Lue keskustelun säännöt.
Miksi et tee lasta? Pahimmat pelot.
20.08.2015 |
Tässä syitä miksi en tee lasta:
1. Toiset naiset eli neuvolantäti, lastentarhantäti, sukulaistädit, opettajat, kaverit. Kun tekee lapsen joutuu näiden kaikkien arvostelun, syynin ja selän takana puhumisten kohteeksi.
2. Toiset naiset eli lasten kaverien äidit ( ja miksei myös isät ). Näiden kanssa on sitten pakko kommunikoida hiekkalaatikolta kouluun asti.
3. Peruskoulu. Ei kiinnosta yhtään mitkään vanhempainillat, Wilman käyttö, setviä jotain läksyjä ja oppimisvaikeuksia. Puhumattakaan koulukiusaamisesta.
4. Jos se on tyttö saa pelätä että sitä käytetään seksuaalisesti hyväksi, raiskataan, alkaa seukkaa jonkun häiritsevästi uskovaisen kanssa eli liittyy lahkoon tai kääntyy islaminuskoon. Teiniäitiys olisi kanssa ihan liikaa mulle.
5. Jos se on poika niin saa pelätä että se skeittaa jonkun auton alle tai muuta vastaavaa. Voi se tietty olla poikatyttökin jonka puolesta saa pelätä.
6. Entä jos itsellä ei yhtäkkiä olekaan rahaa kaikkeen mitä lapsi ja kasvava nuori tarvitsee? Jos jää vaikka työttömäksi tai vastaavaa ja lapsi saa kärsiä köyhyydestä.
7. Entä jos sairastun vaikka synnytysmasennukseen tai masennukseen ylipäätään enkä saa lapsesta huolehdittua. Entä jos sairastun mihin tahansa tai lapsi sairastuu vakavasti.
8. Ylivoimaisesti pahin pelko on lapsen sairaus ja kuolema. Tiedän, että loppuelämäni olisi pilalla. Miksi ottaa niin vakavaa riskiä ja tehdä lapsi?
9. Tämä maailma kaikkine kauheuksineen. Kannattaako tänne enää mitään uusia ihmisiä tuoda kärsimään?
10. Saattaisin vahingossa pilata lapsen tunne-elämän kehityksen jotenkin. Tai joku muu voi sen tehdä, enkä voi estää.
11. Viimeistään teini-iässä niitä ei kumminkaan enää " kiinnosta " vanhemmat vaikka oikeasti tietysti aikuisen tarve on suurimmillaan. No, sen jälkeen ne muuttavat pois ja lakkaavat vastaamasta puhelimeen. Kauhea vaiva, ja sitten ne lähtevät.
12. Ei enää mitään omaa vapautta, jatkuva huoli ja peräänkatsominen.
13. Huumeet. Niihin voi ihan hyvinkin kasvatettu joutua ollessaan vaikka nuorena rakastunut väärään ihmiseen joka suostuttelee maistamaan jotain vaikka kun lapsi on vähän humalassa ja arvostelukyky sekä impulssikontrolli heikentynyt.
En ikinä ymmärrä, kun ihmiset puhuvat että heitä jännittää vaippojen vaihto ja yövalvomiset. Nekö todella on se pahin pelko? Eniten ihmetyttää täysin huolettoman oloiset lasten tekijät. " Siinä ne menee siinä sivussa. " Miten niin? Eikö niitä nyt pidä kasvattaa ja turvata niin, ettei ne ajaudu tyyliin jonkun pedarin uhriksi tai huumeisiin?
Ei, en ole vieläkään valmis ja tein abortin näiden pelkojen takia 27-vuotiaana. Se oli heti helpottava päätös eikä se näin kolme vuotta jälkikäteen tunnu virheeltä. Tuskin ikinä olen valmis. Hedelmällisyysaika ehtii mennä ohi.
Kommentit (75)
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:00"][quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 13:50"][quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 13:18"] Mä haluaisin lapsen, useammankin. Koko elämäni hoitanut vanhempien sisaruksien lapsia ja lisäksi 4 kummilasta. Mutta, järjellä ajateltuna en tiedä olisiko se lapselle oikein. Äidiltäni olen perinyt astman, allergioita ja Crohnin taudin. Välillä varsinkin Crohni pilannut elämääni paljon, kivut jokapäiväisiä monien hoitojenkin jälkeen. En tiedä olisiko reilua tehdä lapsi jolla olisi mahdollisuus periä samat sairaudet :( [/quote]Ei ole reilua. [/quote] Tiedän ja ymmärrän sen. Siksi tämä tuntuukin pahalta. Usein pahimpina sairaalakausina, esim paksusuolen leikkauksen jälkeen masennuskautena pohdin paljonkin miksi ihmiset tekee lapsia jos heillä on perinnöllisiä sairauksia. Lisäksi ajattelen vielä niinkin, että ei ole pakko omaa lasta tuoda maailmaan jos mahdollisuus on kipuihin. Voisin käyttää elämäni auttamalla muita lapsia. Sijaislapsia esim
[/quote]Olet ihan oikeassa.
Ihmiset, jotka tekevät lapsia vakavista perinnöllisesti sairauksista huolimatta ovat alinta pohjasakkaa.
[/quote]
Surullista, mutta helpottavaa huomata jonkun ymmärtävän mielipiteeni :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Diabetes. Pelkään sen takia raskautta ihan liikaa
Minulla on edellä mainittujen ohella toisenlainen pelko: mitä jos en hankkisi lasta ja katuisin sitä syvästi lopun elämäni? Eläisin vanhuuteni tyhjä kolo rinnassa ja miettisin mitä se elämä olisi voinut olla lasten kanssa, koettelemuksista huolimatta. Tämäkin on toki loppujen lopuksi itsekäs tunne, mutta ajatus kalvavasta tyhjyydestä tuntuu kamalalta.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 13:05"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:49"]
Just tämä että MINÄMINÄ-aikuiset haluaa leikkiä niitä nukkeleikkejä sen söpön vauvan kanssa jne. Kukaan ei ajattele että siitä lapsesta kasvaa ihan oikea ihminen, jolla tulee olemaan ihan yhtä paska elämä kuin kaikilla meistä. Todennäköisesti vielä paskempikin ottaen mihin suuntaan maailma ja ihmiskunta koko ajan kehittyy.
Muttakun MINÄ haluan lapsen. Itse en ainakaan haluaisi olla aiheuttamassa kenellekkään kaikkea sitä mitä elämäksi kutsutaan.
[/quote]Niinpä. Vanhempi on suoraan vastuussa kaikesta pahasta, jota lapselle koituu. Ilman vanhempien tekoja lasta ei olisi olemassakaan.
[/quote]
Itse en taas ymmärrä tätä "elämä ei ole täydellistä joten on helvetin itsekästä tehdä lapsia epätäydelliseen elämään". Miksi te itse jatkatte elämistä jos se kerran on niin hirveää? Kukaan ei pakota, itsemurha on kohtuullisen helposti tehtävissä jos haluaa. Syy miksi te elätte on se että vastoinkäymisistä huolimatta koette että elämä on elämisen arvoista. Kukaan ei pakota teitä jatkamaan.
Samaa olen miettinyt niiden kohdalla jotka tuskailevat että miksi vanhemmat eivät ennen hänen syntymistään kysyneet häneltä haluaako hän elää. Jos ei miellytä niin ainut syyllinen sinun elämäsi jatkumiseen olet sinä itse.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:21"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 13:05"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:49"]
Just tämä että MINÄMINÄ-aikuiset haluaa leikkiä niitä nukkeleikkejä sen söpön vauvan kanssa jne. Kukaan ei ajattele että siitä lapsesta kasvaa ihan oikea ihminen, jolla tulee olemaan ihan yhtä paska elämä kuin kaikilla meistä. Todennäköisesti vielä paskempikin ottaen mihin suuntaan maailma ja ihmiskunta koko ajan kehittyy.
Muttakun MINÄ haluan lapsen. Itse en ainakaan haluaisi olla aiheuttamassa kenellekkään kaikkea sitä mitä elämäksi kutsutaan.
[/quote]Niinpä. Vanhempi on suoraan vastuussa kaikesta pahasta, jota lapselle koituu. Ilman vanhempien tekoja lasta ei olisi olemassakaan.
[/quote]
Itse en taas ymmärrä tätä "elämä ei ole täydellistä joten on helvetin itsekästä tehdä lapsia epätäydelliseen elämään". Miksi te itse jatkatte elämistä jos se kerran on niin hirveää? Kukaan ei pakota, itsemurha on kohtuullisen helposti tehtävissä jos haluaa. Syy miksi te elätte on se että vastoinkäymisistä huolimatta koette että elämä on elämisen arvoista. Kukaan ei pakota teitä jatkamaan.
[/quote]Se, että elämä ei ole aloittamisen arvoista, ei tarkoita, etteikö se voisi olla jatkamisen arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:49"]Just tämä että MINÄMINÄ-aikuiset haluaa leikkiä niitä nukkeleikkejä sen söpön vauvan kanssa jne. Kukaan ei ajattele että siitä lapsesta kasvaa ihan oikea ihminen, jolla tulee olemaan ihan yhtä paska elämä kuin kaikilla meistä. Todennäköisesti vielä paskempikin ottaen mihin suuntaan maailma ja ihmiskunta koko ajan kehittyy.
Muttakun MINÄ haluan lapsen. Itse en ainakaan haluaisi olla aiheuttamassa kenellekkään kaikkea sitä mitä elämäksi kutsutaan.
[/quote]on ikävää, että elämäsi tuntuu menneen päin mäntyä. Se ei tarkoita, etteikö suurin osa lapsista ole rakastettuja, toivottuja ja pärjäävät elämässä kuten aiemmatkin sukupolvet. Stressasin lapsen kanssa alussa jonkin aikaa mutta mitä isommaksi hän on tullut, sitä kivempaa on nähdä hänen muuttuvan ja kasvavan eikä elämää ilman häntä osaa enää kuvitellakaan. Jokaiselle voi sattua mitä tahansa, älytöntä pelätä elää.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:36"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:49"]Just tämä että MINÄMINÄ-aikuiset haluaa leikkiä niitä nukkeleikkejä sen söpön vauvan kanssa jne. Kukaan ei ajattele että siitä lapsesta kasvaa ihan oikea ihminen, jolla tulee olemaan ihan yhtä paska elämä kuin kaikilla meistä. Todennäköisesti vielä paskempikin ottaen mihin suuntaan maailma ja ihmiskunta koko ajan kehittyy. Muttakun MINÄ haluan lapsen. Itse en ainakaan haluaisi olla aiheuttamassa kenellekkään kaikkea sitä mitä elämäksi kutsutaan. [/quote]on ikävää, että elämäsi tuntuu menneen päin mäntyä. Se ei tarkoita, etteikö suurin osa lapsista ole rakastettuja, toivottuja ja pärjäävät elämässä kuten aiemmatkin sukupolvet. Stressasin lapsen kanssa alussa jonkin aikaa mutta mitä isommaksi hän on tullut, sitä kivempaa on nähdä hänen muuttuvan ja kasvavan eikä elämää ilman häntä osaa enää kuvitellakaan. Jokaiselle voi sattua mitä tahansa, älytöntä pelätä elää.
[/quote]Ainoastaan olevat sairastuvat syöpään, kärsivät masennuksesta, joutuvat onnettomuuksiin ja kohtaavat muita aivan tavallisia mutta paljon kärsimystä aiheuttavia vastoinkäymisiä. Jos ei ole olemassa, ei joudu kokemaan mitään tuollaista, ja mikä tärkeintä, ei myöskään koe jäävänsä mistään paitsi: eihän ole ketään, joka tuollaista kokisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8, 9 ja 13, ne on ainoat ja ne tulikin listattua, kaikista suurimpana lapsen kuoleman pelko. Olen nähnyt omissa vanhemmissani mitä lapsen kuolema tekee, ja se pisti munasarjat lopullisesti solmuun.
Sen lisäksi on sitten elämän radikaali muuttuminen, mutta se ei ole niinkään pelko, vaan fakta. Eli matkustamme paljon ja teemme aika ex-tempore päätöksiäkin. Ei ole varaa palkata 24h nannya joka olisi aina paikalla kun vanhempien tekee mieli lähteä yks-kaks Ruisrockiin, ja pidän elämästäni tosi paljon tällaisena kun voin lähteä Ruisrockiin :)
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:28"][quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:21"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 13:05"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:49"]
Just tämä että MINÄMINÄ-aikuiset haluaa leikkiä niitä nukkeleikkejä sen söpön vauvan kanssa jne. Kukaan ei ajattele että siitä lapsesta kasvaa ihan oikea ihminen, jolla tulee olemaan ihan yhtä paska elämä kuin kaikilla meistä. Todennäköisesti vielä paskempikin ottaen mihin suuntaan maailma ja ihmiskunta koko ajan kehittyy.
Muttakun MINÄ haluan lapsen. Itse en ainakaan haluaisi olla aiheuttamassa kenellekkään kaikkea sitä mitä elämäksi kutsutaan.
[/quote]Niinpä. Vanhempi on suoraan vastuussa kaikesta pahasta, jota lapselle koituu. Ilman vanhempien tekoja lasta ei olisi olemassakaan.
[/quote]
Itse en taas ymmärrä tätä "elämä ei ole täydellistä joten on helvetin itsekästä tehdä lapsia epätäydelliseen elämään". Miksi te itse jatkatte elämistä jos se kerran on niin hirveää? Kukaan ei pakota, itsemurha on kohtuullisen helposti tehtävissä jos haluaa. Syy miksi te elätte on se että vastoinkäymisistä huolimatta koette että elämä on elämisen arvoista. Kukaan ei pakota teitä jatkamaan.
[/quote]Se, että elämä ei ole aloittamisen arvoista, ei tarkoita, etteikö se voisi olla jatkamisen arvoista.
[/quote]no,kyllä sinutkin on punnerrettu maailmaan monenlaisista riskeistä huolimatta. Mielestäni jokainen olkoon lapseton syystä tai toisesta mutta moralisoimatta kenenkään muun ratkaisuja. Ei se lapsen teko tai tekemättömyys tee parempaa tai huonompaa ihmistä kenestäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 13:54"][quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 13:05"][quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:44"]
Haluatko muka oikeasti lapsen? Ei siltä kuulosta. Miksi haluaisit lapsen? Miten ajattelet sen parantavan elämääsi?
[/quote]
Olen sellainen josta olisi ihanaa lukea iltasatuja, piirtää ja askarrella lapsen kanssa, käydä retkillä ja tykkään katsoa myös lasten elokuvia. Tykkään myös lasten kanssa juttelemisesta ja nauramisesta. Lapsilla on hauskoja sutkautuksia. Olen ollut lasten kanssa paljon tekemisissä vaikka omia ei ole, ja oon ns. hyvä lasten kanssa. Olen ollut lastenhoitajana ihan ykkönen lasten mielestä koska jaksoin päiväkodissa tehdä lumesta hevosen ja nostaa kaikki vuorotellen sen selkään sillä välin kun muut aikuiset seisoivat ringissä juoruamassa. Muutenkin jaksoin aina touhuta lasten kanssa ja kun tulin töihin, lapset juoksivat heti syliin. Se oli sitä aikaa kun kouluttamatonkin pääsi päiväkotiin töihin. Nuo tarhantädit tekivät pian lopun mun leikkimisistä ja käskivät olla rakentamatta mitään lumieläimiä ja vahtimaan lapsia sen sijaan.
Ehkä siinä oli se katkeruus kun itse on käynyt koulut kasvatuksesta ja lapset innostuvat eniten sen kouluttamattoman " piikatytön " jutuista. Mun duuni oli äitiyslomasijaisuus jonka jälkeen en ole tehnyt kuin ihan satunnaisia lastenhoitokeikkoja kavereille. Niistäkin on jo vuosia koska kaikkien kaverien lapset on jo isoja. Mun vanhin hoitolapsi pääsee kohta lukiosta ( ja täti on ylpeä kun se on niin ihana tervejärkinen tyyppi ).
Nyt kun ei ole vuosiin ollut lapsia elämässä niin välillä iskee kaipuu. Onhan se maailma nyt huomattavasti hienompi lapsen kuin aikuisen silmin. Luen itselleni nykyään kaikkia niitä iltasatuja joita mulle pienenä luettiin.
Osaan myös tehdä ruokaa ja leipoa ja ottaisin lapsen niihin puuhiin mukaan. Osaisin myös tukea lapsen kehitystä omaksi itsekseen tuputtamatta omia haaveitani siihen. Ja kyllä mä tottakai tukisin myös teiniäitiä lastani tai ihan mikä ikinä se tilanne se oliskaan.
Monen mielestä olisin ihan paras äiti, mutta kun siis en vain uskalla ja aika ajaa sen ohi.
[/quote]
Annatko pelon estää itseäsi tekemästä jotain mitä todella sydämestäsi haluaisit? Itse ajattelin ennen samalla tavalla kuin sinä. Olin todella pelokas koko lastenhankinnan suhteen ja en ole koskaan ollut millään tavalla äitimäinen. Toisin kun sinä, en edes osannut pitää lasta luontevasti sylissä.
No kuinkas ollakaan olen nyt 1-vuotiaan tytön äiti. Koko raskausajan kävin läpi kaikki kauhuskenaariot päässäni ja välillä mietin kauhuissani, että mitä olen mennyt tekemään. Sitten kun sain lapsen syliin niin tiesin vaan heti mitä pitää tehdä. Nykyään olenkim löytänyt sen äiti-ihmisen itsestäni, vaikka luulin että sitä ei ole olemassakaan.
Maailma on täynnä vaaroja. Mieti että olisit kuolinvuoteellasi. Millaisia muistoja haluaisit muistella? Olisitko surullinen että et koskaan uskaltanut hankkia lasta?
[/quote]
Kiitos tästä kirjoituksesta, tunnen että tässä on tavoitettu jotain mitä harvoin täällä näkee t. Eräs vuosia sisäistä juupas-eipäs-kamppailua käynyt
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:38"][quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:36"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:49"]Just tämä että MINÄMINÄ-aikuiset haluaa leikkiä niitä nukkeleikkejä sen söpön vauvan kanssa jne. Kukaan ei ajattele että siitä lapsesta kasvaa ihan oikea ihminen, jolla tulee olemaan ihan yhtä paska elämä kuin kaikilla meistä. Todennäköisesti vielä paskempikin ottaen mihin suuntaan maailma ja ihmiskunta koko ajan kehittyy. Muttakun MINÄ haluan lapsen. Itse en ainakaan haluaisi olla aiheuttamassa kenellekkään kaikkea sitä mitä elämäksi kutsutaan. [/quote]on ikävää, että elämäsi tuntuu menneen päin mäntyä. Se ei tarkoita, etteikö suurin osa lapsista ole rakastettuja, toivottuja ja pärjäävät elämässä kuten aiemmatkin sukupolvet. Stressasin lapsen kanssa alussa jonkin aikaa mutta mitä isommaksi hän on tullut, sitä kivempaa on nähdä hänen muuttuvan ja kasvavan eikä elämää ilman häntä osaa enää kuvitellakaan. Jokaiselle voi sattua mitä tahansa, älytöntä pelätä elää.
[/quote]Ainoastaan olevat sairastuvat syöpään, kärsivät masennuksesta, joutuvat onnettomuuksiin ja kohtaavat muita aivan tavallisia mutta paljon kärsimystä aiheuttavia vastoinkäymisiä. Jos ei ole olemassa, ei joudu kokemaan mitään tuollaista, ja mikä tärkeintä, ei myöskään koe jäävänsä mistään paitsi: eihän ole ketään, joka tuollaista kokisi.
[/quote]eli ihmiset vois räjäyttää pois tuolla asenteella. Olet nihilistinen ja itsekäs pessimistisyydessäsi mutta et onneksi voi estää ihmisiä tekemästä lapsia ja rakastamasta heitä vaikket itse niin teekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tommonen sisuton arkajalka ei pärjäisikään äitinä
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:18"]
Minulla on edellä mainittujen ohella toisenlainen pelko: mitä jos en hankkisi lasta ja katuisin sitä syvästi lopun elämäni? Eläisin vanhuuteni tyhjä kolo rinnassa ja miettisin mitä se elämä olisi voinut olla lasten kanssa, koettelemuksista huolimatta. Tämäkin on toki loppujen lopuksi itsekäs tunne, mutta ajatus kalvavasta tyhjyydestä tuntuu kamalalta.
[/quote]Tämä on minusta aika järjetön pelko. Miksi ihmeessä katuisit sitä, että olet tehnyt elämässäsi hyviä valintoja ja elänyt sillä tavalla kuin olet halunnutkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:42"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:28"][quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:21"] [quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 13:05"] [quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:49"] Just tämä että MINÄMINÄ-aikuiset haluaa leikkiä niitä nukkeleikkejä sen söpön vauvan kanssa jne. Kukaan ei ajattele että siitä lapsesta kasvaa ihan oikea ihminen, jolla tulee olemaan ihan yhtä paska elämä kuin kaikilla meistä. Todennäköisesti vielä paskempikin ottaen mihin suuntaan maailma ja ihmiskunta koko ajan kehittyy. Muttakun MINÄ haluan lapsen. Itse en ainakaan haluaisi olla aiheuttamassa kenellekkään kaikkea sitä mitä elämäksi kutsutaan. [/quote]Niinpä. Vanhempi on suoraan vastuussa kaikesta pahasta, jota lapselle koituu. Ilman vanhempien tekoja lasta ei olisi olemassakaan. [/quote] Itse en taas ymmärrä tätä "elämä ei ole täydellistä joten on helvetin itsekästä tehdä lapsia epätäydelliseen elämään". Miksi te itse jatkatte elämistä jos se kerran on niin hirveää? Kukaan ei pakota, itsemurha on kohtuullisen helposti tehtävissä jos haluaa. Syy miksi te elätte on se että vastoinkäymisistä huolimatta koette että elämä on elämisen arvoista. Kukaan ei pakota teitä jatkamaan. [/quote]Se, että elämä ei ole aloittamisen arvoista, ei tarkoita, etteikö se voisi olla jatkamisen arvoista. [/quote]no,kyllä sinutkin on punnerrettu maailmaan monenlaisista riskeistä huolimatta. Mielestäni jokainen olkoon lapseton syystä tai toisesta mutta moralisoimatta kenenkään muun ratkaisuja. Ei se lapsen teko tai tekemättömyys tee parempaa tai huonompaa ihmistä kenestäkään.
[/quote]Kyllä lapsen hankkiminen nimenomaan tekee ihmisestä moraalisesti huonomman.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:45"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:38"][quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:36"] [quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:49"]Just tämä että MINÄMINÄ-aikuiset haluaa leikkiä niitä nukkeleikkejä sen söpön vauvan kanssa jne. Kukaan ei ajattele että siitä lapsesta kasvaa ihan oikea ihminen, jolla tulee olemaan ihan yhtä paska elämä kuin kaikilla meistä. Todennäköisesti vielä paskempikin ottaen mihin suuntaan maailma ja ihmiskunta koko ajan kehittyy. Muttakun MINÄ haluan lapsen. Itse en ainakaan haluaisi olla aiheuttamassa kenellekkään kaikkea sitä mitä elämäksi kutsutaan. [/quote]on ikävää, että elämäsi tuntuu menneen päin mäntyä. Se ei tarkoita, etteikö suurin osa lapsista ole rakastettuja, toivottuja ja pärjäävät elämässä kuten aiemmatkin sukupolvet. Stressasin lapsen kanssa alussa jonkin aikaa mutta mitä isommaksi hän on tullut, sitä kivempaa on nähdä hänen muuttuvan ja kasvavan eikä elämää ilman häntä osaa enää kuvitellakaan. Jokaiselle voi sattua mitä tahansa, älytöntä pelätä elää. [/quote]Ainoastaan olevat sairastuvat syöpään, kärsivät masennuksesta, joutuvat onnettomuuksiin ja kohtaavat muita aivan tavallisia mutta paljon kärsimystä aiheuttavia vastoinkäymisiä. Jos ei ole olemassa, ei joudu kokemaan mitään tuollaista, ja mikä tärkeintä, ei myöskään koe jäävänsä mistään paitsi: eihän ole ketään, joka tuollaista kokisi. [/quote]eli ihmiset vois räjäyttää pois tuolla asenteella. Olet nihilistinen ja itsekäs pessimistisyydessäsi mutta et onneksi voi estää ihmisiä tekemästä lapsia ja rakastamasta heitä vaikket itse niin teekään.
[/quote]Kyse ei ole nihilismistä vaan nimenomaan halusta vähentää inhimillistä kärsimystä. Toisin on lisääntymiskultin laita. Jos vanhemmat todella haluavat ajatella parasta, he eivät hanki lapsia. Se, että lapsia kuitenkin hankitaan, vaikka nämä joutuvat kokemaan aivan normaalissakin elämässä paljon tarpeetnta kärsimystä, kertoo siitä, että lapset hankitaan hyvin itsekkäistä syistä.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:18"]Minulla on edellä mainittujen ohella toisenlainen pelko: mitä jos en hankkisi lasta ja katuisin sitä syvästi lopun elämäni? Eläisin vanhuuteni tyhjä kolo rinnassa ja miettisin mitä se elämä olisi voinut olla lasten kanssa, koettelemuksista huolimatta. Tämäkin on toki loppujen lopuksi itsekäs tunne, mutta ajatus kalvavasta tyhjyydestä tuntuu kamalalta.
[/quote]
Mulla ei tule ollenkaan tälläistä tyhjyyden tunnetta, kun ajattelen vanhuutta ilman jälkikasvua. Ennemminkin vapaudentunne on päällimmäisenä. Ihanaa olla itsenäinen ja elää vain itselleen.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:53"][quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 14:18"]Minulla on edellä mainittujen ohella toisenlainen pelko: mitä jos en hankkisi lasta ja katuisin sitä syvästi lopun elämäni? Eläisin vanhuuteni tyhjä kolo rinnassa ja miettisin mitä se elämä olisi voinut olla lasten kanssa, koettelemuksista huolimatta. Tämäkin on toki loppujen lopuksi itsekäs tunne, mutta ajatus kalvavasta tyhjyydestä tuntuu kamalalta.
[/quote]
Mulla ei tule ollenkaan tälläistä tyhjyyden tunnetta, kun ajattelen vanhuutta ilman jälkikasvua. Ennemminkin vapaudentunne on päällimmäisenä. Ihanaa olla itsenäinen ja elää vain itselleen.
[/quote]altruismi on ollut koko ihmiskunnan selviämisen perusta, ottakaa asioista selvää! Darwinismi ei yksinään selitä mitään.
Mä en tahdo lapsia sen takia hankkia koska tiedän kuinka suuri vastuu niiden kasvatuksessa on. Olen vuodet hoitanut vanhinpana sisarena omia sisaruksiania, kun vanhemmat ovat olleet töissä tai ryyppäämmässä niin oon aina pistänyt sisaret etusijalle nuoresta asti. Lapset ovat ihania mutta mulle riittää se et on sisaruksia ja kummilapsi niin en mä omia lapsia tahdo. Sitten kun vielä miettii vielä taloudellistakin tilannetta, että mitä jos jäiskin työttömäksi ja ei pystyiskään tarjoo sille lapselle sitä sen parasta. Tai suvussa kulkevia sairauksia. Meitä on muutenkin täällä maapallolla ihan tarpeeks mun mielestä et mulle riittää hyvin se oma mies tai nainen ja koira :)
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 12:40"]nro 1. pelko: Lapsi
[/quote]
Pelkäät lapsia? Miksi?
[quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 13:50"][quote author="Vierailija" time="20.08.2015 klo 13:18"]
Mä haluaisin lapsen, useammankin. Koko elämäni hoitanut vanhempien sisaruksien lapsia ja lisäksi 4 kummilasta. Mutta, järjellä ajateltuna en tiedä olisiko se lapselle oikein. Äidiltäni olen perinyt astman, allergioita ja Crohnin taudin. Välillä varsinkin Crohni pilannut elämääni paljon, kivut jokapäiväisiä monien hoitojenkin jälkeen. En tiedä olisiko reilua tehdä lapsi jolla olisi mahdollisuus periä samat sairaudet :(
[/quote]Ei ole reilua.
[/quote]
Tiedän ja ymmärrän sen. Siksi tämä tuntuukin pahalta. Usein pahimpina sairaalakausina, esim paksusuolen leikkauksen jälkeen masennuskautena pohdin paljonkin miksi ihmiset tekee lapsia jos heillä on perinnöllisiä sairauksia. Lisäksi ajattelen vielä niinkin, että ei ole pakko omaa lasta tuoda maailmaan jos mahdollisuus on kipuihin. Voisin käyttää elämäni auttamalla muita lapsia. Sijaislapsia esim