¨¨TIISTAITA, SYYSystäväiset¨¨

Niin kävi, Ankkis meilläkin tuon Potterin kanssa; esikoinen katseli kyllä kanssamme alkua, mutta oli lopulta kuitenkin puoli yhdeksältä jo sängyssä. Leffa loppui joka tapauksessa liian myöhään, joten ei tarvinnut sitten enää edes mietiskellä :)



Vali-vali-vali: saapi nähdä, josko tämä on jo jotain keuhkotautia: köh-köh (ja minä kun se valitin, että miehet ne aina sairauksista valittaa ;))



Hatshuu!

>Terveydeksi teillekin!



Saamuska

Luulin lörpötteleväni täällä jatkuvasti, mutta en olekaan ehtinyt. Väsyttää julmasti, vielä on pyykkihommia tekemättä. Tänne kurvasin silti :)



Luin sen linkittämäni artikkelin Pirkka-lehdestä joskus taannoin, ja kuten ainakin Tiivii sanoi, se herätti kovasti ajatuksia. Minusta lasten " palveluiden" kuuluu mennä tasakäyntiä iän kanssa - jos Väkkärällä on jano, laitan juoman käteen asti valmiiksi, jos Ykkösellä on jano, sanon " aha" ja ehkä jatkan, että " ota vettä" . :) Kauhukseni tunnistin kyllä itsessäni niitä curling-piirteitä (isompien lasten kanssa). Syykin on ilmeinen: huono omatunto. Varsinkin vielä yh:na (ihan oikeesti) ollessani yritin paikata toisen vanhemman puuttumista keinolla millä hyvänsä ja se on vähän jäänyt päälle. *hitsi ne pyykit* Jos joku ilmaisee kiinostusta jatkaa tästä aiheesta ja haluaa kuulla juuri minun virheistäni asiaan liittyen :) jatkaisin mieluummin sähköpostissa kun menee melko henkilökohtaisuuksiin... Mutta väkisin en jatka :)



Ynis, sinä kukkaislapsi! Ihanaa kuinka jaksat touhuta!



Mimmulille tsemppiä työn aloituksen jatkoon *häh?* Varsinainen alkaminen oli jo, mutta... Halitus kuitenkin!



Ankkis, tulisipa posti huomenna ajoissa :) *mitähän siellä oikein?*



Avoin pk oli ihan ok - pk ok. Pyörsky ihastui arvatkaavaanmihin? no trampoliiniin :) Ja Väkkärä keikkui renkaissa. Jotta näin rauhalliset ovat minun kultanuppuseni.



Lempo, koska sinä oikke palaat? Huhuu, Kukkuu? Mersu myös, tuletule...



Minä aina unohdan mitä piti kommentoida. Pitäisi kai tehdä luntti tai avata kaksi istuntoa rinnan, mutta kerta toisensa jälkeen kuvittelen muistavani.. Ehkä kyse onkin siitä, että olen ehtinyt unohtaa edellisen kerran unohtaneeni eikä epärealistisista kuvitelmista muistamisen suhteen?



No niin, Hyveli yöteli, kuten ystäväni Uppo Nalle tapaa Reetalle sanoa.

Mimmuli:Kiva että eka työpäivä meni hyvin :-) tsemppiä jatkoon!



Kurjaa @iti nuo sairastelut :-( Voimia väsyyn,koita jaksaa!!



Keilin:Niin onneks kouvola on ihan suht lähellä ja apua saa!!!Ja kyllä yötä ovat..huoh...Toivottavasti vaan yhden yön!Ite kyllä nyt pyysin yöks että jos vaikka pääsisin pojan kans ostoksille..raukalla vaan talvikengät..Tuo kenkien ostelukin on helpompi jos lähtee yhden kans kerrallaa..



Ayap:Mua kyl kiinnostas privakeskustelu..

Ja luulen..tai tiedän et meidän lapset ois löytyny myös pomppimasta ja roikkumasta ;-) Jaksuhalilähetys!!!!



Nukkumaan....



jatu

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=7002307&p=1&mpage=5&tmode…



Pääsiäispinkka yllä.

Anoppi nimittäin hakee esikoisen kylään tarhasta. Saan oman hetken, kun pieni touhutyttö nukkuu päikkäreitä!



Meillä tosiaan asuu aikamoinen touhuneiti, ihana sellainen. Jokeltelee kauheasti omiaan, pomppii ja on ylpeä itsestään. Suloinen kuin mikä:) Minä olen epäkelpo äiti, mutta usein tuntuu, että pienen kanssa on ihanaa ja esikoinen ärsyttää. Pieni rehellisesti sanottuna vaan on hieman positiivisempi ja iloisempi ihminen. Esikoinen taas osaa olla tosi hankala ja näitä hetkiä tulee kuitenkin monta kertaa päivässä. Jokaisella lapsella on luonnollisesti oma luonne ja se pitää hyväksyä, mutta ehkä se ei ole ihme, jos äidillä on välillä vähän puolueellinen olo. Vai heitättekö mut tyrmään tästä hyvästä?



Voin kuitenkin mainita, että kyllä esikoinenkin osaa olla ihana ja mainiota seuraa! Samoin kuin pieni osaa ärsyttää ja saa hermot riekaleiksi. Tyttöjen yhteiset jutut on kuitenkin vähän lisääntyneet. Viihtyvät jopa keskenään välillä ja se on ihanaa! Olen niin iloinen kahdesta rinsessastani!



Tänään pitää viedä koiruus rokotettavaksi. Onpahan sekin velvollisuus hoidettu taas vähäksi aikaa. Kun mies vaan tilais trimmaajan siistimään karvakerän, niin koiraa oiskin hoidettu oikein urakalla. Ton homman jätän miehelle, koska minä en rupea kaikesta huolehtimaan.



Taidan minäkin tarinoida täällä ahkeraan tällä viikolla...



Hilu, joko sait miehen kotiin viime viikolla?



T: Ynis

talvivaatteiden pesua koko päivä...

Meillä pikkumies heräsi jo klo 6.30 ja äiti on ihan kollut nyt... tää ei todellakaan ole meille tyypillinen heräämisaika. No, yö meni yhdellä herätyksellä, joten aika hyvin kuitenkin.



Nyt lähdetään kirppikselle katsastaan tilanne pääsiäisen jälkeen, sitten vuorossa 3 koneellista pyykkiä.



Tylsän harmaa keli. Onneksi ei taida sataa..



palaan ip, kirjoitelkaa kahviluettavaa.



mammaquu

Ajattelin mennä avoimeen päiväkotiin :) En ole ennen käynyt. Vähän jänskättää, en ole varma selviääkö Väkkärä sieltä saamatta tauteja :/ Ehkä harjoittelu on kuitenkin paikallaan, kun syksyllä pitäisi äiteen päästä töihin.



Toinen villi suunnitelma on Sakemannipennin tapaan pestä talvivaatteita - kun vaan muistaisin mistä löydän kesävermeitä tilalle. Hyvä puoli siinä, että täytyy ostaa lapsille uusia kausivaatteita pieneksi jääneiden tilalle on, ettei tarvi muistaa mihin on edelliset laittanut talvi/kesäsäilöön.



Pyörsky puki itse: kylpytakki, kaulahuivi, rukkaset ja kengät :) Taidan mennä kertomaan alusvaatteista ja soveliaasta pukeutumisesta ihmisten ilmoille lähtiessä...

" Psykologi Bent Hougaardin käsite curling-vanhemmuus tuli kuin taivaanmannana monille neuvottomille kasvattajille, jotka tasapainoilevat koulun sääntöjen ja vanhempien mielipiteiden välillä. Curling-vanhemmuus tarkoittaa sitä, että vanhemmat tasoittavat lapsien tien kehdosta kouluun, ja ryhtyvät näiden laupeiksi kotisamarialaisiksi, palkatta. Koti on viihdytyskeskus, jossa määrää alle kouluikäinen. Lasten elämä on kuin sileää curling-rataa, elo suojaisa kuin munankeltuaisella. Hougaardin mukaan curling-lapsista kasvaa röyhkeitä aikuisia, jotka eivät kestä vastoinkäymisiä. "





En ole tutustunut ko. miekkosen ajatuksiin sen syvemmin, täytynee ottaa asiaksi.



http://www.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/0,2705,h-2107_a-310630,00.html



Tuon artikkelin perusteella hiukan yksioikoista, mutta loivennettuna minusta ihan asiaa. Uskon kuitenkin enemmän porkkanaan kuin keppiin :)

http://www.pirkka.fi/napero/opas-lapsiperheen-arkeen/arjen-psykologiaa/…



Ei niin jyrkkää tekstiä kuin edellisessä linkissä, tämä on minusta parempi kirjoitus.

Anoppilasta on palattu, kuuskymppiset on juhlittu, pojat hemmoteltu, mämmit syöty ja nyt alkoi taas arki. Automatkoilla pojat opettelivat automerkkejä, nyt Milo osaa tunnistaa merkistä melkein kaikki ne autot mitkä minäkin ja Karekin Volkswagenin, Peugeotin, Mersun, Citikan, Fordin ja pari muuta :-). Meni matka tosi hyvin autoja katsellessa, ei kummallekaan pojalle tullut huono olo eikä edes muistaneet tapella (paitsi ihan vähän).



Pyykkikone pesee yötä päivää, luulisi ettei kolmessa päivässä ehtisi kauheasti pyykkiä tulla mutta kun samaan syssyyn isketään talvivaatteiden pesu niin kyllä kone on lujilla. Ehdittiin me silti Lillin kanssa käymään srk:n kerhossa aamupäivällä, ettei me ihan pelkästään pyykkivuoren uumenissa olla.



Kiva, että Väkkärä voi jo paremmin, toivottavasti teillä on mukavaa avoimessa pk:ssa. Ayap, laitin sinulle postia (ei sähkö-) koska halusin piristää mieltäsi, tulee varmaan huomenna perille.



T@hti, huolehdithan itsestäsi, sinä Superäiti ja Supermarjatta.



Saamuskalle parempaa vointia ja kestäviä hermoja pienen uhmiksen kanssa. Eilen olitte pohtineet Harry Potterin katsomista, katsoitteko? Meillä pojat katseli vähän alkua mutta menivät kyllä ihan vapaaehtoisesti nukkumaan ennen kuin jännät kohdat tulivat. Luulen, että Kare olisi jo niistä hämähäkeistä nähnyt painajaisia, jos olisi katsonut. Miloa hirvitti jo se yksi käärme joka siinä alussa esiintyi, jota Potter käärmekielellä kielsi hyökkäämästä kaverin kimppuun, joten luulen että basiliski olisi ollut hänelle kyllä jo liikaa. Milo on nähnyt ekan Potterin kokonaan, Kare on nähnyt siitä pätkiä.



Kovasti oli kommentoitavaa muillekin, mutta sama hatara pää kesät talvet... Palailen kun kerkiän!



Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Kivaa! Pääsiäinen oli mukava,tapahtumarikas,mutta kiva oli taas palata arkeen! Kiva oli puuhastella isompien lasten kanssa,käytiin vilhon serkkutytön kanssa mm.elokuvissa katsomassa Nanny Mcphee.Vilho tykkäs kun touhua ja seuraa riitti. Sunnuntaina tosin serkkulassa meni jo väsymys-itkuksi,joka nukkumaan laittaessa kiihtyi kiljunnaksi : ( kun oli paljon ihmisiä joita ei oltu nähty aikoihin ja mä tulin vielä perässä illalla töitten takia.



KIITOS TAPAAMISESTA PERJANTAINA TAMPEREELLA!!! Rosa oliaivantoosisöpö!!! sai aikaavauvakuume aallon nousun! ja kiva oli tavata kasvokkain taas muutaman syysmamman kanssa,aika kului nopeasti ja ruokakin oli hyvää.



Ynis,minusta sinä olet mahtava kun kirjoitat usein niin rehellisesti teidän arjesta. se täällä pinossa muutenkin on arjessa auttavaa,ihmisten rehellisyys....lapset todellakin voi olla samassa perheessäkin erilaisia. Just Vilhon serkkulassa ihmettelin pienintä vauvaa,joka vaan nukkui tai naureskeli sitterissä aivan sama mikä härdelli oli ympärillä menossa.



AYAP,jälkimmäinen artikkeli oli todella ajatuksia herättävä. Mä luulen et mun vanhemmat just ovat vähän arvostelleet et mä olen tota curlinki-tyyppiä,mutta mutta,kuten artikkelikinki sanoo pienille saa sitä ollakin,mutta kun lapsi kasvaa systeemit muuttuu,sen on mulle selvää ollutkin.



tiivii

Suklaatia syöty ja kaikkea muutakin hyvää niin, että napa rutisee :)



Miehen sain kotiin torstaina... tänään lähti taas Raumalle, että silleen.

Typy vierasti yllättävän vähän. Tuntu että kun mies saapui kotiin, niin kaikki hommat meni sekaisin, siis kun olen tottunut yksin häärämään. Täällä on hirvee sekasotku ja hiekkaa tonnikaupalla, miehen piti imuroida, eilen illalla sanoin hälle ettet sitten imuroinut, niin hän vastaa ett oisit muistuttanu, häh ???

En ymmärrä kun tuota ihmistä ei haittaa vaikka täällä ois miten paskasta, niin eipä tule mieleen tarttua imuriin ennenkuin mamma muistuttaa, huoh.

Toisinsanoen musta tuntuu ettei tuosta ukosta ole mitään apua täällä, on yksi ruokittava ja yksi sotkija lisää.

Tietty ymmärrän ettei miehellä ole käsitystä meidän syömis- ja nukkumaanmeno ajoista, kun on niin vähän kotona.

Typy ois varmaan saanu riekkuu täällä puolilleöin jollen olisi sanonu että nyt ois aika laittaa Lintsu nukkumaan, mies vaan istuu ja tuijottaa telkkua. Täällä ei tapahdu mitään jollen siitä sano erikseen ja se ärsyttää mua suunnattomasti ja monesti teen itse, kun en jaksa olla pyytämässä.

Täytyy vissiin pitää palaveria tästä huushollin pyörittämisestä, ettei kaikki kaadu mun niskaan silloin kun ollaan koko perhe kotona. Mulla on huono tapa niellä asioita joista tekisi mieli sanoa ja sitten jonain päivänä räjähdän ihan totaalisesti (tosi järkevää).

Tämä ei ole hyvä juttu että mies on niin paljon pois kotoa, nyt oli pois melkein 3 viikkoa, koska mua tuntuu vaan ärsyttävän koko miehen läsnäolo, vaikka ikävä onkin silloin kun mies ei ole kotona. Ehkä mulla on jotain ihmeellisiä odotuksia sille lyhyelle ajalle jonka toinen on kotona ja sitten mikään ei mene niinkuin on suunnitellu.



Huoh, sekavaa selitystä, onneksi tämä keikkatyöelämä pitäisi loppua toukokuun lopussa ainakin joksikin aikaa.



Tea ihanaa että teillä kuhertelu jatkuu loman jälkeenkin :)



Ayap loistavaa että yrjö on poistunut keskuudestanne :)



Pääni tyhjentyi totaalisesti tuosta paapatuksesta, joten alan lukemaan päivän pinoa.



Hilu

Varmaan ekaa kertaa tuntu pyhät pyhiltä kun ennen mies ollu vuorotöissä ja aina sen lauantain siinä välissä..



Vähän alko aamu nihkeästi kun jostain kumman syystä jämähdin kattomaan sitä Tappaja haita illalla..puol1 loppu!!!En kattonu alusta mut vaik tunti jäi pois ni taisin kaikki tapahtumat nähä..Eka piti vaa kattoo et miltä se hai näyttää näiden nykytehosteiden jälkee mut sit jäinki toljottamaa....Typy heräili,piereskeli ja joi vettä..4aikaa vaihoin vaipan ja sit nukuttii..Löysi eilen roskiksesta veikan korvapuustin jämät ni neköhän mahassa kaiverti?!



Tänää oli vika muskari...harmi ku nyt jo loppuu!!!



ynis:Musta kans on hyvä kun kirjotat niin rehellisesti ja kaikestahan huomaa settä rakastat rinsessoja yli kaiken!Huomaan usein et itellä on niitä samoja tunteita..just nää isompi-pienempi jutut...



Tänää oli tarhassa monta odottajaa kun poika oli ollu melkein 3vkoa lomalla..huomenna onki taas vp,mennää lastenklinikalle siihen vatsan ultraa.Mun vanhemmat tulee typyä kattomaa.Ärsyttää ku ei ole lähempänä hoitajia ni täytyy vanhempien tulla Kouvolasta tänne yhen käynin takia...Ei vaan sekää innosta et ottaa typyn sinne seikkailemaa!



Vielä sorruin suklaasee vaik tänää piti olla herkutteluki ohi!Tuli ostettua liikaa munia!!!Pilas nyt tää pääsiäinen hyvin alkaneen herkkuvähennyksen..



täytys typyä herätella ja hakea poikulainen kotiin...väsyttää vaa nii!onneks illal jumppa,jos piristäs!



Ayapille tsemppiä yh-aikaan!!!!



jatu

Arkeen on palattu meilläkin ja rytinällä. Mies aloittin tänään työt oltuaan neljä viikkoa kotona ja minä jäin pyörittämään arkea tän sekalaisen seurakunnan kanssa.



Yllättävän jouhevasti tämä päivä on lähtenyt käyntiin vaikka jännitikin etukäteen, että mitähän tästä tulee:).

No tämähän on vasta eka päivä joten mieliala voi muuttua ja muuttuukin vielä moneen kertaan. Pari kriisiä on kuitenkin tänään(kin) jo koettu. Mm. taistelu korkeampaa aivotoimintaa vaativan turvaistuimen kanssa (olisiko ollut järkevää opetella uuden turvaistuimen kiinnittämistä autoon jo eilen ilalla kysyy minun mieheni kun soitin hänelle kysyäkseni neuvoa....argh....) Kriisi numero kaksi, kannattaako antaa Epulle jäätelötikku jälkiruoaksi ja alkaa imettämään kuopusta samaan aikaan..(tuloksena suklainen lapsi, koira ja sohvatyynyt...argh kertaa kaksi....). Eli tyhmyydestä näköjään todellakin sakotetaan, mutta enköhän minä opi ennakoimaan vähitellen kehityskelpoinen minä.



Pääsiäinen meni meilläkin mummolassa yllättävän jouhevasti. Isot pojat viettivät aikaansa pääsääntöisesti mökillä mummon ja vaarin kanssa ja vaikka ilmat olivat tosi vaihtelevat niin ulkoiltua tuli ihan urakalla.



Eppu heppu on aloittanut harjoittelemaan puhumista ihan tosissaan. Toistaa melkein joka sanan jonka kuulee (myös ne ei toivotut ärräpäät). Joka päivää huomaan hänen oppineen jotain uutta. Eilen tapaili jopa r-kirjainta. Tänään ylpeänä osoitteli kumppariaan ja sanoi selkeästi saapas. Ulkoilutkin on helpoittuneet huomattavasti kun lumet sulaneet pois, ei mene pienikään koko ajan nurin ja sekin helpottaa kun saa ohkasemmat lapaset käteen niin ei ole peukku koko ajan hukassa ja pysyy lapio pienellä paremmin käsissä (nyt vaan kun kerittäisiin sinne ulos, meinaa nääs nuo aamupäivät hujahtaa täysin näissä sisähommissa).



Ynis, et ole ollenkaan huono äiti, luulen että samanmoisia tuntemuksia

on varmaan kaikilla useamman lapsen vanhemmalla, mulla ainakin on.



Täytyy vissiin raahautua verkkopankkiin maksamaan laskuja ja sitten hakemaan isot koulusta/kerhosta. Mies kerkee olla kokonaisen tunnin kotona ennen kuin lähtee illaksi takaisin töihin. Palailen kun ehdin,



Sairastupiin paranemisia, väsyneille jaksamista ja meille muille roppakaupalla pitkää pinnaa.



Maisa ja nelikko

Mul on kans vähä sama tyyli et teen ja teen ite ja yhtäkkii pamahan niin etten oikein itekää tiiä mistä raivoon...Siit ei todellakaa pysty saamaa juonesta kiinni et missä mennää!!

nyt oon kyllä kokeillu uutta linjaa...nalkutan...eli sanon et tyhjennä kone,tyhjennä kone,tyhjennä kone niin akuan et se tekee sen!Rasittavaa mut enpähän tee ite kaikkee...



Ton voin hyvin kuvitella et miehen kotipäiville on suuret odotukset ja toinen on kuiteski kaisketa ihan pihalla...Must tuntuu välil et vklki on hankalii et arkena homma pysyy kasassa ja vklna yks huolletava lisää..



tsemppiä!!



jatu

Näin sitä vaan ollaan selvitty taas tänne paremmalla puolelle päivää. Ihan hirveä himo ois mennä Plantageniin. Millähän ton himon sais pois itsestänsä? Ei kai siellä kauheasti ois edes mitään ostettavaa. Mutta kun olen lasten kanssa ilman autoa viikonlopun, niin en sillonkaan pääse:) Seli, seli:)



Hilu, noi fiilikset on mun mielestä erittäin tuttuja. Ei mulla ainakaan toimi homma silleen, että ensin ikävöi ja sitten on onnesta soikeana kun toinen tulee kotiin. Kaukana siitä:) Kyllä se yksinolo kostautuu ja väkisin odottaa jotain helpotusta, kun saa miehen kotiin. Meillä sitä paitsi viikonkin poissaolon jälkeen on aika ahdistavaa, kun mies ei yhtäkkiä ymmärrä esikoisen puhetta, eikä tiedä meidän tavoista mitään. Eikä ne tässä vaiheessa nyt niin paljoa muutu yhden viikon aikana! Ärsyttää jatkuva kysely, että millon syödään, mitä syödään, millon nukutaan, millon välipalaa jne. jne.



Mitä tulee omaan rehellisyyteen, niin pelkään kyllä usein, että mut lynkataan kohta kokonaan, kun päästelen suustani tollasia asioita. Mutta itse kuitenkin koen, että ne on normaaleja fiiliksiä, vaikkei ne aina oiskaan niin oikein. Mun mielestä pitää uskaltaa sanoa, ettei aina olekaan se täydellinen äiti ja toimi tasapuolisesti tai järkevästi asioissa. Siitähän on hyvä lähteä tavoittelemaan parempaa minäänsä, kun ensin myöntää itselleen vääryytensä.



Koiruus polo tärisi hulluna eläinlääkärissä tänään ja jouduttiin vielä suht pitkään odottamaan lääkäriä eteisessä. Muutaman viikon päästä ois pitänyt mennä uudelleen, mutta pyysin samalla kerralla molemmat rokotukset, kun ei toi pienen kärsimättömän neidin kanssa siellä istuskelu ole mitään herkkua. Jatu, voin hyvin kuvitella, ettei huvita ottaa typyä mukaan tutkimuksiin!



T: Ynis

Tämä on niitä päiviä, joita ei tarvis olla... Herätys kuudelta, ei siinä mitään. Sitä ennen 2 aikaan Onnni heräs tulikuumana, yli 39 kuumeessa. Lääkettä ja nukkumaan. Itselle tuli kauhea pääkipu tuosta, enkä sitten loppu yötä (sitä neljää tuntia!) nukkunut kunnolla. Ja kun piti toisella korvalla kuulostella rohisevaa poikaa. Alkoi yöllä yskiä nääs.



Sitten kello 8 virittäydyin soittaan lääkäriaikaa terveyskeskukseen. Viimeksi meni reilu puoli tuntia, siihen asennoidun nytkin. Soitin 1,5 TUNTIA keskeytyksesttä kolmella puhelimella eikä kukaan vastannut!!! Aina varattua ja sitten kahvitunnin aikaan kyllä hälytti muttei kukaan vastannut. Voi sitä raivoa! Sitten samalla soittelin sairaalan päivystykseen, että mä tuun sinne, kun ei tk vastaa. Eivät antanu tulla. Sitten linja-autolla terkkakeskukseen. Sain ajan 12.30, eli just Onnin päiväunien aikaan. Pakkohan se oli ottaa. Sitten lääkäri oli taas... No, oli se ihan hyvä, joskaan korviin katsominen ei ole ollut koskaan noin vaikeaa. Myönnän, että Onni teki kaikkensa, ettei lääkärillä ollut helppoa. Olihan se ihan rättipoikkiväsynytkin. Sitten crp:n ottoon ja pissanäytteen ottoon. Jepulista jee. Onni huusi tietysti ku hyeena äitiä vaikka otettiin vaan sormesta verta ja pissapussia laittaessa kans. Eikä huuto loppunut sitten koskaan. Eikä pissaakaan tullut. Lähdin pois. Onni nukahti sitten autossa syliin. Jospa saisin huomenna vietyä näytteen. Joku raja on kuitenkin väsyneen ja sairaan lapsen kiusaamisessakin - vaikka ymmärrän tietty, ettei tässä ollut kiusaamisesta kyse. Mutta kun itsekin ihan poikki ja päätä särkee kuin pahasessakin krapulassa, ei kiinnosta väsynyttä lasta itkettää enemmän kun on ihan pakko.



Mä vuodatan nyt tätä suuren kaupungin surkeutta teille, kun olen jo kaikki hoitajat haukkunut veljelleni ja miehelle;) Eihän se niiden vika ole, vika on tässä systeemissä. Tästä meidän alueen terveyskeskuksesta on tehty laajemman alueen paikka, johon kuuluu 18 000 asukasta, siis melkein puolet Kokkolan asukasmäärästä! Ja kun työntekijöitä ei ole riittävästi, niin tätähän se on. Ja muutenkin byrokraattisempaa kuin pienessä Kokkolassa. Voin sanoa, että jollain tapaa ilmensin tänään tuota vitutustani tk:ssa, silleen kiertoilmaisuin. Anteeksi, huono päivä...



Kai tässä on kyse sitten kulttuurisokista, kun muuttaa kolme kertaa isompaan kaupunkiin. Pitää vissiin pitää suu kii ja palata Kökkölään.



Siinäpä mun kuulumiset. Huolihan mulla kuitenkin päällimäisenä on ONnista, kun kuumetta vaan yhä on ja yskä yltyy. Siihen nähden tuo tk-härdelli oli pikku juttu.



Heh, Ynis minustakin on ihanaa, että rehellisesti kerrot täällä kaikista tunteista ja asioista. Niin minäkin tapaan tehdä ja joku voi kyllä joskus tehdä diagnooseja, että hulluhan tuo TiPi on mutta ei se mittää;) Niin kun nyt esim. nämä mun ainaiset valitukset lääkäreistä ja huonoista tk-kokemuksista. En oikeasti muuten ole ihminen, joka valittaa valittamisen ilosta. Tiedän sellaisiakin.



Taisi tulla tuosta omasta vuodatuksesta joku oikosulku aivoihin, kun mitään muuta en muista.



No Öttiksen piitkästä pitkästä automatkasta sanon, että hienoa, että se sujui hyvin. Mulla ei tulis mieleenkään lähteä Onnin kanssa yli 200km:n automatkalle. Junassakin yli 2h on vähän niin ja näin. Niin ja harmillista, että vähän hiljaista oli ollut miehesi muutaman sukulaisen kanssa.



Ja kiva, että Aypin perheessä voidaan jo hyvin!



T-P

Eilen jo kirjuuttelin viestiä, katosi bittiavaruuteen, enkä jaksanut enää uutta kirjoitelmaa aloittaa. Pyhät ovat onnistuneesti muistoja ja kotona arjessa eletään.



Hilun mietteet voisin taas kopioida, vaikka meillä mies ei noin pitkiä rupeamia yleensä ole poissa.

Ikävintä on, että itse kantaa huonoa omaatuntoa siitä, ettei ole esim. imuroinut tai saanut vaatteita viikattua kaappiin saakka... Toisaalta ymmärtää, että toinenkin kaipaa hetken lepoa ja rauhaa, mutta itsekin tuntee olevansa ansainnut niitä hetkiä kun ei tarvitse olla vastuussa kaikesta ja taas kaikesta.



Jatu: tsemppiä huomiselle! Kouvola on kaukana, muttei onneksi mahdottoman matkan päässä. Ovatko vanhempasi jäämässä tällä kertaa yövieraiksi :-)



Keilin

Kaveriperheessä mies matkustaa tosi paljon ja myös mantereelta toiselle, eli aikaerojen kera. Heillä kuitenkin on " sopimus" , että mies on se joka jaksaa, kun tulee matkoilta kotiin. Moni tätä ihmettelee, kun kerron, mutta mun mielestä toi kuulostaa täysin reilulta! En muista kuka ammatti-ihminenkin sanoi, että siinä on oikeasti ero, kun saa nukkua ilman lapsia ja saa olla illat ilman lapsia. Eikä tarvi huolehtia ruuista yms. vaan menee vaan valmiiseen pöytään aina syömään ja nauttimaan.



Toki noi työreissutkin väsyttää, mutta siellä kuitenkin on hetkittäin aikaa rauhottua itsekseen ja olla vaan. Sitä ei kotona olevalla ole. Usein vielä tuntuu lapset sairastuvan yms. miehen matkojen aikan, joten välttämättä ei saa itse edes öisin nukkua kunnolla. Kyllä mun mielestä äidillä on silloin oikeus olla väsynyt ja odottaa mieheltä jaksamista matkan jälkeen.



Päätän saarnan tähän:)



T: Ynis