Lue keskustelun säännöt.
Voiko joku olla niin yksinkertainen että nukuttaa (ison) vauvan kantoliinaan?
09.11.2005 |
Tuolla Vauvat-puolella joku ehdotti 6kk vauvan kantoliinaan nukuttamista. Mikä ihme ratkaisu tämä on siihen, että vauvaa ei saa nukutettua sänkyyn? Luuleeko tämä kantoliinailija todella että tuo systeemi auttaa niin kuin pidemmän päälle? Älkää nyt hyvät ihmiset nukuttako vauvojanne mihinkään liinoihin tai syliin. Miten ne myöhemmin oppivat nukahtamaan, vai haluatteko vielä viistoistakiloistakin kanniskella?
Kommentit (32)
Älkää nyt herrajumala antako lapselle ruokaa! Oppii vaan syömään ja tykkäämään siitä, ja siinä sitten saatte ruokkia vielä 25-vuotiastakin kotona!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on vauvat monesti nukahtaneet syliin tai viereen yli 6kk ikään asti. Ei mitään ongelmia silti ole tullut kun on omaan sänkyyn nukutettu.
Pääasia että lapsella on turvallinen ja luottavainen olo.
Eipä tarvi illalla mitään sen kummempia nukutusmaratoneja pitää vaan lapsi sänkyyn, tuti ja riepu ja hyvänyöntoivotukset. Päiväkodissa ovat tädit ihmeissään kun meidän 1-vee ei kaipaa mitään silittelyjä nukahtaessaan. Lapsi oppii just niille tavoille mille se opetetaan.
Tarkoitan, että jotkut vauvat itkevät jo vastasyntyneinä, jos heidät jättää yksin sänkyyn nukahtamaan. Sinun lapsesi varmaankaan eivät ole itkeneet, ja homma on lähtenyt alusta asit hyvin toimimaan.
Mutta mitä neuvoja sinulla on meille, joiden vauvat eivät ensimmäisenä elinpäivänäänkään tai sen jälkeen jää itkuitta yksin nukahtamaan? Itkettäisitkö tosiaan pientä vauvaa yksin?
Meillä heijattiin, kannettiin ja hyssyteltiin melkein kaksi vuotiaaksi asti, mutta laitettiin aina omaan sänkyyn yöksi. Ei olisi muuten suostunut nukahtamaan ikinä. Nyt kun on 4 vuotias kipittää itse omaan sänkyyn eikä tarvitse muuta kuin hyvän yön toivotukset ja halit.
Jos lapsi kaipaa syliä sitä hänelle suotakoon. Eihän ne ole pieniä kuin hetken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi oppii siihen, mihin opetetaan.
Meillä myös osaa nukahtaa itse ilman silittelyitä tai läsnäoloa. Sänkyyn vaan tutin ja rätin kanssa ja uni tulee pian. Mutta: Meillä on itketty vastasyntyneenä, varmaan ihan yhtä lailla kun muilla. Pidettiin kuitenkin kiinni samasta rituaalista joka ilta ja viikossa oppi mikä on homman nimi. Itketetty ei tietenkään ja otettiin syliin/silitettiin jos itki. Kaikki vauvat itkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen ollessa 1,5 vuotias kyllästyin, laitoin hänet omaan huoneeseen ja sänkyyn nukkumaan ja sinne jäi. Ekan illan jälkeen juoksi iltaisin itse omaan sänkyynsä kun sanoin, että nyt nukkumaan. Olenkin sitä mieltä, että jos vauvalle antaa sitä mitä hän tarvitsee, (=läheisyyttä) niin hän oppii luottavaiseksi ja tuntee myöhemmin olonsa turvalliseksi myös yksin. Itse en ainakaan olisi yrittänyt pakkokeinoilla ja huudattamalla " opettaa" vauvaani nukahtamaan yksin, muut tehkööt kuten tahtovat.
esikoinen ei jäänyt sänkyyn vaan viikon ikäisestä huusi siellä. Sitten pikkuhiljaa siirryttiin tissittelystä viereen nukutukseen, sitten omaan sänkyyn ja vanhemmista toinen vieressä. 3 vee nukahtaa yksin omassa huoneessa.
Vauva 4 kk taas on nukahtanut aina itse omaan sänkyyn. Syliin jos ottaa, alkaa vaan kiemurrella ja keskustella.
Itse ihmettelen sitä, että jos vauvan nukuttaa syliin, niin sitten ei viitsi muuttaa systeemiä, vaan nukuttaa edelleen 3 vee syliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meidän lapsi nukutettiin viereen 3-vuotiaaksi ja nyt 4-vuotiaana menee itse omaan sänkyynsä ja mielellään meneekin. On saanut perusluottamuksen ja kokee olonsa turvalliseksi.
Mitä helvetin erinomaista siinä on että vauvat opeteaan mahd. pienenä nukahtamaan itse? Meidän 3-vee ei ole kertaakaan joutunut nukahtamaan itsekseen, päivällä eikä illalla, eikä tarvitsekaan. Hyvin nukkuu yöt ja tyytyväinen lapsi on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten kun vauva oli lopettanut itkun, niin varmaan laitoit vauvan takaisin sänkyyn. Alkoiko hän uudelleen itkeä? Meidän vauva alkoi.
En todellakaan halunnut itkettää pientä vauvaa. Ymmärrän kyllä, että helpommin asia menisi, jos heti alusta nukahtaminen sujuisi ilman hyssyttelyjä ja syliä. Mutta ei sentään hinnalla mllä hyvänsä.
Tuo vauvan " itkettäminen" kai tarkoittaa eri ihmisille eri asiaa. Mulle se tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että en tee jotakin, jonka tietäisin lopettavan vauvan itkun. Isompaa vauvaa olen jo itkettänytkin, kun 7 kk iässä lopetin yöimetykset. Lohduttelin ja sylittelin, mutta tissiä en antanut, ja lapsi tietysti itki muutaman yön. 7 kk ikäisen kohdalla kuitenkin minusta tuo on jo hyväksyttävämpää, ja muutenkin kun lasta ei jätetty yksin vaan hän sai olla sylissä.
Kuten tuo 11 jo kirjoitti, lapsi oppii omaan sänkyyn isompana, kun perusturvallisuus on valmiina. Ei siis todellakaan loppuikäänsä nukahda mun syliin.
Minä olen toiminut näin jo kolmen kanssa ja nyt tämän viimeisen. Ihana hetki päivän kiireen jälkeen istua ihan rauhassa pienimmän kanssa vähän hämärässä... Nyt toiseksi vanhin on kolme ja sanoo iltasadun jälkeen, että pusu tohon poskelle ja sitten mene pois :)
Nauttikaa niistä vauvoista ja nukuttakaa miten haluatte, kohta ne on isoja jo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän on valintakysymys tämä nukutusasiakin. Jos haluat pitää monen tunnin nukutussessiot siitä vaan aivan vapaasti! Minä anna hellyyttä, läheisyyttä jne lapsen ollessa hereillä ja olen ylpeä lapsestani mm koska hän osaa itsenäisesti nukahtaa.
t: 6
Toinen lapsi taas " opetettiin" nukahtamaan itse omaan sänkyyn, jäi siis tyytyväisenä nukkumaan, kun väsyneenä vietiin sänkyyn. Kolmas lapsi sitten taas ollaan nukutettu syliin, koska muuten alkaa valtava karjuminen, jos omaan sänkyyn yrittää hereillä ollessa laittaa! Niin ne lapset ovat erilaisia, jopa samassa perheessä ;)
Vierailija:
Jos haluat pitää monen tunnin nukutussessiot siitä vaan aivan vapaasti! Minä anna hellyyttä, läheisyyttä jne lapsen ollessa hereillä ja olen ylpeä lapsestani mm koska hän osaa itsenäisesti nukahtaa.t: 6
Jos tällä hetkellä kaipaa nukahtaakseen aikuisen läheisyyttä, niin ei sitä välttämättä enää vuoden päästä kaipaa.
Itse olen ollut kova pelkäämään yksin nukkumista lapsena, ja ihan kamalat muistot siitä, kun on pakotettu yksin nukkumaan. Itse en lapsilleni samaa voisi tehdä, ja sen takia meillä saa nukkua aikuisen vieressä niin pitkään kuin haluaa.
Tällä hetkellä kuitenkin 2-vuotias käy itse nukkumaan ja nukahtaa nätisti, 2,5 kk vauva nukahtaa yleensä rinnalle, tai isänsä avustamana kehtoon.
Ei yhtään pelota, etteikö tämäkin lapsi ajallaan oppisi veljensä kanssa samassa huoneessa nukahtamaan.
Tärkeintä että saavat rauhassa ja turvallisin mielin käydä nukkumaan, eikä millään pakkorituaaleilla, just " ettei vaan opi tavoille" .
En kyllä nyt minäkään ihan heti keksi mitä ylpeilyn aihetta siinäkin on. Hyvät naurut tuosta saa.
Näin tein esikoisenkin kanssa. Ärsyttääkö?
Tosta oikeelta saat rekisteröitymisen kautta nikin ja voit kommentoida ko. ketjussa. Sekin tapahtuu nimimerkillä eli nimettömänä, joten ei pelkoa että joku sut tunnistaa.