Miksi en löydä minulle sopivaa ammattia??

Työkkärin avo-ohjelma tarjoaa kielenkääntäjää ym, mutta ei kiinnosta.

itse olen sairaanhoitaja, mutta totaalisen kyllästynyt työhön.

Mainostoimistoissa on käsittääkseni aikamoinen työtahti ja uraa täytyy rakentaa hullunkiilto silmissä aina uusimmalla aallonharjalla hoippuen. Liekö valheellinen käsitys, en tiedä. Oikaiskaa joku jos olen väärässä!



Maallikon kuvittelemana mainostoimistotyö muuten tuntuu kyllä mielenkiintoiselta!



Haluaisin sellaisen työn, jossa ei tarvitse ylittää itseään joka päivä. Olen tunnollinen työntekijä, annan työlle itseni kokonaan sen ajan mitä töissä olen. Mutta en ole kunnianhimoinen enkä haaveile ympärivuorokautisista työpäivistä.



ap

Jep. Minäkin olen tehnyt tuon AVO-ohjelman monta kertaa, mutta en saa ajatuksia auki sen avulla. En vain keksi, mikä se minun ammattini olisi. En ehkä osaa tarpeeksi hyvin kuvitella, mitä erilaiset työt pitävät sisällään.





4, minulla on koulutus kyllä tälle nykyiseen työhöni. Itse en ole sairaanhoitaja, mutta useimmiten näitä tämmöisiä ammatinvaihtohaaveita juttelevat juuri sairaanhoitajat. Täysin ymmärrettävää että niin on.





ap

Onko tää sommittelu ja värit sun merkittävin lahjakkuusalue, vai ootko myös esim. matikassa hyvä? Lukio käytynä?



Mulle tuli mieleen esim. arkkitehti, sitä olisin itsekin voinut joskus ajatella. Tai ehkä graafikkokin, piirustustaito ei tietääkseni ole välttämätön.

Ensimmäinen ajatus oli että ei. Riippuu työpaikasta, millaista työ on. Toimintaterapeutteja näkyy työskentelevän hyvin erilaisissa paikoissa.



Pistän mietintämyssyyn.

Tässä lainaus työkkärin ammatinkuvauksesta:



" Asiakkaat tulevat toimintaterapeutin luokse yleensä lääkärin lähetteellä. Toimintaterapeutti arvioi asiakkaan toimintakyvyn, jonka pohjalta hän laatii yhdessä asiakkaan kanssa terapiasuunnitelman. Hänen tulisi saada asiakas motivoitumaan kuntoutukseen. Terapiaan voi sisältyä esimerkiksi pukeutumisen ja peseytymisen harjoittamista, työnteon harjoittelua sekä käden käytön harjaannuttamista. Toimintaterapiassa käytetään menetelminä mm. kuvataidetta, musiikkia, kirjallisuutta, savitöitä, pelejä, kankaanpainantaa ja -kudontaa sekä harjoitellaan asiointitilanteita. Lapsilla terapiamenetelmänä on leikki. Toimintaterapeutti myös suunnittelee, valmistaa ja valitsee apuvälineitä, joita kuntoutujat voivat tarvita lihastoiminnan puutteen tai liikkeiden rajoittuneisuuden vuoksi. Apuvälineillä pyritään helpottamaan asiakkaan itsenäistä selviytymistä jokapäiväisestä elämästä.



Toimintaterapeutin tehtäviin voi lisäksi kuulua asiakkaan asunnon, koulun tai työpaikan muutostöiden suunnittelua. Elinympäristön huomioiminen on oleellinen osa toimintaterapiaa. Kun asiakas pystyy itse tai jonkun avustamana suoriutumaan perusasioista ja huolehtimaan itsestään, toimintaterapeutti voi tukea asiakasta selviytymään uudessa elämäntilanteessa selvittämällä kuntoutujan kanssa hänen työ-, opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksiaan sekä tarjolla olevia yhteiskunnan palveluja. Työ voi olla myös vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitojen opettamista. Toimintaterapeutille kuuluu myös hallinnollisia työtehtäviä kuten esimerkiksi viranomaisille toimitettavien lausuntojen kirjoittamista, tilastointia ja työyhteisön kehittämistä."







ap

se toimintaterapeutin työ ei ole koko ajan asiakkaan välittömässä läheisyydessä tehtävää, vaan siihen kuuluu myös suunnittelua. Että jos sitä työtä jaksaisi sillä tavoin, että siinä on monia eri puolia. Ja noita taiteellisia puolia voisit käyttää hyväksesi, vaikket mikään mestari olekaan.

kenellekään. Huono palkka suhteessa opintojen määrään. Keskiarvo on ollut siinä 9 vuoden hujakoilla valmistuneilla. Työ on todella rasittavaa, välillä on ihan sairas kiire ja työssä ei oikein ole mitään itsenäisyyttä ellet satu olemaan itse yrittäjä.

Ehkä ongelmani onkin juuri se, että en tunne vahvuuksiani. En tiedä, missä olisin mahtavan hyvä. No....olen käsityö-ihminen, olen tehnyt vaikka minkälaisia käsitöitä:kutonut mattoja, tehnyt savi-, puu- ja metallitöitä, osaan ommella vaatteita, tehdä mosaiikkitöitä jne.



En ole järisyttävän hyvä matematiikassa (mutta en ehkä ihan kamalan hirveän huonokaan).



Lukio on käytynä.



Nykyisen alani opettajaksi en pysty itseäni kuvittelemaan.





Ja tietysti yksi ehto ammatille on se, että on realistiset mahdollisuudet saada töitä ja elättää itsensä ja perheensä.



Arkkitehti ja graafikko...hmm. Olen ajatellut, että graafikon pitäisi osata piirtää. Tutkinpa ammatinkuvaa.





ap

Alan olla aika maassa kun joka sunnuntai on tällainen " en halua mennä töihin!!" -olo.



14, kokki ei inspiroi ollenkaan. Ruokahommat ei kiinnosta yhtään. Floristi....ei.



ap

Kädentaitosi ovat sen verran monipuoliset...

Askartelunohjaajien työllisyys taitaa olla aika huonolla tolalla, palkasta nyt puhumattakaan.



Olen hämmästynyt. Toimintaterapeutin ja graafikon työ kuulostavat molemmat mielenkiintoisilta. Tosin graafikon työnkuvauksessakin (mol. fi) varoiteltiin pitkistä työpäivistä ja hektisestä työnluonteesta.



Taideterapeutin ammatinkuvausta en vielä löytänyt.



Miinuspuolena uuden ammatin miettimisessä on sekin, että toistaiseksi minulla ei ole mahdollisuutta lähteä opiskelemaan. Vuosi-kaksi menisi ainakin ennenkuin olisi mahdollista hakeutua kouluun. Mutta tässäpä tätä ehtii miettiä, että se opiskeltava ala olisi varmasti minulle sopiva :)



ap

somistaja! Miksei kukaan sitä huomaa. Katsopa ap sitä työnkuvaa mol:n sivuilta..



Hmm, olen itsekin miettinyt alanvaihtoa ja olen ap:n kaltaisessa tilanteessa, sunnuntaisin veetuttaa ajatella että maanantina pitää mennä töihin. En ole onnellinen, mutten tiedä mitä sitten tekisin. Pitäisiköhän minulla alkaa headhunteriksi, työkkärin tätiksi, opoksi tms sellaiseksi? Se oikeasti kiinnostaisi ja tässä ammatillisen tyhjiön tuskassani ymmärrän mitä tarkoittaa kun ei pidä työstään! Haluaisin auttaa muita löytämään omimman alansa :)

Tsemppiä ap:lle!

Tiedän, somistajan ammatti olisi kiva. Mutta somistajille ei juuri töitä löydy. En ala kouluttautumaan ammattiin, jonka työllisyystilanne on huono tai palkka aivan kamalan kehno.



Minäkin olen muuten miettinyt sellaista ammattia, jossa voisin auttaa kaltaisiani ihmettelijöitä. Olen miettienyt ja etsinyt omaa paikkaani ylä-asteikäisestä lähtien, siis yli 10 vuotta. Mikäs se olikaan...yksilövalmentaja? Tällainen ammattikin olisi mahdollinen.



Esim. nuorten työpajoilla on yksilövalmentajia.



" Pajojen yhteinen yksilövalmentaja auttaa ja tukee koulutukseen ohjautumisessa sekä työllistymisessä henkilökohtaisella ohjauksella. Häneltä saa ohjausta myös muissa asioissa omien tarpeiden mukaan, esim. asuntoasioissa. Tarvittaessa nuorta ohjataan hänen tarvitsemiensa asiantuntijapalveluiden piiriin.



Jokaiselle nuorelle tehdään henkilökohtainen kouluttautumiseen tai työllistymiseen tähtäävä suunnitelma pajajakson alussa. Suunnitelma pohjautuu nuoren omiin tavoitteisiin, vahvuuksiin ja kehittämistarpeisiin. Sen tekemiseen osallistuvat nuoren lisäksi yksilövalmentaja ja työvalmentaja. Suunnitelma sisältää toimintasuunnitelman sekä pajajaksolle että sen jälkeiselle ajalle. Kaikki osapuolet sitoutuvat suunnitelman toteuttamiseen sekä toteutumisen arviointiin ja seurantaan pajajakson aikana. "







ap

hyvältä kirjoitettuna, mutta on oikeasti raskasta työtä. Se on vähän kuin nuoriso-ohjaajan hommaa. Jos et halua olla tekemisissä nätisti sanottuna vaikeiden nuorten kanssa, älä hakeudu tuollaiseen työhön.

Onhan siellä mukavia ja innostuneitakin nuoria ja heidän kanssa on mukava työskennellä, mutta on sitten niitä toisenlaisiakin, jo syrjäytyneitä nuoria. Jos arvelet ettet kestä murrosikäisten kanssa, niin mieti vielä.

Nimim been there, done that..

Tiedän. Olen itsekin ollut nuorten työpajalla (siis nuoren asemassa, en ohjaajan :D )aikanani muutaman kuukauden ja siellä oli kyllä jos jonkinmoista viheltäjää.



Mutta työnkuvana tuo yksilövalmentaja kuulostaa mielenkiintoiselta.



ap

itse olen semmoinen, ja työtilanne on HUONO. graafikoita valmistuu niin paljon per vuosi, ettei mitään rajaa (siis periaatteessa kai niin että 1000 vuodessa valmistuu, ja suomessa töitä olisi kolmelle tuhannelle... että joka kolmas vuosi KAIKKI jäisi eläkkeelle...). muotiala, ja harmittaa, että tilanne on niin ahterista.



toimintaterapeutin hommaa olen itse miettinyt paljon. siinä on erilaisia vaihtoehtoja.



nyt kuitenkin lähden opiskelemaan KAMPAAJAKSI. se on lapsuudenhaaveeni, mutta en koskaan ole toteuttanut sitä. väheksyin ennen kampaajia jostain oudosta ja pinnallisesta syystä... en muista edes miksi ajattelin että on tosi säälittävää olla kampaaja ;) nyt olen innoissani! VIHDOIN löytyi oikea. olen hakenut omaani pitkään. toivottavasti ei tuu allergioita tms.



mutta mieti mikä sua olis joskus kiinnostanut ja jalosta siitä...



onnea matkaan!

Siinä mennään hyvin lähelle asiakkaita. En missään tapauksessa suosittele, jos se ahdistaa sinua kuten aluksi kerroit. Suunnittelu tarkoittaa lähinnä terapioiden suunnittelua, valtaosa työstä on asiakastyötä ja monissa paikoissa kiireistä sellaista. Kyseessä on ennenkaikkea kuntoutusalan ammatti, ei mikään näpertely kuten monesti luullaan.

Kiitos viestistäsi. Nuo työllisyysasiat rajaavat aika monta mielenkiintoista ammattia pois laskuista. Ei ole mitään järkeä kouluttautua suoraan kortistoon.



Mukavaa, että olet löytänyt uuden ammatin!



Luultavasti minun täytyy käydä ammatinvalintapsykologin juttusilla ennenkuin asia lopullisesti kirkastuu. Työssä viihtyminen ion iso asia. Olen kolmekymppinen, mutta työikää on vielä jäljellä reilut 30 vuotta! Haluan työn, jossa viihdyn ja koen olevani hyvä ilman ahdistusta ja stressiä.





ap

Olen ammatiltani pph. Nyt kotiäitinä. Ajatus jonnekkin päiväkotiin menemisestä tai hoitolapsien kotiin ottamisesta ei nappaa... haluan vaihtelua lastenhoitoon.



Mutta mulla allergioita rajoittamassa ammatinvalintaa. Kuten floristi, kondiittori, entisöijä/pintakäsittelijä tms..



Kiinnostus olis myyntityöhön (harrastuksena myynkin kotikutsuilla tuotteita), sisustamiseen ja suunnitteluun. Lukiota en oo käynyt ja täysipäiväinen opiskelu ei ehkä onnistu nyt. Oppisopimus kenties kävisi. Yrittäjyys on ollut pitkään haaveina... Tosin en varmaan ihan yksin lähtisi vaan toisen kaverina...



Lähihoitajaksi musta ei oo. Pää ei kestä piikkejä tai katetrointeja yms..



Vinkkejä?!