Miksi minua ei ymmärretä?!

Yritin tässä selvitellä välejäni yhden minun mielestäni pienen jutun tiimoilta erään ihmisen kanssa. En ole aikoihin sellaista tehnyt, mutta ajattelin, että nyt tässä tilanteessa voisin sanoa jotain.



Tämä ihminen muutti sanani täysin toisiksi. Hän hermostui, että minun ei pitäisi haukkua toisia valehtelijoiksi ilman mitään syytä jne. Onneksi olin hoitanut juttua sähköpostilla, joten kirjoitin hänelle, että hän kyllä voi lukea viestini uudelleen ja katsoa, missä kohtaa olen haukkunut valehtelijaksi tai yhtään millään nimikkeellä. Siitä viestistä ei löytynyt yhtään haukkumasanaa.



Tuohon toiseen viestiin, missä viittasin että en ole häntä haukkunut lainkaan kirjoitin, että en tykkää, että hän asioista selkäni takana. Jos hänellä on jotain sanottavaa, niin sanoisi minulle suoraan. Tämä asioiden selvittely lähti nimittäin käyntiin siitä, että joku kolmas henkilö alkoi kertoa, mitä tämä ihminen on sanonut minusta hänelle.



Tämän viestin jälkeen hän sitten kirjoitti, että onhan hänkin ollut tilanteessa, että olen jutellut omia asioita lasteni kanssa, eikä hän valittanut minulle lainkaan. Minunkaan ei siis pitäisi valittaa, jos hän puhuu minusta muille.



Tuntuu jotenkin, että jos jatkan tätä vuoropuhelua, niin asiat menevät entistä enemmän solmuun. Jää vain surullinen olo, että kun yritin selvittää asioita, niin tämä ihminen vain tuntuu vääntävän asiat umpisolmuun.