse siitä, että monessa maassa maisterin tutkinto on edelleen perustutkinto kuten Suomessakin. Pohjois-Amerikka ja Euroopassa lähinnä Britannia ovat sitten asia erikseen. Jos opinnot on jättänyt pelkästään kandiin, niin osaamisessa voi olla suurikin ero verrattuna gradua kirjoittavaan, joka on samalta alalta suorittanut myös syventävät opinnot. Tietenkään opinnot ja niiden taso eivät paljon yksinään kerro osaamisesta, vaan myös työkokemuksella ja henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on luonnollisesti vaikutusta.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 13:16"]
Kyllä kandi on tavallisempi koulutus mm. Pohjois-Amerikassa sekä myös muualla Euroopassa yleinen. Jokainen maisteriksi lukenut ymmärtänee, onko pätevyydessä reaalista eroa "gradua tekevällä" tai "kandilla". Ensimmäinenhän ei välttämättä ole edes kandi, jälkimmäinen voi olla jo gradun tehnytkin. Yksilöero siis, ei sinänsä kerro mitään, minkä toki ammattitaitoinen rekrytoija ymmärtää. Ko. tapauksesta ei tietenkään voi sanoa tarkemmin, mutta yleisesti näin.
-Ohis[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 12:00"]
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 11:49"]
Ajattelin jättää opinnot valmistuttuani kandiksi, muualla maailmassahan työelämässä tarvittava yliopistotutkinto on yleensä kandi, vain osa lukee pidemmälle. Töitä hakiessa kyseltiin koko ajan milloin aion jatkaa opintoja, ja ihan selvästi pidettiin epäpätevänä. Yhdestä paikasta toisen henkilön valintaa perusteltiin sillä, että hän teki gradua, ja oli siten pätevämpi kuin minä kandina.
Alasta toki riippuu, mutta jos on kilpailtu, niin älä missään tapauksessa jätä siihen! Kahvit kannattaa toki juoda, ja kakkuakin syödä. Itse pidin ihan juhlat, olin publiikissa ym. Maisteriksi kuitenkin jatkoin ja sitä en tullut juhlineeksi ollenkaan :)
[/quote]
Kyllä maisterin tutkinto on edelleen se perustutkinto, jonka lähes kaikki yliopisto-opiskelijat suorittavat monessa muussakin Euroopan maassa (esim. Hollanti, Pohjoismaat). Ei siinä ole mitään ihmeellistä, että gradua kirjoittavaa opiskelijaa pidetään pätevämpänä kuin pelkkää kandin tutkinnon suorittanutta, jos esim. työkokemuksessa ja muissa taidoissa ei ole mainittavaa eroa.
[/quote]
[/quote]
Suomessa voi näkyä joillakin aloilla palkkauksessa.
On se hyvä syy sentään pullakahvit ottaa :) Ja kannattaa ne paperit ottaa ulos, jos se mahdollisuus on. Valtion virkoihin tarvitaan tietty maisterin paperit yleensä, mutta aika paljon hommia löytyy myös kelpoisuudella 'soveltuva korkeakoulututkinto' ja niihin voi hakea kandin papereillakin.
Lääkiksessä ylempi tutkinto on nimeltään lääketieteen kandidaatti, se on siis maisteritasoa eikä sitä kannata sekoittaa alempaan tutkintoon. Oikiksessa ylempi tutkinto on 2000-luvun puoliväliin ollut kandidaatti (alempi oli notaari), ennen kuin systeemi muuttui sielläkin kandi+maisteriksi, joten kyllä presidentillämme on ihan maisteritasoinen tutkinto.
Mä tiedän ainakin yhden ihmisen joka sai palkankorotuksen kun "valmistui" kandiksi. (Paikassa ei hyvästä hyvyydestä jaella palkankorotuksia) Jos joka tapauksessa meinaa ettei maisteriksi valmistu, niin tietenkin kannattaa ottaa ulos kandin paperit.
farmaseutti on kanditutkinto. siinä valkmistuu jo hyvin ammattiin. muut alat ei varmaan kauheasti vaikutusta kandipapereilla..
Alue: Aihe vapaa
Jos on yliopiston palveluksessa, niin silloin ainakin näkyy suoraan palkassa.