Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä miestäni vaivaa? :( On alkanut puhua outoja ja käyttäytyä
15.11.2012 |
todella omituisesti, jopa pelottavasti. Jäi alkusyksystä työttömäksi, jonka jälkeen jossain määrin ainakin masentui, alkoi vastoin tapojaan juoda paljon alkoholia(jonka tosin lopetti kun uhkasin lähteä lasten kans, jos jatkuu, mun lapset ei joudu katsomaan kotona ketään humalassa), en "jaksanut" tehdä enää juuri mitään, josta lähtien oon hoitanu kotityöt ja meidän lapset 5v, 3v ja 9kk täysin yksin.
Nyt viimeisen kuukauden aikana mies on alkanut puhua tosi omituisia juttuja, joista oon pikkuhiljaa tajunnut, ettei ne voi mitenkään enää olla totta. Eka hänelle "teki kiusaa" entinen työkaveri ja sen "liittolaiset", kuulemma uhkauspuheluja, seurattiin kaupungilla yms on koitettu pelotella.
Sitten meidän kodin irtaimistoa alkoi kadota ja särkyä, miehen mukaan "vainoajien" toimiesta. Muutama kk sitten esim vauvan vaunut oli revitty ja tuhottu. Niitä säilytettiin ulko-oven edessä. Tein rikosilmoituksen asiasta.
Nyt viimeisimpänä meidän kaikkien, erityisesti lasten vaatteita on alkanu katoamaan ja monet niistä on revitty ja silvottu. Vaatteet on meidän makkarissa kaapeissa, oon lähes jatkuvasti kotona ja yöt ulko-ovet on lukossa. Kukaan ulkopuolinen ei oo taatusti tänne päässy niitä tuhoja tekemään, vaikka mies niin väittää. Että hänet koitetaan lavastaa hulluksi jotta jättäisin hänet ja veisin lapsetkin pois.Outoa ja pelottavaa, en osaa päätellä muuta kuin että hän on itse ne tehnyt??
Eilen illalla kun olin saaanut lapset nukkumaan ja menin suihkuun, sieltä tullessa huomasin miehen menneen lasten huoneeseen, oven takana kuuntelin miten hän jutteli nukkuville lapsille miten isä kyllä suojelee teitä vaikka meidän perhe yritetään tuhota ja miten kauhean raskasta on kun äitikään ei enää usko isiä.Tänään aamulla heräsin siihen kun mies aamuyöstä itki ja puhui keittiössä itsekseen, kuin jollekin ulkopuoliselle tyyliin "Yritätte tuhota mut mutta mä tiedän kyllä mitä peliä te pelaatte jne". Pelotti niin etten uskaltanu mennä keittiöön.
Oon koittanu miehelle sanoa, ettei se taida olla ihan kunnossa, ja että menis lääkäriin, mua pelottaa ja huolestuttaa. Vastaus oli tosi aggressiivinen EI, ja sit takertui muhun ja itki miten rakastaa mua/meitä ja hajoaa jos minäkin "käännyn häntä vastaan".
Anteeksi sekava sepustus, saiko kukaan mitään tolkkua? Onko tää nyt sitä mitä epäilen = mies on tullut niin sanotusti hulluksi? :( Kamalan ahdistavaa ja pelottavaa, en tiedä miten suhtautua ja miten toimia, mut kai mun on jo pakko ottaa yhteyttä johonkin (minne???) kun tuo tuntuu koko ajan menevän vaan pahempaan suuntaan. Se nukkuu enää vaan muutamaa tuntia yössä, ei juuri syö jne, on ihan omissa maailmoissaan ja musta tuntuu et ainakin meidän esikoinen on jo alkanut ihmetellä mikä iskää vaivaa.
Auttakaa :(
Kommentit (143)
Melko sama tilanne, lapsilukumääräkin täsmää. Apua oli vaikea saada ja kamala syyllisyys tuli siitä kun jouduin turvautumaan koviin keinoihin. Elämäni raskain tilanne. Ei edes lähiomaisen kuolema ole ollut niin kauheaa.
Sen jälkeen kun sain miehen poliisien saattelemana hoitoon, iski totaalinen yksinäisyys ja sellainen ahdistus etten ole ikinä kokenut vastaavaa. Itselleni en apua saanut :( Olisin kaivannut ammattilaiselta keskusteluapua, ja sellaiselta jolla on psykoosipotilaan hoidosta käytännön kokemusta.
Tuosta on nyt 2 vuotta aikaa, enkä ole vieläkään asiaa riittävästi käsitellyt. Mies voi suht ok. Vuoden syytti minua tapahtuneesta eikä ole pystytty asiasta puhumaan. Päivä kerrallaan mennään. Tapahtuman seurauksena minusta on tullut ulkoisesti kova, en uskalla päästää ketään kovin lähelle ja läheisten ihmisten kuolemat eivät kauheasti liikuta minua. Olen ehkä myös vähän masentunut, koska en aina jaksaisi elää. Lasten takia kuitenkin haluan yrittää parhaani ja töistäni pidän kovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et ollut provo, niin tulethan kertomaan, kuinka jakselette.
Jos kirjoitus oli provo niin ei sekään hukkaan mennyt! Tämä on erittäin tärkeä aihe josta pitäisi puhua enemmän ja tässäkin ketjussa tuli ihan hyviäkin neuvoja esiin. Minullakin on jotain kokemuksia siitä kun ihminen alkaa pelätä ja kuvitella ties mitä. Se on tosi pelottavaa jos oma puoliso tekee näin. Se sama ihminen jonka on tuntenut vuosikausia, jota ei ole koskaan tarvinnut peltä tms. Ja sitten käykin näin. Surullista :( Mutta toivotaan että Ap:n tapauksessa kaikki lähtee etenemään hyvin ja heillä on vielä yhteinen tulevaisuus. Voimia!
*ottaa lisää popkornia ja jää odottamaan mitä äseuraavaksi tapahtuu*
Voisko kuitenkin olla niin, että näin vakavan asian ollessa kyseessä ihmiset vastaavat tiedostaen, että tämä voi olla provo. Koska se on aika paljon pienempi häviö kuin se, että sivuuttaisi koko jutun, koska se varmaankin on provo. Tuollaista kuitenkin VOISI tapahtua, joten mitään takeita ei ole siitä että olisi provo. Sunko mielestä olisi parempi, että kaikki jättäisivät vastaamatta tällaiseen aloitukseen?
Kyllähän av:lla häiriintyneitä tarinankertojia riittää, mutta se on sitten sen aloituksen kirjoittajan häpeä jos vakavista asioista satuilee. Ei niiden, jotka vastuullisesti vastaavat.
Mä en ole ikinä ymmärtänyt miten joidenkin mielestä on ihan kamalaa, jos joku "lankeaa provoon", eli vastailee satuilijalle ihan tosissaan.
Kyllähän jotkut jutut tunnistaa suoraan provoiksi, mutta sitten on noi tuhannet ja taas tuhanne erilaiset pettämistarinat sun muut, joista on ihan sama onko ne just siinä tilanteessa jonkun satuiluja, kun sellaisia vaan sattuu koko ajan ja joka puolella. Kuten myös tällaisia tapauksia.
Mä en ole ikinä ymmärtänyt kenenkään tarvetta provoiluun, mutta ehkä nämä ihmiset eivät sitten ole nähneet ja kokeneet tarpeeksi sitä ihan todellista elämää, että eivät ymmärrä sitä faktaa, että todellisuus todellakin on tarua ihmeellisempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
*ottaa lisää popkornia ja jää odottamaan mitä äseuraavaksi tapahtuu*
Voisko kuitenkin olla niin, että näin vakavan asian ollessa kyseessä ihmiset vastaavat tiedostaen, että tämä voi olla provo. Koska se on aika paljon pienempi häviö kuin se, että sivuuttaisi koko jutun, koska se varmaankin on provo. Tuollaista kuitenkin VOISI tapahtua, joten mitään takeita ei ole siitä että olisi provo. Sunko mielestä olisi parempi, että kaikki jättäisivät vastaamatta tällaiseen aloitukseen?
Kyllähän av:lla häiriintyneitä tarinankertojia riittää, mutta se on sitten sen aloituksen kirjoittajan häpeä jos vakavista asioista satuilee. Ei niiden, jotka vastuullisesti vastaavat.
Mä en ole ikinä ymmärtänyt miten joidenkin mielestä on ihan kamalaa, jos joku "lankeaa provoon", eli vastailee satuilijalle ihan tosissaan.
Kyllähän jotkut jutut tunnistaa suoraan provoiksi, mutta sitten on noi tuhannet ja taas tuhanne erilaiset pettämistarinat sun muut, joista on ihan sama onko ne just siinä tilanteessa jonkun satuiluja, kun sellaisia vaan sattuu koko ajan ja joka puolella. Kuten myös tällaisia tapauksia.
Mä en ole ikinä ymmärtänyt kenenkään tarvetta provoiluun, mutta ehkä nämä ihmiset eivät sitten ole nähneet ja kokeneet tarpeeksi sitä ihan todellista elämää, että eivät ymmärrä sitä faktaa, että todellisuus todellakin on tarua ihmeellisempää.
Ja nämä popcornin nassuttajat puolestaan tarvitsevat jonkin keinon tuntea ylemmyyttä. Aika surullista, mutta sitä tarvetta he kai täyttävät pätemällä av:lla miten he eivät lankea ja muut tyhmät lankeaa.
Provoilu sinällään on mun mielestä aivan älytöntä ja vältän vastaamasta provoihin. Kuitenkin jos on näinkin vakavasta asiasta kyse kuin tässä aloituksessa, niin en vastaan siitä huolimatta, että aloitus voi olla jonkun reppanan kirjoittama provo. Ihan vain siksi, että aloitus VOI olla tottakin ja silloin on eettistä vastata. Oma ylpeys ja ylemmyydentunto ei ole ihan niin tärkeää mulle, että provon pelossa jättäisin vastaamatta tällaiseen aiheeseen. Sellaiset "kevyemmät" mahdolliset provot kyllä sivuutan, mutta en tällaisia koska mun oma nokkeluus ja "lankeamattomuus" ei ole siinä kohtaa tärkeä.
t. tuo jota lainasit
Kuitenkin jos on näinkin vakavasta asiasta kyse kuin tässä aloituksessa, niin en vastaan siitä huolimatta, että aloitus voi olla jonkun reppanan kirjoittama provo.
t. tuo jota lainasit
Siis en jätä vastaamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuitenkin jos on näinkin vakavasta asiasta kyse kuin tässä aloituksessa, niin en vastaan siitä huolimatta, että aloitus voi olla jonkun reppanan kirjoittama provo.
t. tuo jota lainasit
Siis en jätä vastaamatta.
Siis vastaan siitä huolimatta...
Meniköhän nyt oikein :D
Hyvä että soitit apua. Psykoosissa ihminen ei ole oma itsensä joten se maailman ihaninkin mies voi muuttua väkivaltaiseksi teitäkin kohtaan.
Myös mun mies oli normaalitilassa todella kiltti ja ihana mutta psykoosissa mm. kävi mun kimppuun ja uhkaili mun perhettä kun kuvitteli että kaikki ovat häntä kohtaan jossain salaliitossa. Hän sai apua ja niin saa nyt sinunkin miehesi ja toivuttuaan ymmärtää että sä autoit häntä!
Ja provohuutelijat, mitä väliä vaikka olisi provo, ehkä tämä provo pelastaa jonkun toisen elämän joka ei omaa aloitusta jaksa tehdä mutta on samassa tilanteessa ja tästä ketjusta saa avun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies vietiin myös käsiraudoissa poliisin toimesta. Putkaan, ei hoitoon vaikka sitä olisi tarvinnut. Alkoi vielä hulluna tapella vastaan ja joutuivat käyttämään tosi paljon väkivaltaa...kamalaa katsella vierestä. Ja syytti tietysti minua kun olin poliisit kutsunut. En mä ainakaan saanut apua mistään enkä keneltäkään, vaikka mies myöhemmin halusi välttämättä tappaa minut. Ja tappoi sitten itsensä. Itse ja yksin piti kaikesta selvitä. Ei täällä nykypäivän Suomessa mitään apua saa, kaikki pärjää niin kuin pärjää, niillä pelimerkeillä jotka on annettu. Nimim Kyynikko. Tsemiä AP:lle kuitenkin.
soita heti lääkärille.Hän on ammattilainen j atietää kyllä milloin ihminen tarvitsee hoitoa ja milloin ei.Psykoottinen ihminen ei pysty huijaamaan ammattilaista.Mun miehelle kävi samalla tavalla kun lapsi oli 4kk ja nyt toivoisin ett olisin aikaisemmin tajunnut kaikki merkit.Soita siis ambulanssi,lääkäri tulee mukana,myös poliisi ja lääkäri kirjoittaa pakkohoitopäätöksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ehkä lukea näitä ketjuja. Mies on jo hoiidossa.
soita heti lääkärille.Hän on ammattilainen j atietää kyllä milloin ihminen tarvitsee hoitoa ja milloin ei.Psykoottinen ihminen ei pysty huijaamaan ammattilaista.Mun miehelle kävi samalla tavalla kun lapsi oli 4kk ja nyt toivoisin ett olisin aikaisemmin tajunnut kaikki merkit.Soita siis ambulanssi,lääkäri tulee mukana,myös poliisi ja lääkäri kirjoittaa pakkohoitopäätöksen.
huomasin vähän turhan myöhään...
no mutta ainakin ap tietää ettei ole yksin tilanteen kanssa ja,että hänen EI TARVITSE HÄVETÄ tai tuntea syyllisyyttä.
Sairaudelle ei kukaan voi mitään ja kenellä tahansa voi mieli järkkyä syystä tai toisesta.
Nyt vaan hissukseen eteenpäin ja pidä huoli että mies syö lääkkeensä ja jos lopettaa ilman lääkärin lupaan niin HETI taas soittoa eteenpäin...ettei tule sellaista inhaa kierrettä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin viet miehen lääkäriin vaikka huijaamalla.
Johonkin terv.keskukseen tms soitto ja kysyt mitä voi tehdä. Jos mies ei lähde vapaaehtoisesti lääkäriin, pitäiskö sun järjestellä joku paikka jonne lasten kanssa pääsette tarvittaessa turvaan hetkeksi.
Ota yhteyttä kotikuntasi mielenterveystoimistoon ja kysy, miten edetä. Jos kirjoituksesi on totta, pelkään lastenne ja sinun puolesta! Mitä, jos hän menee "suojelussaan" liian pitkälle, kun ei erota enää todellisuutta...
Miehesi mielenterveys on järkkynyt ja alkoholi vain pahentaa tilannetta. Mieheni veljelle kävi samalla tavalla, kun jäi työttömäksi. Hoitojakson ja lääkityksen jälkeen on nyt paljon parempana.
Tsemppiä ja voimia sinulle ja parheellesi!
En tiedä miten. Mutta älä ainakaan hylkää miestäsi. Koita saada hänet jotenkin lääkäriin, hoitoon, ihan mihin vaan, soita vaikka ambulanssi hakemaan?
Otan osaa tilanteeseenne, varmasti kauheaa!
On psykoottinen. Toi on just niitä tapauksia, jotka päätyy perhesurmaan.
Toimi heti. Mies hoitoon.
Alue: Aihe vapaa
kuuluu ap?