Tassa meidan pihalla yh sairaanhoitajan " nicopetteri" on hirvee kauhukakara! heittelee kivia ikkunoihin, kiusaa toisia, repii kukkaistutukset jne kun taas papin pojat ovat kiltteja

meidän esikoistyttö oli 4-vuotiaaksi asti enkeli, tempperamenttinen ja vilkas mutta äärimmäisen kiltti. 4-4,5-vuotiaana hänellä oli niiiin raju uhma että oksat pois. Elämä oli tosi hankalaa hänen kanssaan ja rajuja raivokohtauksia tuli päivittäin. Nyt vähän päälle 4,5-vuotiaana hän on taas todella kiltti, tottelevainen ja ihana tyttö. On tosi solidaarinen ja joustava, osoittaa hirmuisesti hellyyttä jne.

Kasvatusperiaatteet ovat aina olleet samat, eivätkä kotiolot ole muuttuneet.

Jos joku katsoi tyttöämme puoli vuotta sitten ajatteli varmaan, että tuota lasta ei ole sitten kasvatettu yhtään.

ennen kaikkea tuosta c-kirjaimesta. Jos nimi olisi kirjoitettu koolla asia lievenisi vähän. Onneksi lapsella ei J:llä alkava nimi, koska se olisi pahin mahdollinen. Papin lapsilla on varmaankin nimet Nooa ja Eemil, ne takaavat onnen, menestyksen ja hyvän käytöksen lapselle. Kasvattamisella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ristiriitaista tässä tietenkin on se, että molemmat asuvat samalla alueella. Lähiössähän ei voi kasvaa kunnon ihmisiä, oli vanhempi sitten professori tai baarimyyjä.

Silloinhan menee ihan päälaelleen av-palstan vedenpitävät todisteet nimen merkityksestä ihmisen ominaisuuksiin. Ja jos vielä tämä Nico on elänyt jossain vaiheessa elämäänsä lähiössä, niin tapahtumasta tulee todellinen sensaatio.

eikä tohtoriksi väitteleminen estä sitä että olisi lapsena ollut hemmoteltu kauhukakara. Teoriasi mättää nyt jossain kohtaa.