Ihmetyttää miten ihmisille ei muka pieni raha riitä, ollaan niin materiakeskeisiä ihmisiä
Ihmetyttää miten ihmisille ei muka pieni raha riitä, ollaan niin materiakeskeisiä ihmisiä
Tuli mieleen, kun vasta luin ettein parturinkaan palkalla elä vaikka mieskin ois töissä?? Me ollaan ilmeisesti sitten jotenkin poikkeuksia, kun mies suht pienipalkkainen ja ollaan valittu ihan itse matalapalkka-alat ja minä teen vain osa-aikatöitä saaden 700 euroa kuussa käteen. 2 lasta ja mistään ei tarvi tinkiä ja säästöönkin jää. Tosin ei mitään rahan perässä juoksijoita olla koskaan oltukaan. Ihanaa kun voi elää niin, ettei tarvi kaikkia päiviä töihin käyttää.
Kommentit (50)
Esim. asunto. Nykyään ei enää ole halpoja asuntoja vaan asumisesta joutuu maksamaan tosi paljon.
Meilläkin menee toisen palkka asumiskuluihin ja toisen palkalla eletään miten taidetaan. Eikä edes asuta pk-seudulla vaan kauempana.
Materia vaan on välttämätöntä. Ruokaa ei tule pöytään puita halaamalla ja vaatteita näillä leveysasteilla on pakko olla joka lähtöön.
ja vaatimattomuus on hyve? Kristiuskosta? Miksi on niin saatanasta haluta itselleen materiaa ja viihdettä?
ja inottavan vähän jää säästöön kuukaudessa.
Miksi on niin saatanasta haluta itselleen materiaa ja viihdettä?
lapsilla rumat vaatteet ja tukka kaikilla huonosti.
ja löytää onni itse säilötystä pihlajanmarja hyydykkeestä ja koivunlehtiteestä. Pitää myös asua suolla, harrastaa korvien heiluttelua ja ostaa vähillä rahoillaan vuohia lahjaksi.
Itsellä niin monia ruoka-aineallergioita, että ruokaani kuluu 4-5 kertaa enemmän kuin tavallisella. Lisäksi menee rahaa perusvoiteisiin, joskin KELA:n kustantamana. Iho kestää vain kalleimpien merkkien puuvillan, muuten menee vereslihalle. (Onhan tarjoukset, mutta kirppiksiltä en itselle vaatteita saa)
Silmälasit on täytynyt ostaa vuosittain niin itselle kuin lapselle, koska näkö muuttuu meillä valitettavasti koko ajan.
Työnkuva on sellainen, että tarvitsen autoa töissä.
ihan lähtivät lapsetkin tänäkin aamuna palstamammojen jumaloimissa reimateceissa kotoa =) Mistä tulee ajatus, että "pienet"tulot = rumat vaattee ja tukka huonosti
"pieni"tuloinen kun joutu näiden materiakeskeistne ihmisten mukaan elämään kurjaa elämää, jossa on tingittävä kaikesta.
"pieni"tuloinen kun joutu näiden materiakeskeistne ihmisten mukaan elämään kurjaa elämää, jossa on tingittävä kaikesta.
tämä siis oli numerolle 5 osoitettu.
ihan lähtivät lapsetkin tänäkin aamuna palstamammojen jumaloimissa reimateceissa kotoa =) Mistä tulee ajatus, että "pienet"tulot = rumat vaattee ja tukka huonosti
jos vaihtaisit ne reimatekit prisman rumuuteen. Kokeile, saatat yllättyä!
Ei me olla mitään rahan perässä juoksijoita, rahat menee kotitalouden pyörittämiseen.
että tavara ei tuo onnea. Aina on maailmassa lisää vielä hienompaa tavaraa, joka "pitäisi" saada. Moni lipsahtaa siihen kilpajuoksuun, hyvin monet velkarahalla. Meillä on lähipiirissä erittäin surullinen esimerkki tästä, velaksi ostettiin kaikki: venet, autot, merkkikäsilaukut, upeat rannekellot. Muutaman vuoden sitä voi pyörittää mutta sitten romahtaa ja kaikki menee, kotia myöten. Ei köyhäilykään kivaa ole, sopiva elintaso, mikä takaa suht rennon elämän. Me teimme muutama vuosi sitten ihan tietoisen päätöksen, että nyt meillä on kaikkea. On oma talo, on ihan ok autot muttei mitkään ökyt, on tavaraa ihan tarpeeksi. Lopetimme haalimisen. Ei aina tarvitse saada lisää ja lisää. Pikemminkin on vapauttavaa, kun ei tarvitse ostella mitään turhaa.
ja vaatimattomuus on hyve? Kristiuskosta? Miksi on niin saatanasta haluta itselleen materiaa ja viihdettä?
No, av:llahan ollaan. Samaa mieltä aloittajan kanssa ja samanlaisessa tilanteessa elän, tosin tulot hiukan isommat, mutta osa-aikatöitä tehdään kumpikin miehen kanssa matalapalkka-aloilla. Ja voi jestas kuinka paljon on kadehtijoita omassa tuttavapiirissä. "Kyllä sun kelpaa, kun on aikaa".
Sitten kun olen mainostanut kavereille, että on mahdollisuus olla hoitovapaalla ja osittaisella hoitovapaalla koululaistenkin kanssa, niin ei käy millään, kun ei ole varaa.
Minä en ainakaan näe tätä elämäntapaani mitenkään vaatimattomana hyveenä, vaan olen huomannut, että hidas elämä ja kulutuksen välttäminen sopii joillekin ja tekee elämästä onnellisen.
ihan lähtivät lapsetkin tänäkin aamuna palstamammojen jumaloimissa reimateceissa kotoa =) Mistä tulee ajatus, että "pienet"tulot = rumat vaattee ja tukka huonosti
jos vaihtaisit ne reimatekit prisman rumuuteen. Kokeile, saatat yllättyä!
vai mikä tämä haalerimussutus nyt on? ei, meille ei ole väliä onko se puku reimatec, lassie vai merkitön.
ja numerot 12 ja 13, olen niin samaa mieltä kanssanne! :) mahtavaa kun jää aikaa muuhunkin kuin työhön, jaksaa ihan eri tavalla ja on aikaa lapsille jne
Mistä tulee se ajatus, että köyhyys ja vaatimattomuus on hyve? Kristiuskosta? Miksi on niin saatanasta haluta itselleen materiaa ja viihdettä?
voin sanoa, että mua ahdistaa ympärille kertyvä materia. Olen huomannut, että mulle ei onni tule tavaraa haalimalla. Se halu ei nimittäin koskaan tule tyydytetyksi, vaan aina sitä haluaa lisää ja lisää. Lisäksi en näe kulutuskeskeistä elämäntapaa kovin eettisenä vaihtoehtona ympäristönkään kannalta.
Mä en usko hyveisiin, paheisiin enkä saatanaan. Mutta tämän materian negatiivisen vaikutuksen olen huomannut.
Monella on se käsitys, että pitää olla 200 neliöinen omakotitalo 30-vuotiaana, äidin kotona hoitamassa lapsia monta vuotta, kaksi uutta autoa, kaksi ulkomaanmatkaa vuodessa, harrastuksian purjehdus tai golf. Totuushan on, että tavallisilla sairaanhoitajan/insinöörin/poliisin/tutkijan/myyjän/lastenhoitajan palkoilla ei tuohon ole varaa. Onnellisuus on pitkälti omista valinnoista kiinni, ei suurista tuloista.
merkkivaatteiden ja -laukkujen perässä en juokse, mutta kyllä mä rahaa mielelläni laitan vaikkapa harrastuksiin ja matkusteluun. Kirppiksiäkin tykkään koluta ja mökillä venyä verkkareissa. Meitä on niin moneen lähtöön ;)
Mä en usko hyveisiin, paheisiin enkä saatanaan. Mutta tämän materian negatiivisen vaikutuksen olen huomannut.
Rahaa on ihan kivasti, ei lainoja jne... Ostan vähän mutta laadukasta, en siis koko ajan jotain henkkamaukkaa itselleni. En ole huomannut materian negatiivista vaikutusta vaan yksinkertaisesti pidän kauniista ja laadukkaista tuotteista.
Voin sanoa, että olen paljon onnellisempi nyt, opiskelijana, yh-äitinä, pienituloisena. Enkä enää koskaan halua elää yltäkylläistä törsäyselämää, enkä opettaa lapsilleni sellaista elämäntyyliä! Eipä kyllä ollut minunkaan elämäntyyliäni vaan ex-miehen. Iloitsen ihan muista asioista kuin merkkivaatteista ja käsilaukuista vaikka akateeminenkin kohta olen :D
En vastaa enää, tää just koluttu Kaksplussassa. Sama kysymys.