( o ) TOUKOKUISTEN LAUANTAI ( o )
Kommentit (28)
Tervetuloa Höm ja samoilla viikoilla mennään.
Ukko perskules herätti kuorsauksella viideltä ja vatsa tajusi heti tilaisuutensa koittaneen ja alkoi vaatia varhaisaamiaista. Siispä täällä taas toivottelen teille hyvää päivän alkua!
Kurkkuhan tuo tuntuu vähän karheelta ja veikkaan, että minun osalta alkaa nyt allergiakausi, siitepölyt siis yms. Eilen istuskelin pihalla ja laittelin vähän kivetyksiä niin siellä varmaan tuli altistusta. Kökköö kun on jo lämmin, mutta ei voi vielä oikeen kukkia laitella, hm ehkä pari orvokkia ;D
Missä Sussu luuraa? Taitaa olla vauva jo kainalossa. Ja ensi viikolla tais olla jo varmoja vauvoja meidän listalle. Voimia.
Masussa tuntus kaikki olevan ok eilisestä törmäyksestä huolimatta, ainut että vauvan pylly on alempana oikealla tai sitten se on pää. Hiukka epämääräinen sijainti.
Houkutteliskohan vielä vähän unta. Nykyisin pitää nukkua kuin prinsessa tyynyjen ympäröimänä, muuten kolottaa ja painaa. Ainut vaan et tämän rimprenssan herne ei ole patjan alla vaan useimmiten nenässä :)
uusi päivä uudet kujeet rv 34+1
Ehkäpä niitä hyviäkin päiviä tulee. Sairaalassa kun itkin hypon jäljiltä niin mies lohdutti, että toinen päivä voi olla parempi. Onhan se näinkin ollut.
Pitäisi täyttää eilinen sokeriseuranta joka ei näytä kovin hienolta. Olin kaupungilla reilut 2 tuntia ja kas 2.7 kilisi mittarissa. Nosto ei ollut mitenkään tasainen vaikka en makeata ottanutkaan melkein kahteentoista kiipesi sitten ..että ihan pepulleen meni. Ilta meni vähän happamissa fiiliksissä...kurjaa kun pitää tälläisesta kärsiä...olisi kiva vaan seurustella masun kanssa rauhassa ja keskittyä tulevaan mutta ei..tää on yhtä jännittämistä. Ensin tulee matalat sokerit, sitten mietit miten vauva liikkuu ja useinhan se ei hirveästi hypon jälkeen liiku kuin nousuvaiheessa..koskapa nukahtaa korkean sokerin aikana.
Tänään tulee anoppi siivoamaan ja en varmaankaan osallistu ihan hirveästi kun ei minusta enää oikein supistelematonta apua saa. Esimerkiksi kotoa lähtö, kun joutuu ravaamaan pitkin kämppää tavaroita haeskelemassa, saa melkein aina supistuksen aikaan ja hien sen päälle. Hänhän on tosin kehottanut minua vain nautiskelemaan näistä viimeisistä ajoista. Apu tulee kyllä tarpeeseen.
Tänään on myös synnytysvalmennus joka onneksi ajoittuu niin, että selviän ruoka-aikataulusta. Valmennuksen jälkeen menen pitämään seuraa huonetoverilleni joka yhä siellä pötköttää..onneksi loppu häämöttää hänelläkin. Olen koko ajan miettinyt, että kipua kestäisin kuitenkin huonommin kuin tätä selittämättömästi heittelehtivää sokeritasapainoa. Tämä kaveri taitaa tietää liiankin hyvin mitä on elämä kivun kanssa. Ei näitä lapsia ihan helposti aina tehdä.
Menkkamaista kipua on ja supistuksetkin on jo vähän ikäviä silloin kun ne sattuu tulemaan. Vielä viikko pitäisi odottaa synnytystapa arviota ..uskoisin tuolloin kuulevani mihin asti tätä raskautta jatketaan. On sellainen olo, että tiedän olevani raskaana varmasti vielä ensiviikon ja ehkä seuraavan mutta sitten taitaa olla hetki lähellä.
Kuullosti ihanan huomaavaiselta hellyttelyltä Janskulin miehen ballerinatossu ostokset. Minun mieheni jaksaa tilanteeseen nähden hyvin mutta ymmärrettävästi tämä on aika uuvuttavaa hänellekkin. Myös koirallamme lienee kohta rakko korvassa rimpauttelusta oikeutta kotieläimille järjestöön.
ring ring..juu se emäntä tuli takas..mä olin niin huojentunut etten osannut kuin kerjätä hermostuneesti ekan päivän. Toivottavasti toi vatsauloke ei oo oire mistään vakavasta...no oli mulla asiaakin kun..mikään mitä emäntä syö ei enää tuoksu mitenkään herkulliselta..siis mä oon joutunu kerjäämään porkkanoita..mitäs se koiratyön unioni tosta sanoo että saako juureksia ilman erilliskorvausta...
35 +3 vatsakohokas ja marmattaja murmeli.
Keskimmäinen herätti ihanasti aamulla räkäisillä pusuilla kun kömpisi omasta sängystä äidin ja isin viereen. Esikoinen sentään jatkoi unia omassa huoneessa mutta aika pian kovan metelin jälkeen hänkin heräsi.
Nyt he katselevat lempiohjelmaansa telkkarista. Lauantai aamun himpuloita.
Että on värikäs ohjelma. Melkeinpä itsekkin tulee paremmalle tuulelle kun katsoisi sitä. (=
Iltaisin ollut jo kolmena iltana tosi voimakkaita supistuksia. Nyt päätin että pakko lähteä näytillä käymään sairaalassa että onko jotain tapahtunut. Käskivät tulla edellisellä kerralla helposti näyttämään että tiedettäisiin miltä tilanne näyttää että päästäänkö ensiviikonperjantaiksi varattuun sektiopäivään asti. Toivottavasti näin on.
Voin sitten tulla kertomaan kuulmisia myöhemmin jos minut kotiin päästetään enää.
olisi aika pelottavaa jos joutuisikin jo nyt jäämään sisälle odottelemaan että leikattaisiikin jo aikaisemmin tai heti tänään.
Nyt isäntä laittelee aamupalaa ipanoille ja pitäisi varmasti itsekkin mennä jotain syömään.
Isovanhemmat ovat tulossa heittämään minua sairaalaan että ei lasten tarvitse lähteä sinne odottelemaan.
Toivottavasti ei ole liian pitkä jono odottamassa että joutuisi monta tuntia olemaan odottamassa lääkäriä.
Äsrsyttää yleisesti ottaen vaan mennä sinne vaikka erikoislääkäri sanoikin että pitää tulla herkästi näyttämään. Yleensä siellä on joku vihainen nuori valmistumaisillaan oleva erikoislääkäri joka katsoo silmälasien alapuolelta että miksi olet täällä. Ihan kuin se ei olisi heidän työtään.
Erikoislääkäri sanoi että vanhaa sektioarpea tulisi tarkoin katsella että on kunnossa varsinkin jos on supsituksia.
Lopettelen nyt tämän itsestni jaarittelun.
Oikein mukavaa lauantaipäivää kaikille!!!!!
Niin ihana ilmakin kun on!!! (=
möhömaha2006 37+2
jospa minäkin kuulumisia laittaisin, vaikkei oikeestaan mitään kuulumisia olekkaan kun kaikki on vaan jotenkin niin hyvin.. ei supistele tms.. tai siis supistelee muttei " sillätavalla" . onhan tää jo kuiteskii kolmas raskaus niin oon miettiny että onkohan noilla kivuttomilla suppareilla mitään merkitystä.
lueskelen päivittäin teidän kuulumisia ja tuntuu että monella on niin vaihderikasta tämä odotus että omat närästykset ja muut pikkuvaivat ei tunnu missään!
oltiin pääsiäinen reissussa, omalla autolla tulikin ajettua reilu 1000km ja kadutti jo ensimmäisen satasen jälkeen että tulipas lähdettyä. ei kovin herkkua tällaisella kessillä istua autossa montaa tuntia plus siihen päälle pari pitkästynyttä pikkutyttöä takapenkillä! nyt en lähde enää minnekkään kauemmas ennen vauvan tuloa.
maha tuntuu isommalta kun ikinä! tää on sitä kokoluokkaa ettei kukaan usko että mulla on vielä 1,5kk laskettuun aikaan. jospa tää tulis vaikka jo puolessa välin kuuta.... toivossa on hyvä elää!
mulla on ruennu mielessä pyörimään se saikulla olo, kun tuo meidän kuopus on 1,7 v niin miettikää miten järkyttävää sille on kun äiti häippäsee muutamaks päiväks jonnekin ja tulee vauvan kans kotia!
oiskohan parempi ettei se käy saikulla kattoo meitä vai että se tulee kattoo.. molemmissa puolensa. johan se ois kummissaan kun äippä vauvan kans vieraassa paikassa oleskelis ja sit se vielä jää sinne eikä lähde mukaan.. on mullakin murheet!! mutta kun oikeesti säälittää jo valmiiks.
no, onhan ne muutkin lapset selvinny samasta tilanteesta.
nyt pisulle ja pesulle:)
kata rv33 ja jotain..
Yö meni yllättävän hyvin, vain 2 kertaa vessassa, Jee!!
Murmelille paaaaaljon jaksuja!! Ei ole enään pitkä aika, noita sokruja seurailla, vaikka aika mateleekin *halaus*
Möhömaha; Saadaankohan me ihka eka Touko-vauva maailmaan jo tänään?? Täällä jännätään teidän puolestanne! Mukavaa sairaalareissua :)
K.A; Onneksi vauveli ruvennut liikkumaan taas! Onhan se aikas suojassa tuolla masussa, veden ja kalvojen ympäröimänä.
Joku mainitsikin eilen, ettei hormoonihöyryissä osaa käyttäytyä kuin aikuinen jos lapset " pahoinpitelevät" leikillään/vahingossa. Täällä on ihan sama vika, poika on ruvennut nipistelemään ja puremaan kun haluaa huomiota ja tietysti kun tekee kipeää minä huudan kuin sikaa tapettaisiin :( Ja lapsi raukka säikähtää kanssa.
Muutenkin olo on välillä ihan kamala, kun tunnen itseni p*skaksi äidiksi...
Katalle; Meillä esikoinen on 1v7kk ja se on ihan äidin poika. nyt ihan viime kuukauden aikana ruvennut tarraamaan jalkaan kiinni ja kerhossakin poika ei päästä edes vessaan jos ei pääse mukaan. Mä olen kanssa miettinyt miten sairaalassaolo pitäs hoitaa.
Olisko parempi, ettei käy ollenkaan kylässä vai miten?
Eroaminen voi olla sitten todella vaikeaa :(
Mä en kumminkaan halua olla osastolla kuin max. 2 päivää, jos ei mitään tarvetta ole, joten voipi olla parempi, ettei tulisi ollenkaan kylään...
Hyviä vinkkejä otetaan vastaan, teiltä useamman lapsen äideiltä! :)
Höm; Tervetuloa joukkoon!!
Nyt rupean aamupalantekoon ja sit pääsen lastentarvike kirpparille :)
Plussat;
+ aurinko ja lämminilma
+ sauna
+ hyvää ruokaa
+ pääsee kirpparille
OP, Käpy 36+4 ja " Iivari" 1v7kk
Yö meni taas vähän niin ja näin, heräilin tunnin välein vessaan. Mies lähti aamulla töihin ja nyt odottelen sitä kotiin, niin voitais tehdä jotain. Ulkona on hieno ilma, mutta en uskalla yksin lähteä pitkälle. Kaupungilla ois saaristolaismarkkinat, jos vaikka pakkais kassin täyteen salmiakkia, niin vois pyörähtää siellä..
Mulle iski ihan hetki sitten sellanen pieni jännityskutkutusfiilis vatsanpohjaan. Miten sitä nyt kuvailis: kuvitelkaa, että oisitte menossa eka treffeille elämänne rakkauden kanssa ja millanen fiilis on just hetkeä ennen kun näette toisenne. No, sellanen fiilis on mulla. Jotenkin iski tajuntaan, että la aika on 5 viikon päästä ja korkeintaan 7 viikkoa tätä odotusta, eikä se oo niin paljoa, vaikka välillä siltä tuntuukin. Onhan tääkin aika menny oikeesti aika nopeeta. Ei siis pelota, mutta kutkuttaa.
Murmelille lähetän lämpimiä ajatuksia, koita jaksaa vielä hetki!! Teidän koira vois varmaan keskustella meidän koiran kanssa kuinka kivaa on olla raskaana olevan naisen lemmikkinä:)
Höm ilmoittautui joukkoihin, tervetuloa!
Eipä mulla sen kummempaa. Tulin nyt emunaisenkin puolesta poksautteleen uusia viikkoja:)
AE 35 tasan!
Möhömahalle tsempit jos saatkin vauvan jo tänään kainaloosi!
Sussu taitaa olla jo saanut nyyttinsä, kun mitään ei ole kuulunut..Toivottavasti kaikki mennyt hyvin!!!
Onnipapunen puhuit tuosta esikoisen vierailusta sairaalaan. Samaa olen mäkin pohtinut, että miten pitäis tehdä.. Kun tavallaan se voi olla aika pelottavakin kokemus kun äiti siellä ihan eri vaatteet päällä ja vielä jonkun vauvan kanssa!!! Ja sitten kun äidin pitää jäädä sinne...
Mitenkäs muut kellä esikoinen n.2v meinaa tehdä? Tai miten te joilla tälläinen ikäero jo on olette tehneet?
Meidän neiti tuli nyt sitten kans kipeeks..=( Kuumetta oli aamulla mut helppas jo kun sai supon. Kissanäyttelyyn oli tarkoitus tänään neidin ja yhden kaverini kanssa mennä, mut neiti taitaakin nyt sitten jäädä isin kanssa kotiin...
-Alpukka rv36+6 & " Pinsku" 1v6kk
Täällä ollaan vielä kokonaisena... Tosin keskiviikkona iski paha keuhkoputkentuledus ja olen ollut täysin voimaton ja pedin oma. Nukuttua en saanut kahteen vuorokauteen kovan yskän takia. Sain sitten antibioottikuurin ja nyt on olo kohenemaan päin!!
Jokos täällä on joku lähtenyt hakemaan nyyttiä kotiin?
Itsellä on nyt sitten maanantaina aika heti aamusta äitipolille ja siellä sitten katotaan vaavin koko ja saatetaan synnytys käynnistää... Alkaa ihan jännittään ku voi ylihuomenna olla jo vauveli maailmassa!!!
Tuun sitten maanantaina ilmottelemaan jos pistävät vielä kotiin!!
Jaksuja kaikille mammoille tasapuolisesti :)
Mammuliini rv 37+4
On tainnu sussu lähtee tosiaan tositoimiin kun ei mitään kuulu:) Tai sitten pitää meitä tahallaan jännityksessä:D!!!
No joo... Mä olen kyllä jo vähän kateellinen niille joilla on jo ens viikolla käynnistykset/leikaukset... Vauvalla on mun tapauksessa kyllä ihan hyvä köllötellä reilu viikko massussa, mutta olis se vaan niin ihanaa päästä elämään sitä normaalia elämää ilman vatsaa, mutta vauvan kera.
Eihän tässä meinaa tajutakkaan että kohtahan se aika on käsillä, jotenkin vaan tuntuu että sitä ollaan raskaana vaan aina ja ikuisesti... Todennäköisesti jo kuukauden päästä viimeistään olen minäkin kolmen lapsen äiti...Huh...
puuro vesi kiehuu, täytyy mennä...
martina 36+5
MAMMULIINILLE het ekaks pikasta paranemista toivotan etten unohda;)! ja MURMELILLE paljon jaksuja...enään ei oo kauan vaikka laiha lohtu kaiken keskellä,mut kuitenkin suuri jaksutus tsempitys sinne!heh tulipas hassusti sanottua. niin ja sit viel KEIJO.ANNIKILLE huokaus ja helpotus ettei käynyt kuinkaan vaikka säikähdit sen masu" kolahduksen" takia....kylläpäs mulla nyt on sanat solmussa...joka tapauksessa hyvä ettei kuinkaan käynyt!!kyllä kaikki kolaukset vaan säikäyttää tässä tilassa vaikka eiköhän tuo vauva aika suojassa ole mahassa:)
MÖHÖMAHALLE tsemppiä myös!!Ilmottelehan jos vielä kotiudut....tai sitten vauva kainalossa seuraavan kerran:)
oih että tätä kevättä....onko tää totta et alkaa tosiaanki meidän raskaus saavuttaa loppuaan?SUSSU se taitaa olla palkintonsa lunastanut kun ei mitään oo kuulunut??=) Toivottavasti kaikki mennyt hyvin ja voitte hyvin!!!
Tänne omaan napaan ei ihmeitä...yö meni ihan normaalisti tässä vaiheessa.poika heräs kerran puolen yön aikaan ja ite kävin pari-kolme kertaa vessassa.en edes muista enää ku siitä on tullut niin tapa et alkuyö tulee rampattua pönttöä tervehtiessä puoliunessa!
On vaan olo ku pingviinillä tai mitenhä tätä kuvais?eipä kai tarvi kuvata mitenkään ku täälä te kaikki tiedätte tunteen=) autolla ajaminen on muuttunut jo työläämmäks....ja sinne autoon pääseminen! äsken kävin kaupassa ja olihan tuossa taas lyllertämistä!
Täs päivällä pitäs lähteä synttäreille...kiva kyllä päästä vähän kotoa pois nytku tuo poikakin vaikuttaa taas normaalilta itseltään;) vaikka kyläilyt ei enää oo niin mukavia....poika on innokas tutkimaan joka paikan ja sen perässä saa lyllertää jatkuvasti!
Ai nii tosta ESIKOISEN SAIRAALAAN TULO VIERAILUSTA kirjottelitte... mä oon ajatellut et mies sais tulla pojan kans sitte meitä sinne kattomaan. en sit tiedä onko hyvä vai huono idea,mut sielähän tulee kamala ikävä tota touhupojua(1v4kk) et en mä malta olla erossa montaa päivää!mut saas nyt nähä...en ookkaan sen kummemmin ajatellut.....
mut nyt syömään ukon laittamaa " soosia" :P
+aurinko ihana
+RUOKAA
toymama 34
Meillä nuo 4 ensimmäistä ovat syntyneet 1v 5kk - 2v tasan, ikäeroilla ja kaikki on käyneet mua ja vauvaa kattomassa sairaalassa kerran. Mulle se on ollu jo siksi ihan itestään selvää kun joudun olemaan kaikilta keltasuuden takia väh. 4 päivää, esikoiselta meni yli viikko. Meillä on miehen kanssa veriryhmissä joku pieni yhteensopimattomuus jonka takia kaikki meidän lapset kellastuu enemmän tai vähemmän.
Vierailut on sujunu ihan hyvin, muistaakseni yhden kerran joku tytöistä lähti itkien ikävää pois, mutta yleensä mä oon se joka parkuu silmät päästään ikäväänsä ja lapset oottaa että pääsevät iskän kanssa kanttiiniin limpsalle ennen kun lähdetään kotiin!! Ja nyt kun ovat kuopusta lukuunottamatta jo isompia haluavat ehdottomasti katsomaan. Paitsi vanhin poika, jolla alkaa olla aikalailla murkunoireita; sekin haluais oikeesti mutta sellanen on vähän " lällyä" tunnustaa, lähteä nyt jotain vauvarääpälettä sairaalaan kattomaan!
Eli vanhan kaavan mukaan meillä mennään, kuopus on sen 2,5 ja käy kattomassa. Ollaan sille jo juteltukin että äiti on sitte pois kotoa ja mummu ja iskä hoitaa, mutta tiedä häntä miten paljon oikeesti muistaa ja ymmärtää. Ja sen oon huomannu hyväksi että sitä vanhempaa todella kannattaa huomioida extraa kun tulee kotiin, kehua ja paijata ja antaa osallistua vaavin hoitoon,tuo vaippaa ja sellasta ja syliin kannattaa vauva antaa ihan pienelleki isolle. Meillä se on ainakin toiminu, eivät olleet juurikaan mustasukkasia. Tietty lapset on persoonia ja mikä toimii meillä ei välttämättä toimi muilla.
pulmu
Saas nähdä, saisinko nyt lähetettyä viestinkin. Ovat taas sivut viikkokausia takkuilleet, ja varsinkin viestin lähetys on ollut onnetonta. Kuitenkin pitää käydä aina yrittämässä! Ehkä 10min. odotuksella saan aina sivun auki...
( . ) Oikein hyvää. Kaikenlaisia vihlontoja ym. on jo kunnolla, ja supparitkin tujumpia. Niitä ei kuitenkaan vielä paljon, joten ei tässä vielä synnyttämään olla menossa, toisin kuin eräät!! Toivoisinkin vauvelin pysyvän masussa vielä ainakin 3vk, jotta saisin kaikki opiskelut tehtyä. Hiukan tiukille menee...
Sairaina ollaan oltu koko poppoo tämä viikko, plääh. Viimeinenkin keskittymiskyky mennyt opintoihin flunssan myötä... No, eilen olin viimeisessä isossa tentissä (5 opintoviikkoa), ja läpi ainakin meni:) Tuntuu vain, että enää ei jaksaisi. Aina pitäisi puristaa vielä vähän... ja vielä vähän... ja vielä vähän enemmän...
Mies puheli maalaavansa ja kokoavansa pinnasängyn tänä vk-loppuna. Ihanaa:)
ISOMMISTA LAPSISTA: Meillä esikko oli 1v3kk, kun kakkonen syntyi. Tyttö kävi kyllä sairaalassa joka päivä, viivyttiin 8vrk. Vähän oli vaikeaa ainakin äitille! Kun ei oikein aina meinannut tulla syliin jne. Mutta olisi ollut kamalaa, jos ei olisi nähnytkään! Kiva oli käydä vähän kahviossa jne, jolloin tilanne normalisoitui. Tietty aika eri asia, jos pääsee reissusta parilla päivällä.
OM rv 34+3 kai?
mussutan tällä kertaa makaronisalaattia. Teki eilen niin kamalasti mieli, että piti ostaa värkit ja väsätä aamulla. :)
Tuosta sairaalaan tulosta, meillä on aina muksut olleet kerran käymässä. Enpä mä ole siellä ollutkaan kuin sen 3-4 päivää, tuskin enempää viihtyisinkään, ei ne niin kivoja paikkoja ole. Taidan todeta isännälle kuten edellisilläkin kerroilla, että kerran saavat tulla sen mukana ja loput käynnit saa isäntä tulla yksin tai ottaa jonkun mukaan niitä vahtimaan. Ovat kumminkin sen verran energisiä, ettei niitä jaksa kauaa katsoa, vaikka ikävä onkin puolin ja toisin. Mutta kun tähän mennessä on vielä ollut sen verran väsyksissä lyhyistä öistä, ettei jaksaisi kovin sitä riehumista. Mä oon tähän asti ottanut sen sairaalassa olon levon ja palautumisen kannalta, kun sitä ohjelmaa piisaa kotona sitten liiaksikin asti. Tosin nyt on taas uutta tiedossa, kun pojat on koulussa ja eskarissa, joten se pitää katsoo sitten.
Kauhulla lueskelen teidän juttuja lyllerryksestä ja taapertamisista. Mulla ei sitä oloa vielä ole, mutta taatusti kohta tulee, joten yritän nauttia tästä ihanasta olosta vielä hetken. Anteeksi vaan, ei millään pahalla teitä kohtaan, kyllä se mulla on vielä muistissa miltä se viimeksi tuntui, varsinkin kun la:han oli vielä 3 vkoa.
Mutta täytyy rientää taas ' puhtaanapito ja hajunpoisto' -hommiin... :/
+ ihana päivä
+ se salaatti
Äippä rv 35+6
Kävin kaupungilla ja päädyin Sokokselle ostelemaan kaikkia herkkuja, vaikkei pitänyt. Nyt on sitten taas mässättävää kaapit vääränään, vaikkei kai pitäisi, kun se painokin oli niin noussut...
SUSSU on yhä kateissa. Taidetaan kohta saada vauvauutisia!
MÖHÖMAHA(oliko oikea nimi) oli menossa sairaalaan. Tsemppiä kovasti!
MURMELILLE myös kovasti jaksuja sokereiden kanssa! Ei enää kauaa, koitahan vielä jaksaa hiukan pinnistää. Palkinto on kyllä taistelun arvoinen! Anna anopin siivota ja köllötä itse prinsessana seuraamassa tilannetta!
KEIJO.ANNIKKI: Hienoa kuulla, että kaikki on hyvin!
ALMIS: Saaristolaismarkkinat kuullostaa upealta, kateeksi käy, minäkin haluan!
Kuvailit tosi kauniisti tuota pientä jännitystä, joka myös mun mieleni pohjalla myllää. Ajattele, muutama hassu viikko ja " ensitreffit" on ovella!
Olen ihan kateellinen teille, joilla vauvat jo kolkuttelee! Täällä kyllä supistelee ja jos jonkin näköistä vihlontaa ja kramppia on mutta eipä oikein sellaista, joka veisi asioita eteenpäin. Tai mistä minä tiedän, kun en ole tätä ennen läpikäynyt..
+uusi rv alkaa
+vauva puljaa kivasti. Tuleekohan sitä ikävä noita liikkeitä sitten, kun vauva on ulkona?
+Ihan varmasti saadaan kohta toukovauvauutisia!!
Jansku rv36 tasan
jotenkin nyt loppuajasta tullut taas väsy ja päiväunet on ihan ehdottomat...haukotus....
Tuosta isompien lasten vierailusta. Meillä ekan ja tokan lapsen ikäero on 1v8kk ja kyllä tyttö tuli sairaalaan heti seuraavana päivänä katsomaan. Oltiin puhuttu paljon että äiti menee sitten sairaalaan synnyttämään vauvaa ja tyttö pääsee sitten isin, mummun ja papan kanssa vauvaa katsomaan. Tehtiin se sillätavalla että ennen kuin tulivat huoneeseen, niin varmistivat ettei vauva ole tissillä ja että mä saan heti otettua tytön syliin. Vauva sitten kiersi muiden syleissä ja tyttö myös haltioissaan sitä silitteli. Hyvin meillä ainakin meni ja ihan hyvillä mielin lähti poiskin (tietty kun mummu ja pappa oli mukana jotka ihan pop!! ;) )
Kyllä meillä nytkin lapset tulee vauvaa ja äitiä katsomaan heti kun mahdollista. Mummu todennäköisesti täällä meillä lasten vahtina kun synnytys käynnistyy (jollei nyt vielä pariin viikkoon synny), joten tulevat sitten isin ja mummon kanssa. Esikoinen (3,5v) odottaa vauvaa ihan hirmusesti ja kyselee koska se syntyy. Ja on pojallekin (1v9kk) asiasta puhuttu, mutta en tiedä minkä verran ymmärtää. Poika on ollut tosi kova mun perään ja vähän pelottanutkin mitä tästä tulee kun vauva syntyy, mutta nyt viime viikkoine isinkin suosio selkeesti kasvanut ;)
Toki tehdään taas niin, että kun tulevat niin vauva ei silloin oo mun tissillä tai muuta, jotta voin huomioida isommat lapset kunnolla.
Mä en enää yhtään muista mistä kaikesta oli puhetta, tässä tää muisti on...tasan yhden asian muistaa, mut onhan sekin jo jotain ;)
(.) ei kummempia, olo tosi väsynyt, jotenkin fyysisesti raskasta. Selkä väsyy, haaroihin vihloo ja esim sängystä nouseminen/kääntyminen tosi työn takana. Eilen tuli ekaa kertaa sellanen oikea supistus, mitä on tullut kun synnytys on edellisistä käynnistynyt. Mulla edellisissä raskauksissa ei ole ollut mitään montaa päivää ennakoivia supistuksia vaan sitten kun on alkanut niin on alkanut. Toki kaikissa raskauksissahan mul on supistellut jo varhasesta vaiheesta lähtien, mutta eilen kun toi supistus tuli, niin muistin taas heti mitä ne ihan oikeet supparit on ne kourii tuolta mahasta selkään. Noh, en kuitenkaan usko että tässä vielä jokuseen viikkoon synnyttämään pääsee...tuskin.Sairaalakassin sain kuitenkin vihdoin eilen pakattua, jipii!
Tänään olis tarkotus tytölle fleecehousut ommella kun edelliset jäänyt lyhyeksi...jos sais aikaseks sellasen loppuajan ompeluspurtin ja ompelis päiväpeiton pojan sänkyyn, kun siirtyi tuohon isompaan. Ja yöpukupussit molemmille... katsotaan jääkö vaan ajatuksen tasolle...
nyt unille...moip
Ida-Antonia 36+4
Työntäyteinen päivä takana ja nyt särkee joka paikkaa.. Pyykin pesua, leipomista, pihahommia, verhojen laitto, vauvan hotiopöydän laittoa.. huh huh.. Nyt saa vähän levätä. Naapurin poika tuli leikkimään meille ja piti heti livahtaa nettiin ;-)
Kipuja tosiaan alkaa jo olemaan kovasti tuolla alapäässä ja mulla myös toinen lonkka oikuttelee. Odotan joko sitä kohta pääsis tosi toimiin.
ONNEA MATKAAN ENSI VIIKON LÄHTIJÖILLE!! Pidän peukkuja että tulisi mullakin lähtö..
PIENEMPIEN SAIRAALASSA VIERAILU:
Piti tulla pinon täytteeksi kun on ihan hirmu tympeetä! Siis aivan kaikki tuntuu hölmöltä, eniten olo. Kyllä on mielikuvitus ja huumori nyt hukassa, ei auta mikään. Maha tuntuu pinkeeltä ni ei huvita lähteä liikenteeseenkään. Piipero onneksi pääsi isin kanssa pyöräilemään, en edes voi sitäkään tehdä.
No nyt vois joku huudahtaa, että heti positiivisuutta peliin! Tyhjästä on paha nyhjästä. Onkohan tämä sitä kun odottavan aika on pitkä? Toisaalta kiva ihailla masua, mutta toisaalta se estää monta asiaa.
Pihalla istuin taas lehteä lukemassa, mutta alko sekin ärsyttää. Jepujee huonolla tuulella ollaan. Hei missä on se seesteisyys ja auvo, joista lehdissä puhutaan? Tänne niitä heti pari laatikollista!
Sairaalakassia ja kotiintulovaatteitakaan ei vielä viitsi/voi pakata, vauvan vaatteet on pesty sitä mukaa kun olen ostanut, tarvikkeet katsastettu jne.
Juu älkää antako tämän tympimyksen tarttua, mä meen nyt vaikka tuijottaa seinää ;D
rv edelleen 34+1
(olipa liian nopeat sormet..)
Meillä oli isompi poika 2v kun pikkuveli syntyi ja oli katsomassa. Ei hirveästi välittänyt vauvasta silloin, ihmetteli lähinnä sairaalaa. Nyt tulevat varmasti kaikki katsomaan. Vähän jännittää kun pienempi on semmonen äitin vauva vielä, että mitähän se sanoo ;-) Isompi odottaa kovasti ja pari viikkoa sitten puhui, että viikon päästä äiti menee sairaalaan.. No se ennustus ei toteutunut.. ihan hyvä, kun nythän nuita viikkoja vasta alkaa hiljalleen tarpeeksi olemaan :-)
P. + Toukka 37+1 ja isoveljet 2,5v ja 4,5v
Janskul: joo, olis ollut varmaan kivempaa markkinoilla, jos ei olis näin kovin raskaana:)
Mies tuli töistä ja sovittiin kaveripariskunnan kanssa treffit kaupungille. Käytiin syömässä ja sitten päätettiin mennä jokirantaan markkinoille ja istumaan jokilaivalle oluelle/kahville. No, nää kolme kävelivät aika rivakasti ja mä koitin puuskuttaa perässä. Väkeä oli kuin pipoa, mistä hermostuin=Ottokin hermostu. Päästiin jokilaivalle ja siinä olikin kiva istua.
Kun lähettiin pois alko niin kovat supparit, että jouduin vähän väliä pysähtyyn ja puuskuttaan, mikä ei ollu kivaa, kun ihmiset tunki edestä ja takaa. Päästiin onneks kunnialla autolle, mutta mahdoin olla näky:)
Otin vähän lukua tossa sohvalla ja nyt taas hyvä olo. Koirakin oli syönyt mun ainotohveleista ne punaiset pompulat päästä, mut onneks mies hoiti ton siivoamisen mun puolesta.
Keke A, ei voi mitään jos v-tuttaa. Tänne vaan purkamaan huonoa oloa! Sekin jo must auttaa, kun purkaa tuntojaan kirjallisesti!
Höh, munki rupes tekee mieli kaikkee herkkua. Taas sitä halvatun kermavaahtoa, mikä ihme himo mulla siihen on!?
Jaa, olen kuulemma koko päivän ollu koneella ja olis miehen vuoro päästä tähän. Höh. Palailen myöhemmin ainakin lukemaan!
Almis
Huomenia keijo.annikki. Et se sinäkään pitkiä reissuja unimikon kanssa tee. Käyn lukemassa eilisiä juttuja ja palaan tänne sitten.