Nuori täyttää kesällä 18v ja kinuaa omaa kämppään pääsyä.
Siirtyi lukiosta amikseen, kun koulu ei nappaa. Ainoa mikä nappaa, on kavereiden kanssa hengailu, olutpainotteiset viikonloppujuhlat ja tyttökaverin kanssa makkarissa mätäneminen iltapäivään. Olisiko heitteillejättö päästää nuori omaan asuntoon opettelemaan elämää vai pitääkö pitää kotona ja koittaa pitää nuorta silmällä?
Kommentit (36)
sun on päästettävä se lentoon ja toivottava, että olet opettanut sen lentämään. EHkä se kasvaa vastuuseen kun huomaa joutuvansa kantamaan sen.
Kannattaa kuitenkin ohjata sen nuori vaikka marttaliiton sivuille tutkimaan kotitalouden budjettia, vuokran suuruutta ja miettimään, millä hän ne menot maksaa. Meinaan se opintotuki ei ole ihan hirveästi.
Mä varmaan vaatisin maksamaan omasta ylläpidosta tai en ainakaan kustantaisi niitä viikonloppuja ja muita huveja, jos nuori ei tee mitään järkevää myös.
viikonlopputöitä ja kustantaa sillä huvinsa.
t.ap
ihmeessä pois. Kesällä se täysi-ikäistyttyään saa lähteä vaikket päästäisikään joten ihan turhaan asiaa tässä lykkäät.
Itse muutin pois kotoa jo 16-vuotiaana kun en tullut äitini kanssa toimeen ja oli kyllä paras päätös ikinä. Paljon ahdistusta poistui elämästä sekä minulta että äidiltä.
käydä miten vain. Sitä on oikeastaan mahdotonta etukäteen sanoa. Itsenäistyminen voi johtaa parempaan elämänhallintaan ja koulumotivaation löytymiseen tai sitten pahentaa tilannetta. Täysi-ikäinen lapsi on kuitenkin siinä mielessä jo omillaan, että jos hän saa taloutensa mallilleen ja pärjää omassa kämpässä, niin ei äidillä taida olla paljon vastaan sanomista asiaan. Toivottavasti nuoren oma suunta löytyy kevään mittaan!
käydä miten vain. Sitä on oikeastaan mahdotonta etukäteen sanoa. Itsenäistyminen voi johtaa parempaan elämänhallintaan ja koulumotivaation löytymiseen tai sitten pahentaa tilannetta. Täysi-ikäinen lapsi on kuitenkin siinä mielessä jo omillaan, että jos hän saa taloutensa mallilleen ja pärjää omassa kämpässä, niin ei äidillä taida olla paljon vastaan sanomista asiaan. Toivottavasti nuoren oma suunta löytyy kevään mittaan!
sun on päästettävä se lentoon ja toivottava, että olet opettanut sen lentämään. EHkä se kasvaa vastuuseen kun huomaa joutuvansa kantamaan sen. Kannattaa kuitenkin ohjata sen nuori vaikka marttaliiton sivuille tutkimaan kotitalouden budjettia, vuokran suuruutta ja miettimään, millä hän ne menot maksaa. Meinaan se opintotuki ei ole ihan hirveästi.
oli eiliseltä, kun poika totesi, että kesäkuun jälkeen hänellä ei ole enää mitään velvoitteita. Eli tuolloin täyttää 18v. Mies totesi siihen, että päinvastoin, sitten ne vasta alkaa. Mutta ei tuo jullikka sitä taida oikein tajuta...
Mä ainakin muutin kotoa pois heti lukion jälkeen, eikä se ollut muuta kuin ilmoitusasia. Kerroin hankkineeni työpaikan ja saaneeni työsuhdeasunnon. Sen jälkeen en ole kotiin palannut kuin käymään :-)
Jos nuori hommaa itselleen asunnon ja toimeentulon, niin eipä häntä voi kotona pitää.
En kyllä lähtisi maksamaan asuntoa. Jos käy työssä / opiskelee ja hoitaa asiansa, voisin toki silloin tällöin avustaa pienellä summalla tai ruokakassilla. Myös kodin ensihankinnoissa voisin auttaa, esimerkiksi antamalla kotoa jotain mukaan.
Mutta älä auta asunnon hommaamisessa ja tee selväksi että vuokransa maksaa sitten itse. Veikkaan että innostus hiipuu kun tajuaa vuokran suuruuden jonka lisäksi pitää järjestää se vuokratakuukin.
Muistuttaisin että on aina tervetullut kotiin syömään ja käymään.
Älä tee karhunpalvelusta ja maksa asumista. Nuori tehköön itse vuokrasopimuksen ja rahoittakoon asumisen.vasta ns koetun köyhyyden jälkeen oppii arvostamaan rahaa ja työtä. Itse on velvollinen maksaaan kulut ja pitämään huolta rahasta. Vanhempi tekee siinä lapslle karhunpalveluksen jos masaa vuokrat ruoat ja muut, tällöin lapsi ei ikinä opi rahan arvoa tai sitä miten rahat saa riittämään. Myös mokailujen seuraukset on lapsen kannettava itse, ts jos vuokra jä maksamatta niin ITSE pitää vuokraisännälle soittaa ja sopia maksuaikataulusta.
oli eiliseltä, kun poika totesi, että kesäkuun jälkeen hänellä ei ole enää mitään velvoitteita. Eli tuolloin täyttää 18v. Mies totesi siihen, että päinvastoin, sitten ne vasta alkaa. Mutta ei tuo jullikka sitä taida oikein tajuta...
Eiköhän se tajua, mutta ei vaan ole velvoitteita teitä kohtaan. Se on oikeasti ihan eri asia. Minustakin tuntui tuossa iässä tavattoman ällöttävältä olla vanhempien komenneltavana ja niille mihinkään velvollinen mutta ei mitään vaikeuksia ollut hoitaa itsenäiseen elämään liittyviä velvoitteita kun sitten muutin omilleni.
eipä tuota 18v voi oikein ees pitää kotona. aikuinen. jokaisen se on ite löydttävä oma elämänsä, vastuu & vapaudet. ja jos hoitaa molemmat, se on siinnä! eli ei taloudellista tukea, henkistä sitäkin enemmän & välittämistä!
ei ehkä nyt tajuakkaan iahn vielä mihin kaikkeen sitä rahaa tulee riittää kun omilleen muuttaa. anna tehdä se, mutta katsokaa hiukan hänen peräänsä. saattaa nimittäin käydä niin että käykin ravintoloissa ja seuraavana päivänä tulisi löytää rahaa vaikka laskuun. ja autatte jos ei mistään saa sitä rahaa, mutta pitäkää huoli että saatte rahan takaisin, sillä tavalla luulisi oppivan, kun tietää että autatte mutta sekään raha ei ole ilmaista. pitäähän niistä nuorista silti pitää huolta vaikka muuttavatkin, ja tämä on teidän lapsenne :)
Älä tee karhunpalvelusta ja maksa asumista. Nuori tehköön itse vuokrasopimuksen ja rahoittakoon asumisen.vasta ns koetun köyhyyden jälkeen oppii arvostamaan rahaa ja työtä. Itse on velvollinen maksaaan kulut ja pitämään huolta rahasta. Vanhempi tekee siinä lapslle karhunpalveluksen jos masaa vuokrat ruoat ja muut, tällöin lapsi ei ikinä opi rahan arvoa tai sitä miten rahat saa riittämään. Myös mokailujen seuraukset on lapsen kannettava itse, ts jos vuokra jä maksamatta niin ITSE pitää vuokraisännälle soittaa ja sopia maksuaikataulusta.
Minä en tätä usko. Olen varsin varakkaan perheen tytär ja saanut nuorena kaiken ns. helpolla. Ihan yhtä lailla osaan kuitenkin käyttää rahaa kuin muutkin, usein tuntuu että paremminkin. Minä kun olen aika nuoresta päättäväisesti säästänyt ja sijoittanut omilla tuloillani, siinä missä moni muu jonka olisi pitänyt oppia parempaa rahankäyttöä vanhempien tuen puutteessa, saa juuri ja juuri rahat riittämään päivittäisarjen pyörittämiseen. Muutenkin tuttavapiirissäni tuntuu että jatkuvasti vaan ne taloudellisesti paremmilla lähtökohdilla matkaan lähteneet porskuttavat paremmin keskimäärin kuin muut.
Ei se vaadi kuin normaaleja älynlahjoja että tajuaa että kun tulot on X euroa niin ei voi käyttää sen enempää. Ei siihen mitään ihme koulutuksia erityisesti tarvita.
Tosiaan nuoresta pidetään huolta vaikka omilleen muuttaisi, mutta kyläl arkopäivän realismia saisi hiukan oppia, jotta huomaa että kannattaisi niitä kouluja käydä ja sitä kautta päästä töihin ja saada leivän päälle muutakin kuin ylähuulen :)
t.ap
tosissaanko ap kyselee? Minä ainakin muutin pois kotoa tuon ikäisenä, lukion jälkeen opiskelija-asuntoon. Viikonloppujuhlia oli tietysti, mutta se että äiti on paapomassa krapulasta kärsivää ei nopeuta aikuistumista ja vastuun ottamista omasta elämästään.
Miten vanhemmat muuten pitävät yli 18v lapsiaan vielä kotona, ei kai heitä voi pakottaa asumaan lapsuudehkodissaan? Tietysti maksavat itse asumisensa muualla, ei kai kukaan maksa lapsensa vuokria ettei voi olla siitäkään kiinni.
Meillä vielä 20 ja 18 vuotiaat kotona. Viimeisen vuoden aikana olen alkanu toivomaan, et lähtisivät pian omilleen. Mä en jotenkin vaan enää jaksa.
Niiden elämä on yhtä menemistä ja tulemista ja viikonloppusin ravataan yötämyöten ovista. Heräilen itse joka risaukseen.
Eniten jurppii tää 20 v, kun marmattaa, kun ei ole enää omaa huonetta. Muutti tämä nuorempi velipoika yllättäin isältään meille kaks vuotta sitten ja vei isoveljen huoneen. Tämä vanhempi opiskeli silloin muualla ja kävi vain viikonloppusin kotona, mutta nuorempi oli täällä opiskelemassa ja asui koko ajan täällä. Sitten vanhin valmistui ja alkoi kulkemaan reissutöissä ja silloinkin vain viikonloppusin pyörähti kotona. On nyt armeijassa. Ja kehtaa valittaa edelleen, että häneltä huone viety. Aarggh! Sillä on vuode meidän ns. työhuoneessa, jossa myös kuntosalilaitteet. olen meinannu sanoa, ettei 20 vuotiaalla tarvii enää olla lapsuuden kodissa omaa huonetta vaan ihan oma asunto. Itsekin muutin 16 vuotiaana omilleni.
Eli anna vaan poikasi muuttaa, jos haluaa.
tosissaanko ap kyselee? Minä ainakin muutin pois kotoa tuon ikäisenä, lukion jälkeen opiskelija-asuntoon. Viikonloppujuhlia oli tietysti, mutta se että äiti on paapomassa krapulasta kärsivää ei nopeuta aikuistumista ja vastuun ottamista omasta elämästään. Miten vanhemmat muuten pitävät yli 18v lapsiaan vielä kotona, ei kai heitä voi pakottaa asumaan lapsuudehkodissaan? Tietysti maksavat itse asumisensa muualla, ei kai kukaan maksa lapsensa vuokria ettei voi olla siitäkään kiinni.
mitä muut tekisivät samassa tilanteessa. ja pähkäilen, että onko se yksin asuminen nuorelle karhunpalvelus vai ei; eli onko liian nuori itsenäistymään. Itse kun muutin omaan kämppään vasta 19-vuotiaana, mutta minä hoidinkin koulunkäynnit sun muut mallikkaasti, enkä hillunut viikonloppuja bndikavereiden kanssa.
Ihanaa se 18v. täyttäneen lapsen valta, kun muuttuu hetkessä aikuiseksi, eikä tarvitse sulta lupaa kysellä.
Ihanaa se 18v. täyttäneen lapsen valta, kun muuttuu hetkessä aikuiseksi, eikä tarvitse sulta lupaa kysellä.
sinusta se on kiusantekoa. Ilmeisesti teillä saa lyödä koulut läskiksi ja kännätä viikonloput...
Mä varmaan vaatisin maksamaan omasta ylläpidosta tai en ainakaan kustantaisi niitä viikonloppuja ja muita huveja, jos nuori ei tee mitään järkevää myös.