Lue keskustelun säännöt.
Äidin masennuksen vaikutus vauvaan/pikkulapseen?
19.05.2008 |
Miten äidin masennus vaikuttaa vauvaan ja pikkulapseen? Isä on huolehtiva, mummi usein äidin apuna ja tarvittaessa MLL:n hoitaja. Onko äidin masennuksella vakavia vaikutuksia lapsen kehitykseen, jos lapsen hoidosta on kuitenkin huolehdittu?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta mielestäni se riippuu täysin masennuksen laadusta. Minulla on diagnosoitu vakava masennus, mutta vaikka se on lääkärin mukaan vakava, en ole sängynpohjapotilas. Jaksan hoitaa arjen askareet, koska on pakko. Jaksan leikkiä lapsen kanssa, en ehkä ihan niin paljon, kuin jos olisin täysissä voimissani, mutta kuitenkin yritän kaikin voimin olla läsnä lapselle. Ongin kaiken tiedon varhaisesta vuorovaikutuksesta käsiini, koska papereideni mukaan minun ongelmani ovat lähtöisin varhaisesta vuorovaikutuksesta omien vanhempieni kanssa, sekä matkan varrella tullut kaikenlaista muuta ongelmaa kyytiin. Olen tiedostanut monta asiaa, mitä vanhempani olisivat voineet tehdä "paremmin", mutta resurssien ja tiedon puutteen takia eivät niin tehneet. Minulle on tullut lähes pakkomielle siitä, että minun lapselleni ei saa tapahtua samaa mitä minulle tapahtui. Lapseni on kohta vasta puoli vuotias iloinen, tyytyväinen vauva. Joskus jopa pelottaa, että lapsi on liian tyytyväinen ja yrittää vaatimattomuudellaan "hyvitellä", ettei hänestä olisi minulle vaivaa jos vaistoaa minulla olevan pahan olon. Joku kyllä sanoi, ettei noin pieni osaa vielä sellaista.
Mutta siis minäkin olisin kiinnostunut tietämään, jos asiantuntija vastaa. Millaista on riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus, joka lienee useimmiten vaarassa masennustapauksissa? Ja mitä vaikutusta on sillä, jos lasta hoitaa useampi eri ihminen? Minun ja lapsen isän lisäksi joskus mummolassa, mutta myös kaupungin perhetyöntekijät käyvät, niitä on kaksi ja joskus on tätinsä luona yön, jos tarvitsen enemmän lepoa. Pysyvyys ja jatkuvuus ja kiinteä suhde hoitajiin on lapselle tärkeä, mutta vaarantuuko näin monen hoitajan osallistuminen lapsen hoitoon lapsen kiinnittymisen minuun, äitiin, joka kuitenkin pääasiassa lasta hoidan, mutta joskus jätän aika suruttakin lapsen muiden hoteisiin päästäkseni itse lepäämään.
Anteeksi Bruttu, jos johdattelin kysymyksen väärille urille. Toivottavasti en tehnyt niin, vaan Jari Sinkkonen vastaisi molempiin. Tämä vaan sopi tähän otsikon alle.