Menneisyyden haamut...

Hullu juttu, mutta tämän syksyn aikana olen alkanut nähdä unia pojasta johon olin ihastunut ala-asteella kolkyt vuotta sitten. Melkein joka yö hän on unessani, ja sitten herään selllaiseen kaihertavaan ikävään. En ole häntä nähnyt, enkä kuullut mitään yli kahteenkymmeneen vuoteen. Päivisinkin hän pyörii mielessäni, mietiskelen mitä tekee ja onko perhettä, kuvittelen sattumalta tapaamista jne... Ihan hölmöä. Olen onnellisesti naimisissa ja lapsiakin, joten en ymmärrä mistä tämä kertoo? Jotain lapsuuden haikailua ja vanhenemisen pelkoa?

Ex-miesystävien kaipailun kyllä ymmärrän, välillä niitäkin tulee ikävä (ikävistä muistoista huolimatta!). Mutta tämä entinen kaukoihastus...Alkaa jo muistuttaa pakkomiellettä!