"Täytyy kattoa"-kaverit

Joo on, mutta mulla ne on pittää kattua-kaverit:)

Lopeta näiden ihmisten painostaminen niin ei mitään ongelmia. Täytyy kattoa tarkoittaa useimmiten, että ei kannata ainakaan kovin pian asiaan palata, jos koskaan. Se on kohtelias tapa kieltäytyä, koska esimerkiksi on nyt niin kiireinen elämänvaihe tai koska ei pidä kutsujasta erityisemmin. 

Sinä toivot että sanoisivat suoraan jos ei kiinnosta nähdä, mutta useimmat eivät tuota oikeasti toivo. Ihmiset on aika herkkiä torjutuksi tulemiselle ja kokevat sen satuttavaksi, ja siksi monet meistä mieluummin jättävät torjumatta jos mahdollista, ja sanomme vaikka "täytyy kattella" ja odotamme että toinen ymmärtää yskän.

Toisille ei oo niin tärkeetä näkeekö ne esim sua just silloin vai ei. Jos on sellainen päivä että se sopii niin mielellään näkis, mutta jos tuleekin muuta ohjelmaa niin sit ei. Vapaus.

Itsekin vältän sopimasta aikatauluja jos ei oo pakko.

Minä teen noin. En sovi mitään muutenkaan viikkoa etukäteen. En edes edellisenä päivänä voi vannoa, että kykenen aamulla nousemaan sängystä, saati poistumaan kotoa. Suurin osa tuntemistani ihmisistä tietää mm. paniikkihäiriöstäni, josta tuo johtuu. Inhoan luvata jotain, jota en sitten voikaan pitää, ja siitä se vasta meteli nousisikin. Siksi "pitää katella".

Onhan noita ollut, vaan ei ole enää. Miettiköön ihan rauhassa siirtojaan huolella, ettei tule vaan tehtyä väärää päätöstä. Me mennään oikeiden ystävien kanssa ex tempore elokuviin, ostoksille tai jätskille, ei sitä tarvi hautoa koko suvun voimin montaa päivää.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 11:31"]

Lopeta näiden ihmisten painostaminen niin ei mitään ongelmia. Täytyy kattoa tarkoittaa useimmiten, että ei kannata ainakaan kovin pian asiaan palata, jos koskaan. Se on kohtelias tapa kieltäytyä, koska esimerkiksi on nyt niin kiireinen elämänvaihe tai koska ei pidä kutsujasta erityisemmin. 

Sinä toivot että sanoisivat suoraan jos ei kiinnosta nähdä, mutta useimmat eivät tuota oikeasti toivo. Ihmiset on aika herkkiä torjutuksi tulemiselle ja kokevat sen satuttavaksi, ja siksi monet meistä mieluummin jättävät torjumatta jos mahdollista, ja sanomme vaikka "täytyy kattella" ja odotamme että toinen ymmärtää yskän.

[/quote]

Olen (ei ap) herkkä torjutuksi tulemiselle ja just sen takia minä ainakin toivoisin että ihmiset sanoisi suoraan. On paljon helpompi ottaa vastaan selvä ei, kuin jotain epämääräistä. Siinä sitten mietit sen epämääräisen kohdalla että mitä se tarkoitti, ehkä se ei tykkää musta, mutta jos tarkoitti ei niin kai se olis suoraan sanonut jne. 

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 11:43"]

Onhan noita ollut, vaan ei ole enää. Miettiköön ihan rauhassa siirtojaan huolella, ettei tule vaan tehtyä väärää päätöstä. Me mennään oikeiden ystävien kanssa ex tempore elokuviin, ostoksille tai jätskille, ei sitä tarvi hautoa koko suvun voimin montaa päivää.

[/quote]

Juuri näin. 

Oon just tollanen yhen kaverin kanssa. Toinen saattaa pommittaa viikon jokaisena päivänä useemmalla "mitä tänään!!!!!" -viestillä ja puheluilla ja menee jumalauta hermot siihen roikkumiseen. Tää ei ymmärrä vaikka kuinka vääntäis, ettei nyt tällä viikolla kerkeä/halua/jaksa nähdä, joten nyt vaan venytän tapaamisia vastaamalla kaikkeen tolla "pitää katella".

Mun kaikki kaverit on just tollaisia. Vielä ärsyttävämpää on mun mielestä se ettei vastata viesteihin ollenkaan, ja silloin kun vastataan niin päivien-viikkojen päästä viestin saamisesta juuri tuohon tapaan. Sitten jos lopulta joku tapaaminen saadaan aikaiseksi niin perutaan viime hetkellä koska "en nyt jaksakaan lähteä" tai "olen tosi väsynyt" tai sitten nukutaan pommiin. Nämä henkilöt ovat vielä hyvin tietoisia siitä että minulla on paljon hylkäämistraumoja taustalla+oikeasti vaikea järjestää työ-ja lastenhoitokuvioita.

Kunpa saisikin jostain parempia kavereita, mutta tällaiset tyypit ovat ainoat jotka suvaitsevat seurustella kanssani edes joskus! Normaalimmat ihmiset lähinnä katsovat minua nenänvartta pitkin koska saatan olla vähän kömpelö sosiaalisissa tilanteissa. Mutta kiitos kun sain purkautua :)

t. as-nainen, joka vastaa aina viesteihin rehellisesti mutta kohteliaasti ja pitää sovituista tapaamisista kiinni

9, mikset sano suoraan että "tällä viikolla en oikeasti jaksa lähteä mihinkään, mutta sopiiko, että otan suhun yhteyttä sitten kun olo tästä paranee?" tai jotain vastaavaa? Miksi "pitää katella", ja antaa kaverille turhaa toivoa?

Olen aspergerina viimein tajunnut, että tuo on sitä kuuluisaa piiloviestintää. Oletan nykyään, että "pitää kattella" on "ei kuule sovi tänään, huomenna eikä koskaan", aivan kuten "katotaan nyt" on "älä unta näe" ja asiakaspalvelijoiden "rouva hyvä" on "haista vittu, senkin typerä lehmä".

Aloittaja tässä. Minun tapauksessani tuo lounasjuttu oli siis sellainen, että siitä oltiin puhuttu jo pitkään ja tämä kaveri oli itse ehdottanut paikkaakin. En todellakaan ole päivittäin viestitellyt tai muuten häirinnyt tätä ihmistä, mutta aloin toimimaan järjestelykysymyksessä, koska kaverista ei siihen nähtävästi ollut. Siksi olin aloitteellinen ja aktiivinen. No, enpä ole enää. Taisi tosiaan olla sitä kuuluisaa piiloviestintää.

Menen tällä viikolla syömään yksin, kaveria en vaivaa enää asian suhteen.

Tiedän niin tuon tyyliin.

Olen karsinut näitä kattelijoita. Sanonut puhelimessa että "kattele sitten, ilmoittele kun olet kattellu".

En ole mikään hiillostaja, joka päivä soittelija tai ihmeellisiä minuuttiaikatauluja sopiva ihminen. Ihan kyse vaikka kyläily kutsusta.

Mulla on niin kiireinen elämä lasten ja omien harrastusten ja työn myötä, että yleensä sopimiset on epämääräisiä, kun en PYSTY varmaksi sopimaan, enkä halua olla sellainen joka sopii ja peruu, vaan sit kun sovin niin myös menen.

Kyllä yksi, oli. Ensin soittaa ja vaihetaan kuulumiset sitten sen jälkeen itse kysyy milloin nähdään. Sovitaan alustavasti päivä, jota täytyy tietenkin vielä myöhemmin kattoa. Kyseisenä päivänä sitten onkin liian väsynyt, ei jaksa liikkua, bussit ei kulje, päänsärkyä yms yms... En jaksa nykyään enää edes odottaa, että tapaaminen toteutuisi. Jos sovimme päivän jolloin näemme, saatan sopia muuta menoa ja sitten myöhemmin kun kaveri ilmoittakin ettei tänään jaksaisi millään, sopisiko ensi viikolla, vastaan vaan joo katellaan ja lähden omiin jo aiemmin sovittuihin menoihini. Tällä tyypillä ei oo paljoa kavereita, enkä kyllä yhtään ihmettele...

Mä sanon tuollaisille jahkaajille että ok, ilmottele sit. Ja sitten teen oman pääni mukaan, menen yksin tai jonkun toisen kaverin kanssa tai vaihdan suunnitelmaa. Ja sit jos se kattelija viime hetkessä ilmoittaa, että olisikin kiinnostunut tulemaan, voin sanoa että sori, vaihdoinkin suunnitelmaa, katotaan joku toinen päivä. En ota tuollaista niin vakavasti, itsepähän kärsii jos jää jahkailunsa takia ulkopuolelle.

Mun mielestä tämä on yleisempi nykyajan ilmiö, eikä aina mitenkään kerro siitä että kyseinen ihminen ei ole kiinnostunut tapaamaan. Jotkut kaverini harrastavat juuri tätä, saattavat itse ehdotella tapaamisia vaikka ensi viikonlopulle, mutta ovat haluttomia lyömään aikaa lukkoon. Se on sellaista soitellaan ja katellaan -meininkiä. Samana päivänä vielä pitäisi viestitellä, että mikä meininki, missä oot ja mihin aikaan ehkä voitaisiin nähdä. Kännykät tämän mahdollistavat, kun ihmiset ovat periaatteessa tavoitettavissa koko ajan, niin ei enää ole välttämätöntä sopia reilusti etukäteen mitään. Mua vaan ärsyttää, kun itsellekin muuttuu sitten vaikeaksi sopia muut aikataulut ja menot, kun yhden kanssa on epämääräinen "mennään leffaan tai kaljalle joko perjantaina tai lauantaina" tapaaminen.

Itselläni kalneteri on ihan piukassa ja koko ajan sinne olisi tunkemassa vain lisää ja lisää menoa. Hoidettavia asioita, velvollisuuksia, tapaamisia jne. Haluaisin joskus, helvetti sentään edes joskus, tehdä jotain spontaanisti ja oman fiilikseni ja jaksamiseni mukaan! Mutta kun kaikki pitää aina sopia etukäteen ja sitten ei jää yhtään vapaapäiviä väliin. Usein nuo "kattellaan"-tapaamiset on sellaisia, että periaatteessa olisi tosi kiva nähdä, mutta en ole oikeasti varma onko siihen enrgiaa juuri silloin. Mieluummin pitäisin päivän vapaana ja fiiliksen mukaan soittaisin, että onko sulla kiirettä ja lähtisitkö vaikka kävelylle tai kahville. Toisen ei tarvitsisi olla millään tapaa varattuna, vaan sen kun buukkaisi omat menonsa. Soitan ja kokeilen kepillä jäätä sitten jos tuntuu, että jaksan jotain tehdä.Vapaapäivät ei tunnu koskaan vapaapäiviltä jos kolme viikkoa etukäteen pitää tietää huvittaako kesäisenä lauantaina lähteä lenkille/jumpaan/shoppailemaan tms. Silloin se tuntuu suoritettavalta velvollisuudelta, on emntävä kun on ehtinyt sellaisenkin sopia.

Usein nämä "kattellaan" tai "palaillaan asiaan" tilanteet tulee myös nimenomaan sellaisten kavereiden kanssa, jotka jäävät herkästi jankuttamaan ja tivaamaan koska voidaan nähdä...jos tämä ei käy niin koska sitten, entäs toi viikonloppu, mitä sulla sitten on silloin ja tällöin jne. Ei ymmärretä hienovaraista vihjausta, että nyt on oikeasti liian hektinen ajanjakso, anna mun hengähtää, palaan asiaan kun tilanne rauhoittuu. Ja herkästi marttyrisoidaan sitten jos ei sovi. Eli ei voi rehellisesti sanoa, että pohditaan asiaa ensi kuussa, koska siitä vedetään herne nenään kun ei muka koskaan sovi ja kun on aina muut kiireet etusijalla tms. Ei ymmärretä työn hektisyyttä, perheen viemää aikaa, sukulointeja ja sitä,että on muitakin ihmisiä, joita haluaa ja täytyy nähdä.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 12:15"]

9, mikset sano suoraan että "tällä viikolla en oikeasti jaksa lähteä mihinkään, mutta sopiiko, että otan suhun yhteyttä sitten kun olo tästä paranee?" tai jotain vastaavaa? Miksi "pitää katella", ja antaa kaverille turhaa toivoa?

[/quote]

Siis kirjotin tohon viestiinkin, ettei kaveri ymmärrä/välitä vaikka suoraan sanotaan. Ilmoitan sunnuntai-iltana, että koko ensi viikko on AIVAN pakko käyttää opiskeluun ja soitan kyllä kun aikaa löytyy kahvitteluille, niin kaveri ei usko tätä ollenkaan, vaan aloittaa jo tiistaina pommituksen siitä, milloin olisi aikaa nähdä. Siinä sitten ikuisuus jangataan puhelimesssa, kun toinen ei hyväksy eitä vastaukseksi.

Ei ole tarkoitus "antaa turhaa toivoa", vaan saada toi jatkuva häirintä loppumaan edes hetkeksi.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2015 klo 12:28"]Mulla on niin kiireinen elämä lasten ja omien harrastusten ja työn myötä, että yleensä sopimiset on epämääräisiä, kun en PYSTY varmaksi sopimaan, enkä halua olla sellainen joka sopii ja peruu, vaan sit kun sovin niin myös menen.
[/quote]

Sama! Ja jos sanon täytyy katella niin se on kohtelias tapa ilmoittaa ettei mulla esim. oo rahaa just nyt.