Viiltelijät/viilelleet

Hyvin. Sanoi että huomasi että on vanhoja.

En seurustele tms. mutta lähipiirini ei reagoi mitenkään, evät taida edes tajuta asiaa. Ne jotka tietävät, eivät myöskään reagoi mitenkään.

 Monta vuotta sitten eräs ystäväni asiaa kauhisteli sukujuhlissa. Väitin että kissa oli raapinut ja "säästyin" saarnoista ja hoitoon kiikuttamisilta sillä erää.

En enää viiltele, ainakaan usein. Vanhat arvet blendautuvat ihonsävyyni sen verran hyvin, ettei niitä tajua ellei tarkoituksella etsi. 

N20

Ei ole miestä. Siksi viiltelenkin :D haha!

Mies oli järkyttynyt kun kerroin ja näytin jäljet, mutta kerroin että ovat vanhoja (pitää paikkansa).

Eipä ole kyllä sanonut yhtään mitään. En tiedä, onko edes huomannut jälkiä.

olin kertonut taustastani ja teiniiän suicidaalisuudesta jo ennenkun näki arvet (tavattiin talvella jolloin aina pitkähihainen ja sängyssäkään ei ollut kiinnittänyt huomiota) kunnes yks päivä kylppärissä pyykä laittaessa hän jähmettyi katsomaan käsivarttani. ei sanonut mitään. kysyin että mikä on ja vastaus oli ettei uskonut että ne olisi noin syviä... Vanhoja haaleita ne on kun yli 10v aikaa mutta kummiskin...

Jotkut on olleet ihan ok, toiset on taas huolissaan että teenkö uusia. Ovat siis vuosikausia vanhoja mutta todella suuria ja leveitä eli vaikea olla huomaamatta.

Joskus nätteinä hetkinä nykynen on sivellyt arpia ja katsoo jotenkin hellästi ja suojelevasti. Pari kertaa tämän suhteen aikana olen viiltänyt pahaan olooni (kun ei vaan ole kestänyt enää) ja siitä vetänyt taas armottomat pultit ja haukkunut sairaaksi paskaksi jne. Exä oli kovin ymmärtäväinen ja ilmiselvästi surullinen aina kun näki arvet ja sanoi että jos vielä tekee mieli tehdä niin puhuisin hänen kanssaan ensin, ja hänestä kuulema tuntui ihan helvetin pahalta ne. Nuo miehet on aika erilaisia tämänkin asian kanssa.