Lue keskustelun säännöt.
olen raskaana omalle serkulleni.
01.01.2008 |
Olen 19v ja serkku 25v. Yks ilta nähtiin baarissa ja tuli mentyä liian pitkälle... ja nyt, varmistui raskaus. Onko lapsi automaattisesti vammainen kun ollaan näin läheisiä sukulaisia? Mitähän teen ... :(
Kommentit (68)
Vierailija:
Mutta ei meissä ole mitään vikaa vikaa vik vik
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Mutta ei meissä ole mitään vikaa vikaa vik vik
Serkun kanssa voi mennä naimisiin ja moni on mennyt. Ihan laillista, eikä siinä mitään. Teistä voi tulla hyvä aviopari, kun vain olette rohkeita ja lopetatte sen ajattelun, että kun tuo on serkku, niin kamalaa... Kerro serkulle asiasta ja toivon mukaan vähitellen voitte olla luontevasti niin kuin ketkä tahansa toisiaan rakastavat. Mitä siitä tarvitsee välittää, mitä muut ajattelevat, kun itse ajattelee asian oikein ja järkevästi?
Onnea vaan raskaudelle, voitte vaikka mennä naimisiin jos tykkäätte :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
velipuolen kanssa riski olisi suurempi.
Ettekö ole olleet läheisiä serkkuja, vai miten ihmeessä sen punkkaan päädyit? Voisitko kuvitella naivasi enoasi?
Mutta ei meissä ole mitään vikaa vikaa vik vik
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaan ymmärtäähän sen; yks pystybaari ja katuvalo koko kyässä, ei sen alla oo paljon vaihtoehtoja.
Mitäkö teet, muuta ruuhkasuomeen ja anna lapselles paremmat valinnanmahdollisuudet.
Ihan oikeasti, vaikka olette serkuksia, niin on silti pieni todennäköisyys saada vammainen lapsi.
Mutta yksi neuvo: Älä koskaan kerro kenellekään kuka on lapsesi isä. Pidä se YKSIN, siis ihan YKSIN sinun tietonasi.
Huhut leviää.. ja niistä huhuista saat kärsiä sitten niin sinä kuin serkkusi.. ja lapsennekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
heillä on täysin terveet lapset, enkä ole asiaa muutenkaan pitänyt koskaan kummallisena, laillistahan tuo on.
Ja lapset yleisesti ottaen on terveitä siinä missä ei suka keskenään oelvat. Tietysti jos suvussa on paljon jotain tiettyä sairautta.. niin tottakait sen esiintyminen on mahdollista ja son suurempi prosenntinen mahdollsiuus sen saadakkin..
Mun isällän i on serkkunsa kanssa 1 lapsi ja ihan tervepäivelle tuo näyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teininä ja yläasteella olin salaa vähän ihastunut siihen, oli vanhempi ja komee, ja jutteli mulle aina kiinnostuneena... nähtiin pitkästä aikaa hieman ennen joulua, kun tulin paikkakunnalle joulun viettoon vanhempien luo. Opiskelen siis muualla...
Nähtiin baarissa, juteltiin koko ilta ja mentiin jätkän luo, jatkoille. vaan jotenkin asia johti toiseen ja huuma oli niin kova, että kumitkin jäi käyttämättä. Valehtelin sille hätäpäissäni aamulla, et käytän pillereitä. Nähtiin jouluna mummolassa ja oltiin kuin ei mitään, mä vähän välttelin sitä. Ja sekin oli aika vaivautunut.
Ja nyt, mahtavaa, olen raskaana omalle serkulle. Vittu miten mahtavaa.
Mä olen nuori, opiskelut kesken, ei poikakaveria, ei mitään...en mä suunnitellut ihan tällaista. Toisaalta, se serkku kummittelee mun mielessä aika usein... se asuu täällä kotipaikkakunnalla omaa taloa, ja on mukana isänsä jossain bisneksessä...mutta en mä kestäis sitä häpeää. Kaikki naurais meille, kaikki kaverit jne... enkä tiedä mitä se serkku mustakaan ajattelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että peter ja irina sukua keskenään. Lehdissäkin ollut siitä!
en todellakaan tiedä. Viikot on kai ihan aluillansa. Noin viikkoa ennen joulua nähtiin ja tein testin tässä aamupäivästä.
Oskari Katajisto sen sijaan oli serkkunsa kanssa naimisissa ja heillä on yhteinen tytärkin.
Vaikka kuinka on laillista, niin mun mieletä kyse on sukurutsauksesta. Mulle ei tulis mieleenkään mennä kenenkään verisukulaisen kanssa peuhaamaan seksijuttuja.
Tee abortti.
Kuka 19-vuotias sinkkuopiskelija lukis av:tä ja kirjoittais tänne?
Ja tänne aihe vapaa-osastoon ei tarvinut rekisteröityä. Ajattelin, että täältä saisi neuvoa vauva-asioissa. Mutta nyt lähden nukkuun. Hyviä öitä, asiaa pitänee miettiä ihan rauhassa... ja ehkä kertoa " tulevalle isällekin" ...?
Keräsin rohkeuteni ja soitin sille, kysyäkseni mitä kuuluu (kieltämättä sen ääni kutitteli mua mahanpohjasta). Se oli ihan ok, juteltiin hetki mummon terveydentilasta ja sen bisneksistä. Sitten mä sanoin, että voitaisko nähä, keittäiskö se mulle kahvit. Se oli vähän et häh. Mä sanoin että mä lähden kohta takas opiskelukaupunkiin enkä halua et meille jää mitään " kyräiltävää" .
Se oli vaikeena, et tapahtuneellehan ei nyt voi mitään, mutta kyllä se kahvit keittää. Mä menin tuos viiden aikaan ja vasta kotiuduin. En saanu sanottua. Jotenkin sellainen mieletön kiima kiskas meidät mukaansa taas ja niin sitä mentiin. Pantiin varmasti 3h enkä ole koskaan saanu yhtä hyvää seksiä.
Eikä se ollu vaan seksiä.
Mutta heti kun oltiin lopetettu, kumpaankin iski ihan mieletön vaivaannus. Muututtiin taas serkuksiksi ja jotenkin pervoiksi, toistemmekin silmissä.
Nyt mä vapisen joka paikasta ja olen edelleen ihan märkä. Ajattelen sitä koko ajan. Ja mä en saanu sanottua sitä vauvajuttua, enkä ole saanu oikein ajateltuakaan.