Lue keskustelun säännöt.
Väsyneimpiä ovat ne äidit, jotka eivät osaa nukuttaa lapsiaan oikein!
19.10.2009 |
Tarkoitan siis, että nukkumisesta tehdään jotain ihme sirkusta lapselle. En ole koskaan ymmärtänyt, että lasta pitää "nukuttaa" joka ilta 1-2h. Miten teillä on aikaa sellaiseen??
Lisäksi sitten lasten yölliset seikkailut (viereen, vessaan, on jano jne jne.).
Kun lapselle tekee vauvasta asti selväksi, että yöllä nukutaan, ja palvelua ei tipu, ei ole uniongelmista tietoakaan!
Kaverini valittaa jatkuvasti väsymystään, vaikka heillä nukkumissysteemit ovat aivan älyttömät!
2-vuotias ja vauva samassa huoneessa (herättävät aina öisin toisensa), lapset saavat tulla viereen joka yö, haetaan mehua ja jopa ruokaa lapsille keskellä yötä...
Kierrehän tuosta syntyy.
Kommentit (58)
Meillä ei ole koskaan nukutettu lapsia, vaan opetettu/ohjattu vauvasta asti nukahtamaan itsekseen eikä koskaan ole ollut ongelmaa nukkumisen suhteen (pl. tietenkin sairastelut ym poikkeustilanteet). Täällä taas kaksi ääripäätä keskustelee (lue: väittelee ja syyttelee toisiaan) natsiäidit vs maratonnukuttajat. Onneksi tosielämä ei ole ihan yhtä mustavalkoista. Me miehen kanssa ei olla haluttu koskaan uhrata niitä muutamaa tuntia yhteistä aikaa päivästä illalla lasten nukuttamiseen. Lapset laitetaan omiin huoneisiin (ja menevät mielellään), luetaan iltasatu ja toivotetaan hyvät yöt. Ovia EI laiteta kiinni ja yläkerran aulaan jätetään valot, joten pilkkopimeässä ei tarvitse olla. Meillä on televisiossa ääni ja lapset kuulevat myös keskustelumme ja näin ollen kokevat olonsa turvalliseksi. Näin meillä ja ei, en koe olevani natsiäiti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kuitenkaan välttämättä antaisi pisteitä sinulle siitä, sillä pientä vauvaa ei ihan oikeasti voi opettaa. Koska sinulla ei ole kokemusta huonostinukahtavasta vauvasta, et tiedä mitä elämä sellaisessa perheessä on.
Meillä 3 lasta ja 2 näistä on ollut todella huonoja nukahtamaan vauvana, 1 on osannut vastasyntyneestä saakka nukahtaa itsekseen.
Olenko yhden vauvan kanssa onnistunut jotenkin opettamaan hänet jo synnytyslaitoksella nukkumaan yksin? Wau, aika hyvin...
t. 36, jonka mielestä on LUONNOLLISTA, että vauva haluaa olla ihokontaktissa hoitajaansa
Meillä ei ole koskaan nukutettu lapsia, vaan opetettu/ohjattu vauvasta asti nukahtamaan itsekseen eikä koskaan ole ollut ongelmaa nukkumisen suhteen (pl. tietenkin sairastelut ym poikkeustilanteet). Täällä taas kaksi ääripäätä keskustelee (lue: väittelee ja syyttelee toisiaan) natsiäidit vs maratonnukuttajat. Onneksi tosielämä ei ole ihan yhtä mustavalkoista. Me miehen kanssa ei olla haluttu koskaan uhrata niitä muutamaa tuntia yhteistä aikaa päivästä illalla lasten nukuttamiseen. Lapset laitetaan omiin huoneisiin (ja menevät mielellään), luetaan iltasatu ja toivotetaan hyvät yöt. Ovia EI laiteta kiinni ja yläkerran aulaan jätetään valot, joten pilkkopimeässä ei tarvitse olla. Meillä on televisiossa ääni ja lapset kuulevat myös keskustelumme ja näin ollen kokevat olonsa turvalliseksi. Näin meillä ja ei, en koe olevani natsiäiti!
sitten mikä lasketaan nukuttamiseksi? Minä ainakin ymmärrän, että se on sitä, että tehdään jotain sen ajan, kunnes lapsi nukahtaa. Se ei välttämättä aina tarkoita silittelyä tai iltasatuja ja laulamista. Meillä se tarkoittaa sänkyyn kantamista. Mitä muuta tässä voin tehdä, kuin kantaa lapsen sata kertaa sänkyyn? Antaa vaeltaa ja leikkiä ympäri taloa? Niinkö pääsen helpommalla.
Tälläkin hetkellä "nukutan" vajaa 2-vuotiasta, joka nukahti eilen illalla puolenyön aikaan. Olen tehnyt tätä nyt kaksi tuntia. Juu olen väsynyt, ja luulin, että pääsisin edes hetkeksi nukkumaan nyt päiväunien aikaan, mutta eipäs se onnistunutkaan, kun tässä taas "nukutetaan".
Sanokaa nyt, pitääkö antaa tuon taaperon ja nelivuotiaan leikkiä sillä aikaa, kun itse nukun viime yön univelkaa pois?
En tajua, miksi vauvaa pitää nukuttaa. Meillä taapero on kolmikuisesta asti osannut nukahtaa itse, sitä ennen nukahti rinnalle / pullolle.
Lapsella on perusturvallisuus kunnossa, kun hän uskaltaa nukahtaa itse. Laiminlyödyt lapset yleensä heräilevät varmistamaan vanhemman läsnäoloa.
että aikuiset ovat yksilöitä ja lapset eivät? Ilmeisesti siis sekä mun isoveljeä ja pikkuveljeä on laiminlyöty, mutta mua ei, koska mä nukahdin nukuttamatta, mutta veljet ei. Okei, selvä.
Mulla ei ole lapsia, mutta hämmentää tuo, miten jotkut ihmiset päättelevät, että kun heillä kotona on näin, niin totta kai se pätee kaikkiin muihinkin. Mä en voisi ikinä ajatella tuolla tavalla, huh huh.
Kyllähän aikuisillakin on eri tapoja nukahtaa. Esim. mun pitää aina, siis AINA lukea ennen nukkumaanmenoa niin kauan, että tulee "unihiekkaa" silmiin. Jos silmät eivät väsy, menee tunti jos toinenkin pyöriessä. Mies taas menee nukkumaan ilman mitään lukemisseremonioita. Kumpihan nyt sitten meistä tekee väärin, ja sinä varmaan osaatkin sanoa, mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Pitääkö mun jättää lukeminen vai miehen ruveta lukemaan?
Kysyy nimim. "Elämä on joskus niin VAIKEAA"
mutta en minäkään usko, että on olemassa mitään yhtä kaikille lapsille toimivaa tapaa. Meillä on kahdella lapselle toiminut meidän tapa kyllä.
Kuitenkin jos lähtee hakemaan apua lasten nukkumisongelmiin, niin kyllä siellä tiettyihin asioihin kiinnitetään huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska sehän on aktiivista toimintaa kuvaava sana, ja antaa ymmärtää, että vanhemmat joko jotenkin mystisesti säätelevät lapsen vireystasoa kuin konetta, tai sitten omalla auktoriteetillaan vain käskevät lapsen nukahtaa. Eli lapsi nukahtaa koska aikuinen tahtoo, oli väsynyt tai ei. Mulle tää ei käy järkeen. Tollasta perustarvetta ei voi ulkopuolelta säädellä noin vain minkäänlaisella iltarutiinilla.
Meillä nukuttamista ei käytetä ollenkaan. Lapsi nukahtaa joka iilta tasan kahdeksalta, koska on silloin väsynyt, ja päivittäiset rutiinit varmistaa sen, että silloin väsyttää. Jos päikkärit on venhähtäneet yms, niin silloin mun oma järki sanoo, että lapsi ei ole kahdeksalta väsynyt, ja syy on minussa, kun olen antanut nukkua pitkään. Silloin iltatoimia myöhennetään. Kun lapsi näyttää väsymyksen merkkejä, otan hänet syliini ja hän nukahtaa siihen. Aikaa menee viisi minuuttia, koko ajan saan jutella muiden kanssa, katsoa telkkaria ym. Lapsi ei itke eikä kiukuttele. Kun lapsi on nukahtanut, kannan hänet sänkyyn. Siinä se. Ei tosiaan voi puhua nukuttamisesta!
Koska sehän on aktiivista toimintaa kuvaava sana, ja antaa ymmärtää, että vanhemmat joko jotenkin mystisesti säätelevät lapsen vireystasoa kuin konetta, tai sitten omalla auktoriteetillaan vain käskevät lapsen nukahtaa. Eli lapsi nukahtaa koska aikuinen tahtoo, oli väsynyt tai ei. Mulle tää ei käy järkeen. Tollasta perustarvetta ei voi ulkopuolelta säädellä noin vain minkäänlaisella iltarutiinilla. Meillä nukuttamista ei käytetä ollenkaan. Lapsi nukahtaa joka iilta tasan kahdeksalta, koska on silloin väsynyt, ja päivittäiset rutiinit varmistaa sen, että silloin väsyttää. Jos päikkärit on venhähtäneet yms, niin silloin mun oma järki sanoo, että lapsi ei ole kahdeksalta väsynyt, ja syy on minussa, kun olen antanut nukkua pitkään. Silloin iltatoimia myöhennetään. Kun lapsi näyttää väsymyksen merkkejä, otan hänet syliini ja hän nukahtaa siihen. Aikaa menee viisi minuuttia, koko ajan saan jutella muiden kanssa, katsoa telkkaria ym. Lapsi ei itke eikä kiukuttele. Kun lapsi on nukahtanut, kannan hänet sänkyyn. Siinä se. Ei tosiaan voi puhua nukuttamisesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toimikaan ikuisesti?
Meinaatko, että lapsi pitää jo vauvana opettaa aikuisten tavoille ettei vain totu johonkin muuhun? Tapoja on erilaisia ja ne joustavat ja elävät perheen/ lapsen tarpeen mukaan. Se, että lapsi nukutetaan syliin nyt, ei sano yhtään mitään siitä, miten lapsi haluu nukahtaa vaikka vuoden päästä.
meillä lapsi on nukkunut omassa huoneessaan jo 3kk:n ikäisenä. Silloin oli nukkunut heräämättä koko yön jo pari viikkoa, siihen asti vain yhdellä heräämisellä pari kuukautta.
Ovet eivät ole kiinni, mutta pienimmät kyljen kääntämiset eivät häiritse minua eikä miehen kuorsaaminen häiritse lapsen unta.
Ensimmäisen 3kk olin kuin zombi kun en pystynyt nukkumaan vaan koko ajan loikkasin ylös vaikka lapsi vain tuhahti unissaan.
No mutta joo, olen varmasti ihan kamala, ihan vain sen takia että nukun eri huoneessa lapseni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(tai liikkuviin vaunuihin) n. 6 kk ikäiseksi asti. Sen jälkeen tuo "tissinukutus" ei enää toiminut, joten piti keksiä jotain muuta.
Minä "nukutan" vauvani panemalla hänet omaan sänkyynsä ja makaamalla itse viereisessä sängyssä ja esittämällä nukkuvaa. Yleensä minä nukahdan ennen vauvaa. Taitaisin olla väsyneempi ilman näitä iltatorkkujani ;).
En ymmärrä, miten muuten saisin vauvan nukkumaan. Hän kyllä ilmaisee tyytymättömyytensä, jos vain panen hänet sänkyyn ja lähden pois. Te, joilla vauva nukahtaa itsekseen: eikö hän ole koskaan protestoinut, vaan oletteko vaan jättänyt protestit huomioimatta? Jos lapsi ei koskaan ole protestoinut, niin eipä taida teillä olla osuutta asiaan. Protestien huomioimatta jättäminen taas ei sovi minun temperamentilleni.
ei paljon lapsi ole protestoinut. Jos joskus hyvin harvoin onkin, niin menen viereen paijailemaan ja taputtelemaan ja kokeilen tehdä lähtöä uudestaan hetken päästä. Yleensä lapsi on väsyksissä kun laitan hänet sänkyynsä ja annan tutin ja laitan mobilen soimaan, sitä hän jää katselemaan ja nukahtaa.
Ja tosiaan, ei ole mitään osuutta asiaan, katson vain milloin on sopiva hetki viedä lapsi nukkumaan ja itse hän nukahtaa ilman sen kummempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan sillain kun se on helpointa, eli syliin. Kivempi antaa toisen nukahtaa mamin käsivarsille, samalla itse kirjaa lukien tai telkkaria katsoen, eikä kiusata hellyydenkipeää pikkuneitiä(1,5v) yksin pimeässä huoneessa...
ja lapsi menee omaehtoisesti sänkyyn itse yöunille, jos sille tuntuu
En siis mielelläni puhu lasten yövalvomisista, koska ap:n kaltaiset ihmiset, joiden muksut ovat vauvasta asti nukkuneet hyvin, eivät kertakaikkiaan voi käsittää minkälaista on huonosti nukkuvan vauvan kanssa. Olen saanut niin paljon neuvoja, ohjeita, käskyjä ja moitteita asiaan liittyen, etten enää halua pahoittaa mieltäni edes puhumalla aiheesta.
Meidän lapset ovat ekat 1,5-2 vuotta olleet tosi huonoja nukkumaan. Ja KAIKKI keinot on kokeiltu, tuloksetta. Jos kaikki vauvat oikeasti saisi nukkumaan noin vain jättämällä heidät sänkyynsä makaamaan, niin eihän huonosti nukkuvia vauvoja olisikaan. Älkää paasatko aiheesta, jota ette oikeasti ymmärrä. Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että aikuiset ovat yksilöitä ja lapset eivät? Ilmeisesti siis sekä mun isoveljeä ja pikkuveljeä on laiminlyöty, mutta mua ei, koska mä nukahdin nukuttamatta, mutta veljet ei. Okei, selvä.Mulla ei ole lapsia, mutta hämmentää tuo, miten jotkut ihmiset päättelevät, että kun heillä kotona on näin, niin totta kai se pätee kaikkiin muihinkin. Mä en voisi ikinä ajatella tuolla tavalla, huh huh.
Kyllähän aikuisillakin on eri tapoja nukahtaa. Esim. mun pitää aina, siis AINA lukea ennen nukkumaanmenoa niin kauan, että tulee "unihiekkaa" silmiin. Jos silmät eivät väsy, menee tunti jos toinenkin pyöriessä. Mies taas menee nukkumaan ilman mitään lukemisseremonioita. Kumpihan nyt sitten meistä tekee väärin, ja sinä varmaan osaatkin sanoa, mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Pitääkö mun jättää lukeminen vai miehen ruveta lukemaan?
Kysyy nimim. "Elämä on joskus niin VAIKEAA"
vaan sillain kun se on helpointa, eli syliin. Kivempi antaa toisen nukahtaa mamin käsivarsille, samalla itse kirjaa lukien tai telkkaria katsoen, eikä kiusata hellyydenkipeää pikkuneitiä(1,5v) yksin pimeässä huoneessa...
Ilmoitetaan lapselle että hänen tarpeillaan ei ole väliä. Luo mukavaa perusturvallisuutta =)
Minä koen että olemme päässeet helpolla kun olemme nukuttaneet lapset, heidän ei ole koskaan tarvinnut kerjätä huomiota janolla tai pissahädällä. Nukahtavat vartissa. Ei meillä mitään mehua tai ruokaa ole yöllä tarjoiltu, rintaa kylläkin noin vuoden ikään asti.
tai ainakin minä löydän itseni tekstistä.
Vauvan yöunille saaminen kesti pahimmillaan 2-3h ensimmäiset 2kk, kunnes oman jaksamisen takia vaihdoin tissin pulloon. Nyt vauva 8kk ja vihdoin oppinut nukahtamaan itsekseen(noh, tutin kanssa itsekseen) ja kyl on niin paljon tämä perhe onnellisempi ja virkeämpi jotta.
Ensinnäkin, väsyneimpiä ovat ne äidit, joilla on murheita, rahat ei riitä, on sairautta, parisuhdeongelmia tai muuten huolta ja siihen päälle vähät yöunet. Jos elämä hymyilee noin muuten, niin siinä ei pieni univaje tunnu oikein missään koska se on ohimenevää...
Toisekseen olen erimieltä siinä, että HERKÄT lapset tarvitsevat ihan oikeasti jo perusturvallisuuden vuoksi lohtua yöllä/illallakin jos/kun joku asia pelottaa. Silloin ei missään nimessä saa jättää peloissaa olevaa pientä ihan yksin pimeään vastaamatta hänen tarpeisiinsa. AP:lla selvästi on vähemmän herkkä lapsi, kun ei tätä ole tajunnut. Itselläni on sekä herkkiä, että vähemmän herkkiä ja nukahtamispuuhat (+ yksin kotonaolot isompana jne) vaihtelee kovasti herkkyydestä riippuen.
en tosiaan lähtisi ylimielisenä yleistämään.
ei tipu ja ettei kannata itkeä? Tiedän, että tämän saa aikaan mitätöimällä vauvan tarpeet ja antamalla hänen huutaa, mutta tuskin kukaan (ainakaan toivottavasti) tällä tavalla vauvoja enää nykyjään hoitaa.
Ettei nyt vain olisi niin, että ap: lla on itsellään vauva, joka on osannut nukahtaa itse alusta asti? Sinä et siis ole häntä siihen opettanut vaan se taito on ollut valmiina.