Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Varakkuuden määrittelijänä uusperhe/ydinperhe lapsuudessa?
23.06.2010 |
Uskotteko seuraavan ennusteen toteutumiseen:
seuraavan sukupolven aikuisiän varakkuutta määrittää yhä enemmän hänen perhetaustansa kuin koskaan aikaisemmin. Uusperhetausta ennustaa köyhyyttä: vanhempien avioero on syönyt omien vanhempien varakuutta omaisuutta jaettaessa. Myöhemmin molemmat vanhemmat ovat avioituneet uudestaan ja hankkineet lapsia uuden kumppanin kanssa. Kun vanhemmat kuolevat, ei lapselle jää juuri ollenkaan perintöä.
Ydinperheessä kasvaneen lapsen asiat ovat päinvastoin. Vanhemmilla on ollut paremmat mahdollisuudet kerätä varallisuutta, jonka he jättävät omille biologisille lapsilleen, joita on tavallisesti 1-3 kpl.
Kommentit (11)
Minä en ollut mikään köyhä yh (yhteishuoltaja - lapsi isällään joka toinen wnd) ja uudella miehellä iso kämppä maksettuna.
Molemmat toivat varallisuutta uuteen pesään. Ja hyvin elellään pk-seudulla, isossa rivarissa järven rannalla. Kaksi autoa. Ei velkaa.
Eli ymmärrän teoriasi hyvinkin, mutta joskus käy näin kuin minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nykyään vanhempina, siten myös perintö jätetään nuoremmille lapsille.
Toisaalta mitä enemmän vanhemmilla on varallisuutta, sitä todennäköisemmin he alkavat luovuttaa sitä lapsilleen jo hyvissä ajoin ennakkoperintönä.
nykyään vanhempina, siten myös perintö jätetään nuoremmille lapsille. Toisaalta mitä enemmän vanhemmilla on varallisuutta, sitä todennäköisemmin he alkavat luovuttaa sitä lapsilleen jo hyvissä ajoin ennakkoperintönä.
joten se perintö kulutetaan palvelutalossa! Ei siitä lapsille jää.
niin erossa molemmat aviopuolisot saavat 100 000 e. Mihin se muka jaossa katoaa?
Onnellisuus oikeasti koostuu ihan muusta kuin rahasta, oli sitten ydinperhe tai uusperhe kyseessä.
Onko raha, ulkonäkö, pinnallisuus jne. todellakin teidän elämänne tärkein asia?
Jos ei ole tärkein, niin et siitä edes kirjoittaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapset ja perhe on tärkein, siksi varmaan nytkin olen vauvapalstalla, enkä kauppalehden saitilla.
itse en tunne kuin muutaman yksittäisen henkilön, jolle avioero ei olisi tuottanut suurempia menoja ja tarloudellisen turvallisuuden heikkenemistä.
Jos omaisuutta on parilla 200 000 ja se jaetaan 100 000e molemmille, ei siitä jää paljon jäljelle, kun ostetaan uusi asunto, auto, aloitellaan elämää uudestaan.
onhan se tilastollinen fakta, että yksin asuminen on kallista ja vähävaraisista suurin osuus on yksineläjiä.
ehkä myös avioliitossa pysynyt pari tekee tietoisempia valintoja ja suunnitelmia yhdessä varallisuuden keräämiseksi ja siirtämiseksi jälkikasvulleen.
Edellisen vastaus oli melko naiivi. Itse olen sellaisesta perheestä, jossa avioero vei minut ja äitini melkein perikatoon. Raha on tärkeää. Kukaan ei voi sitä kieltää. En silti olisi missään vaiheessa halunnut vanhempieni palaavan yhteen. en edes silloin, kun olin syönyt viikon pelkkiä perunoita ja maitojauhejuomaa.
en tunne yhtäkään ihmistä, josta köyhyys tuo esiin parhaimmat puolet. et tunne sinäkään.
Tämä tulevaisuudenkuva tuli mieleeni varmaan yhteiskuntatieteellisen koulutuksenikin vuoksi. ei pelkästään omien kokemusteni.
Eli halusit rahaa, koska oli siitä lapsena puute ja pohjustit kaiken sen varaan!
Olisi kannattanut kuitenkin opiskella vaikka hoitajaksi ja tajuta, ettei Suomessa kukaan työtätekevä näe nälkää!
Minä tunnen moniakin ihmisiä, joista nimenomaan vaatimattomasti eläminen on saanut ne oikeat puolet esiin...ne puolet, jotka saavat ihmisen arvostamaan vähääkin ja varsinkin lähimmäisrakkautta!
Sitä ei opeteta sinun alasi kouluissa ja ehkä todellinen elämänkoulukin on käymättä kohdallasi:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
omat kokemukseni eivät oikeastaan liity tähän teoriaan juurikaan. Siitäkin huolimatta vielä totean, että juuri avioeron kaltaisessa poikkeuksellisessa elämätilanteessa on jopa nälkä mahdollinen uhka työssäkäyvälle, kuten meille kävi 90-luvulla.
minulla ei ole mitään hätää. eikä lapsillani.
Tarkoitukseni oli tarkastella tällaista mahdollisuutta hieman suuremmassa, yhteiskunnallisessa kaavassa.
Suurten ikäryhmien sukupolvi lienee ensimmäinen, jossa merkittävän perinnön jättäminen lapsille on enemmän sääntö kuin poikkeus. Ja meidän sukupolvemme taas on ensimmäinen, joista merkittävän moni pystyy esim maksamaan asuntolainansa pois saamallaan perinnöllä. Mitä tapahtuu jos jotkin tietyt ryhmät jäävät ilman tätä etua? voisiko lapsuudessa koettu vanhempien avioero ja uudelleen avioituminen sekä uusien sisaruspuolten syntymä korreloida merkittävällä tavalla aikuisiän köyhyyden kanssa?
3-4 lasta alkaa olla taas ihan tavallista.
Eikä uusperheeseen välttämättä sen enempää lapsia tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän 1-lapsisia perheitä ja sitten taas näitä suurperheitä.
tilastollisesti voi kuitenkin varmaan todeta, että uusperheessa lapsiluku on ydinperhettä suurempi.
vai löytyykö joltain muuta tilastollista tietoa asiasta? olisi kiva vilkaista :)
Alue: Aihe vapaa
koska se vanhempien perintö ei tule jaettavaksi ennen kuin lapset on jo kauan sitten keränneet oman omaisuutensa. Enemmän väliä voi olla sillä, onko isovanhemmat avioituneet monesti ja saaneet paljon vai vähän lapsia. Ne perinnöt kerkiävät ratkaisevampaan vaiheeseen.