Onko muita kenen lapsella ei koskaan ole ollut rakasta unilelua? Mistähän se johtuu että ei kaipaa unilelua ?

eikä lapsi kysyä sellaista, siksi meillä ei ole unilelua. Meillä lapsi sormeilee tyynyliinan tai peiton kulmaa, kun odottelee unen tuloa. Voiko sitä kutsua unileluksi?

Meillä unilelu " tuli tärkeäksi" reippaasti 2 ikävuoden jälkeen. Sitä ennen poika hipelsi peitonkulmaa tms. Mutta nyt haluaa nallensa.

Esikoinen (poika) on alusta saakka nukkunut unipupunsa kanssa ja nukkuu vieläkin 9.5-vuotiaana.



Toinen poika nyt 5.5v vaihtaa unileluaan vähintään viikoittain ja pienempänä ei halunnut mitään unilelua sänkyynsä.



Tytär 3v. nukkuu aina joku mössykkä kainalossa, mutta mössykkä vaihtuu ajoittain - ei kuitenkaan niin usein kuin veljellään.

Nuorempi on aina nukkunut vieressä, vanhempi on sen sijaan nukutettu omassa sängyssä. Pehmoista saa turvaa ja lohtua.

olen vaan ajatellut, ettei se ole hänen juttunsa. toisaalta ei olla yritetty mitenkään opettaakaan lelun kanssa jäämään sänkyyn tmv. vaan nukutettu viereen aiemmin ja nykyisin jää sänkyyn ilman nukuttajaa. lulun tarve ei ole lisääntynyt, ei myöskään mielestäni nyplää mitään peittoakaan tmv.

un pois ettei tule yön aikana vahinkoa.

unikavereina