Ihmetyttää miten ihmisille ei muka pieni raha riitä, ollaan niin materiakeskeisiä ihmisiä
Ihmetyttää miten ihmisille ei muka pieni raha riitä, ollaan niin materiakeskeisiä ihmisiä
Tuli mieleen, kun vasta luin ettein parturinkaan palkalla elä vaikka mieskin ois töissä?? Me ollaan ilmeisesti sitten jotenkin poikkeuksia, kun mies suht pienipalkkainen ja ollaan valittu ihan itse matalapalkka-alat ja minä teen vain osa-aikatöitä saaden 700 euroa kuussa käteen. 2 lasta ja mistään ei tarvi tinkiä ja säästöönkin jää. Tosin ei mitään rahan perässä juoksijoita olla koskaan oltukaan. Ihanaa kun voi elää niin, ettei tarvi kaikkia päiviä töihin käyttää.
Kommentit (50)
tulomme ovat yhteensä n. 4500€/kk. tällä hetkellä. Aiemmin oli hieman enemmän. Meistä kumpikaan ei ole vielä väitellyt. Tosiaan lyhennämme velkaa asunnosta, vene ja autot ovat omia. Toki emme millään audeilla ajele.
Oletteko jo väitelleet?
Tutkijan palkka nyt riippuu ihan alasta. Meidän humanistisella alalla tutkijan kuukausipalkka on n. 1600-1800e- verot, tai apuraha 1400 e/kk. Sillä maksetaan ehkä kituisesti vuokraa 70 neliön asunnosta. Autosta on turha puhua.
nyt tuohon kuvailuusi, sillä meillä (25v. ja 28v.) tutkijapariskunnalla on 70+ neliön oma koti Helsingissä, purjevene, useita matkoja vuodessa sekä autot, ja kyllä meillä tosiaan on tuohon varaa, minkä käsityksen mukaan ei olisi? Lainaa on vain talosta.
Monella on se käsitys, että pitää olla 200 neliöinen omakotitalo 30-vuotiaana, äidin kotona hoitamassa lapsia monta vuotta, kaksi uutta autoa, kaksi ulkomaanmatkaa vuodessa, harrastuksian purjehdus tai golf. Totuushan on, että tavallisilla sairaanhoitajan/insinöörin/poliisin/tutkijan/myyjän/lastenhoitajan palkoilla ei tuohon ole varaa. Onnellisuus on pitkälti omista valinnoista kiinni, ei suurista tuloista.
Onnea teille!
Itse väännän väitöskirjaani 1850e/kk palkalla, eli tuo on bruttoansio. Onneksi tämä projekti on pian ohi : ).
tulomme ovat yhteensä n. 4500€/kk. tällä hetkellä. Aiemmin oli hieman enemmän. Meistä kumpikaan ei ole vielä väitellyt. Tosiaan lyhennämme velkaa asunnosta, vene ja autot ovat omia. Toki emme millään audeilla ajele.
Oletteko jo väitelleet?
Tutkijan palkka nyt riippuu ihan alasta. Meidän humanistisella alalla tutkijan kuukausipalkka on n. 1600-1800e- verot, tai apuraha 1400 e/kk. Sillä maksetaan ehkä kituisesti vuokraa 70 neliön asunnosta. Autosta on turha puhua.
nyt tuohon kuvailuusi, sillä meillä (25v. ja 28v.) tutkijapariskunnalla on 70+ neliön oma koti Helsingissä, purjevene, useita matkoja vuodessa sekä autot, ja kyllä meillä tosiaan on tuohon varaa, minkä käsityksen mukaan ei olisi? Lainaa on vain talosta.
Monella on se käsitys, että pitää olla 200 neliöinen omakotitalo 30-vuotiaana, äidin kotona hoitamassa lapsia monta vuotta, kaksi uutta autoa, kaksi ulkomaanmatkaa vuodessa, harrastuksian purjehdus tai golf. Totuushan on, että tavallisilla sairaanhoitajan/insinöörin/poliisin/tutkijan/myyjän/lastenhoitajan palkoilla ei tuohon ole varaa. Onnellisuus on pitkälti omista valinnoista kiinni, ei suurista tuloista.
Nyt on lapsia kolme ja kaksi vanhinta jo teinejä. Mieti nyt itsekin: pyöriä, luistimia, harrastusmaksuja, silmälaseja ja paljon muuta kertaa kolme. Kaikki mahdollinen hankitaan käytettynä, mutta kokopäivätyön siitäkin saisi tehdä, että onnistuisi. Eikä 15v isoveljeltä oikein kierrä vaatteet 12v ja 10v pikkusiskoille ja sillä 12v:lläkin tuppaa ne kirpputorivaatteet kulumaan loppuun ennen siskolle siirtymistä. Mitään rytkyjä ja romuja en lapsilleni hanki. Laatu sitten maksaa käytettynäkin.
Me ollaan ihan itse tehty tämä valinta, että tavallista pienemmillä tuloilla hankittiin kolme lasta. En siis valita, mutta valistan :)
ja löytää onni itse säilötystä pihlajanmarja hyydykkeestä ja koivunlehtiteestä. Pitää myös asua suolla, harrastaa korvien heiluttelua ja ostaa vähillä rahoillaan vuohia lahjaksi.
Tuloni ovat suurinpiirtein samat kuin sinun, miehellä on sitten 2700e/kk, bruttotuloista minäkin puhuin.
Onnea teille!
Itse väännän väitöskirjaani 1850e/kk palkalla, eli tuo on bruttoansio. Onneksi tämä projekti on pian ohi : ).
Mutta sehän on vaan oma valinta
erityisen materiakeskeisiä oltaisikaan.
Tai no, ONHAN se tietysti oma valinta. Voisimme heittäytyä miehen kanssa yhteiskunnan eläteiksi ja muuttaa jonnekin maaseudulle kunnan vuokra-asuntoon.
Mutta hei: kaikkien mielestä moinen työura ei ole moraalisesti oikea eikä ainakaan sellainen, jonka haluaa lapselleen opettaa.
Pointti oli tuolla, että pieni palkka ei riitä kaikille, eikä SILTI OLE KYSE MISTÄÄN MATERIAN PERÄSSÄ JUOKSEMISESTA, vaan siitä silkasta faktasta, että elinkulut on eri paikoissa erilaiset.
joten jos ap pärkäilee mainiosti kirkonrotta-tuloilla ja marjastuksella, se ei välttämättä ole mikään vaihtoehto stadilaiselle lapsiperheelle.
Mutta sehän on vaan oma valinta
erityisen materiakeskeisiä oltaisikaan.
Tai no, ONHAN se tietysti oma valinta. Voisimme heittäytyä miehen kanssa yhteiskunnan eläteiksi ja muuttaa jonnekin maaseudulle kunnan vuokra-asuntoon.Mutta hei: kaikkien mielestä moinen työura ei ole moraalisesti oikea eikä ainakaan sellainen, jonka haluaa lapselleen opettaa.
Pointti oli tuolla, että pieni palkka ei riitä kaikille, eikä SILTI OLE KYSE MISTÄÄN MATERIAN PERÄSSÄ JUOKSEMISESTA, vaan siitä silkasta faktasta, että elinkulut on eri paikoissa erilaiset.
joten jos ap pärkäilee mainiosti kirkonrotta-tuloilla ja marjastuksella, se ei välttämättä ole mikään vaihtoehto stadilaiselle lapsiperheelle.
Mutta sehän on vaan oma valinta
erityisen materiakeskeisiä oltaisikaan.
Tai no, ONHAN se tietysti oma valinta. Voisimme heittäytyä miehen kanssa yhteiskunnan eläteiksi ja muuttaa jonnekin maaseudulle kunnan vuokra-asuntoon. Mutta hei: kaikkien mielestä moinen työura ei ole moraalisesti oikea eikä ainakaan sellainen, jonka haluaa lapselleen opettaa. Pointti oli tuolla, että pieni palkka ei riitä kaikille, eikä SILTI OLE KYSE MISTÄÄN MATERIAN PERÄSSÄ JUOKSEMISESTA, vaan siitä silkasta faktasta, että elinkulut on eri paikoissa erilaiset. joten jos ap pärkäilee mainiosti kirkonrotta-tuloilla ja marjastuksella, se ei välttämättä ole mikään vaihtoehto stadilaiselle lapsiperheelle.
että se on siis vähän niin ja näin. Voi asua Vantaalla lähiössä, mutta sitten on joko hankittava kaksi autoa tai maksettava kalliimpi hinta julkisella kulkemisesta (esim. 30 päivän lipusta 89 tai 124,50 euroa sen 43 euron sijasta).
Plus että tietysti siinä tulee myös lapsen hoitopäivästä pidempi yms.
Mutta sehän on vaan oma valinta
erityisen materiakeskeisiä oltaisikaan.
Tai no, ONHAN se tietysti oma valinta. Voisimme heittäytyä miehen kanssa yhteiskunnan eläteiksi ja muuttaa jonnekin maaseudulle kunnan vuokra-asuntoon. Mutta hei: kaikkien mielestä moinen työura ei ole moraalisesti oikea eikä ainakaan sellainen, jonka haluaa lapselleen opettaa. Pointti oli tuolla, että pieni palkka ei riitä kaikille, eikä SILTI OLE KYSE MISTÄÄN MATERIAN PERÄSSÄ JUOKSEMISESTA, vaan siitä silkasta faktasta, että elinkulut on eri paikoissa erilaiset. joten jos ap pärkäilee mainiosti kirkonrotta-tuloilla ja marjastuksella, se ei välttämättä ole mikään vaihtoehto stadilaiselle lapsiperheelle.
kirkonrottatuloilla :D
marjatkin ostan laiskana muilta. meillä menee täällä "jumalan selän takana" hesalaisten vinkkelistä asumiseen 1100 euroa kuussa.
on asuminen kalliimpaa kuin jossain maalla. Ei siis ole kyse pelkästä stadista.
Ei meilläkään olla erityisen materiakeskeisiä, mutta silti on pakko tehdä täyttä työaikaa (taatakseen kohtuullinen elintaso perheelle) vaikka emme edes ole matalapalkka-aloilla (keskituloisia).
Perheasunto, mitä ei ole rahoitettu perinnöillä tai asumistuella, on kallis ja vie ison osan tuloista. Ihan kerrostalolähiössä asutaan, ei ole kallista omakotitaloa eikä 200m2.
Se on helppo aina viisastella jos sattuu asumaan jossain pikkupitäjässä missä asunnot eivät maksa mitään, tai vaihtoehtoisesti asuu kelan maksamassa asunnossa.
Auto (10 vuotta vanha) on pakko olla. Ilman autoa koko perheen elämä hankaloituisi ja lapsille tulisi 10 tunnin hoitopäivät. Lisäksi työmatkakulut, me pk-seutulaiset kun usein joudumme maksamaan nekin omasta pussista, toisin kun maaseudulla asuvat. Ja ei, täällä ei pääse julkisilla joka paikkaan.
Päivähoitomaksut 2 lapsesta, lähes 500€.
Ruoka maksaa paljon jos haluaa syödä terveellisesti ja monipuolisesti eikä aika riitä sellaiseen omistautumiseen, että koko vuosi pomitaan marjoja ja sieniä, säilötään, hillotaan, kalastetaan ja metsästetään, leivotaan kaikki mahdollinen.
Sen mitä itse olen näistä köyhyydellä retostelijoista huomannut, on että usein saavat yllättävästi kaikenlaista tukea lähiympäristöltään. Sukulaiset ostavat lasten haalarit ja turvaistuimet, mummo poimii pakkasen täyteen mustikkaa, lapset hoidatetaan jollain sukulaisella jne.
Mutta sehän on vaan oma valinta
erityisen materiakeskeisiä oltaisikaan.
Tai no, ONHAN se tietysti oma valinta. Voisimme heittäytyä miehen kanssa yhteiskunnan eläteiksi ja muuttaa jonnekin maaseudulle kunnan vuokra-asuntoon. Mutta hei: kaikkien mielestä moinen työura ei ole moraalisesti oikea eikä ainakaan sellainen, jonka haluaa lapselleen opettaa. Pointti oli tuolla, että pieni palkka ei riitä kaikille, eikä SILTI OLE KYSE MISTÄÄN MATERIAN PERÄSSÄ JUOKSEMISESTA, vaan siitä silkasta faktasta, että elinkulut on eri paikoissa erilaiset. joten jos ap pärkäilee mainiosti kirkonrotta-tuloilla ja marjastuksella, se ei välttämättä ole mikään vaihtoehto stadilaiselle lapsiperheelle.
Siis nuorempana tietysti asustelin eri paikoissa ja elin ihan erilaista elämää kuin nyt. Mutta sitten 30 vuotiaana päätin, että haluan kasvattaa lapseni omakotitalossa maalla (synnyinseudullani) ja olemme molemmat löytäneet täältä työtä. Olen onnellinen tästä elämästäni, enkä sitä toiseen vaihtaisi.
Lisäksi on niin, että ihmeesti ihmiset valittavat, että rahat ei riitä eikä aika ja koko ajan painetaan duunia. Eri asia olisikin, jos olisivat tyytyväisiä niihen isoihin palkkoihin/isoihin menoihin. Mutta jos ei ole onnellinen, voisi vaikka kokeilla elämäntapamuutosta.
ne parturin tulot maalla on kaiken yrittäjien elämään kuuluvan miinustuksen jälkeen ( siis tilavuokra, yel, aineet yms.) Ihan yhtä hyvät kuin noi sun osa aika työn tulot...että siksi niinku joidenkin partureiden on hankala tulla toimeen tuloillaan...
Ei meilläkään olla erityisen materiakeskeisiä, mutta silti on pakko tehdä täyttä työaikaa (taatakseen kohtuullinen elintaso perheelle) vaikka emme edes ole matalapalkka-aloilla (keskituloisia). Perheasunto, mitä ei ole rahoitettu perinnöillä tai asumistuella, on kallis ja vie ison osan tuloista. Ihan kerrostalolähiössä asutaan, ei ole kallista omakotitaloa eikä 200m2. Se on helppo aina viisastella jos sattuu asumaan jossain pikkupitäjässä missä asunnot eivät maksa mitään, tai vaihtoehtoisesti asuu kelan maksamassa asunnossa. Auto (10 vuotta vanha) on pakko olla. Ilman autoa koko perheen elämä hankaloituisi ja lapsille tulisi 10 tunnin hoitopäivät. Lisäksi työmatkakulut, me pk-seutulaiset kun usein joudumme maksamaan nekin omasta pussista, toisin kun maaseudulla asuvat. Ja ei, täällä ei pääse julkisilla joka paikkaan. Päivähoitomaksut 2 lapsesta, lähes 500€. Ruoka maksaa paljon jos haluaa syödä terveellisesti ja monipuolisesti eikä aika riitä sellaiseen omistautumiseen, että koko vuosi pomitaan marjoja ja sieniä, säilötään, hillotaan, kalastetaan ja metsästetään, leivotaan kaikki mahdollinen. Sen mitä itse olen näistä köyhyydellä retostelijoista huomannut, on että usein saavat yllättävästi kaikenlaista tukea lähiympäristöltään. Sukulaiset ostavat lasten haalarit ja turvaistuimet, mummo poimii pakkasen täyteen mustikkaa, lapset hoidatetaan jollain sukulaisella jne.
Niin, kyllähän tämä Oulun seutu on taatusti perähikiää helsinkiläisten mielestä. Ja ihan on asuntoon laina otettu eikä muilta avustuksia saada muutenkaan. Meilläkin on 2 autoa, töiden takia. Pahe, pahe :) Päivähoitomaksu ei luonnollisestikaan kauheita ole, kun lapsi on puolipäivähoidossa ja isompi ei tarvitse iltapäiväkerhoa, näissä säästää jo pari satkua kuussa. Ruoasta ei tingitä ja marjat ja lihatkin ostetaan muilta. Poikkeuksena hirven liha, paistilihaa saadaan vähän. Tässäkin hyvä esimerkki siitä, kuinka pienituloinen ei isotuloisen mielestä millään voi omillaan tulla toimeen, saatikka ainakaan elää mistään tinkimättä. Kurjuutta on kaiken oltava :D
Mies tienaa sen verran hyvin, että siihen on varaa. On velaton talo, autot, vene. Kesämökistä on vielä velkaa, mutta ei mistään muusta. Tykkään kauniista kodista, hienoista tavaroista ja laadukkaista vaatteista. Lisäksi perheessä on allergisia, joten ruokaan jne. menee normaalia enemmän rahaa. Ei mekään juosta rahan perässä, mutta on se mukavaa, kun sitä on sopivasti, lisääkin sais tietysti olla.
Esim. joku ostelee elektroniikkaa, vaatteita, kalliita huonekaluja, ja joku toinen taas matkailee historiallisissa tai muuten kiinnostavissa kohteissa maailmalla tai ostaa siivouspalveluja, käy paljon teatterissa jne. Rahaahan ei ole pakko käyttää materiaan, vaan sillä voi myös ostaa erilaisia elämyksiä ja palveluita.
meidän muidenkin nähtäväksi.
Sinä tienaat siis nettona 700€, päälle lapsilisä 210€ ja miehen palkka (?).
Mies siis matalapalkkainen ja näistä tuloista maksatte
- asuntolainaa
- 2 auton kulut
- laadukkaan ruuan
- säästöönkin jää
Ei noilla paljoilla kyllä juhlita vaan tiukkaa tekee, ainakin jos miehesi on OIKEASTI pientuloinen. En ymmärrä miksi kehut, ei tuossa tilanteessa ole mitään kadehdittavaa.
Niin, kyllähän tämä Oulun seutu on taatusti perähikiää helsinkiläisten mielestä. Ja ihan on asuntoon laina otettu eikä muilta avustuksia saada muutenkaan. Meilläkin on 2 autoa, töiden takia. Pahe, pahe :) Päivähoitomaksu ei luonnollisestikaan kauheita ole, kun lapsi on puolipäivähoidossa ja isompi ei tarvitse iltapäiväkerhoa, näissä säästää jo pari satkua kuussa. Ruoasta ei tingitä ja marjat ja lihatkin ostetaan muilta. Poikkeuksena hirven liha, paistilihaa saadaan vähän. Tässäkin hyvä esimerkki siitä, kuinka pienituloinen ei isotuloisen mielestä millään voi omillaan tulla toimeen, saatikka ainakaan elää mistään tinkimättä. Kurjuutta on kaiken oltava :D
meidän muidenkin nähtäväksi.
Sinä tienaat siis nettona 700€, päälle lapsilisä 210€ ja miehen palkka (?).
Mies siis matalapalkkainen ja näistä tuloista maksatte
- asuntolainaa
- 2 auton kulut
- laadukkaan ruuan
- säästöönkin jääEi noilla paljoilla kyllä juhlita vaan tiukkaa tekee, ainakin jos miehesi on OIKEASTI pientuloinen. En ymmärrä miksi kehut, ei tuossa tilanteessa ole mitään kadehdittavaa.
Miehen peruspalkka 1240 käteen, viime kuussa sai 1615 käteen eli provikoita tulee hyvinä kuukausina parhaimmillaan tuo. Ja kyllä, on asuntolaina ja autolaina, 2 autoa, tosin ei uutta, ruoasta ei tingitä, säästöön jää 200-600 euroa. Joskus jopa 800 euroa jos tulee oikein hyvä kuukausi. Mutta eipä ole osamaksuja, luottokorttilaskuja, kalliita harrastuksia, ei juoda, ei polteta jne. Eletään juuri sellaista elämää kuin halutaan.
ja kuten sanoin, uskonpa että moni tekisi todellakin mieluummin osa-aikatyötä mutta ei pysty koska "ei pärjää"
Oletteko jo väitelleet?
Tutkijan palkka nyt riippuu ihan alasta. Meidän humanistisella alalla tutkijan kuukausipalkka on n. 1600-1800e- verot, tai apuraha 1400 e/kk. Sillä maksetaan ehkä kituisesti vuokraa 70 neliön asunnosta. Autosta on turha puhua.